Perinnöllisyystieteen perusteita

Esitys aiheesta: "Perinnöllisyystieteen perusteita"— Esityksen transkriptio:

1 Perinnöllisyystieteen perusteita
III Elimistön puolustautuminen

2 12. Elimistön ulkoisia uhkia
1. Avainsanat 2. Elimistön puolustautuminen tautimikrobeja vastaan 3. Valkosolut 4. Kudos- ja elinsiirrossa elimistö hylkii usein vierasta proteiinia 5. Rokotteet 6. Tehtävät 7. Kuvat

3 Avainsanat: Tautimikrobi Infektiotauti Patogeeni Puolustautuminen
Granulosyytit Monosyytit Imusolut Antigeeni Vasta-aine Immuniteetti Autoimmuunisairaus Allergia Reesusveriryhmätekijä

4 Elimistön puolustautuminen tautimikrobeja vastaan
Tautimikrobit: Bakteerit, virukset, alkueliöt, eräät sienet Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat tulevat? Suun, nenän tai muiden limakalvojen kautta Ihon haavojen kautta Miten elimistö puolustautuu tautimikrobeja vastaan? Terve iho ja terveet limakalvot Hyödylliset mikrobit Värekarvat Elimistön erittämät nesteet, kuten kyynelneste Kuva kirjan sivulta 72

5 Valkosolut Syntyvät luuytimessä, toiselta nimeltään leukosyytit
Jaottelu: Syöjäsolut Veressä ja kudosnesteessä Granulosyytit ja monosyytit Reagoivat bakteereihin ja viruksiin Imusolut eli lymfosyytit Syntyy luuytimessä, kypsyy ja jakaantuu imusolmukkeissa, pernassa ja kateenkorvassa (T-imusolut) ja maksassa sekä bursassa (B-imusolut) Jaetaan: vasta-ainetta tuottaviin soluihin, tappajasoluihin ja auttajasoluihin, B-imusoluihin (plasmasolut ja muistisolut) Kuva kirjan sivulta 72

6 Valkosolut

7 Kudos- ja elinsiirroissa elimistö hylkii usein vierasta proteiinia
Verensiirrot Veriryhmän (AB0) selvitys Reesustekijöiden (Rh+/Rh-) selvitys Elinsiirrot Kudosten yhteensopivuuden vaatimus Elinikäinen lääkitys (esim. glukokortikoidi) mahdollista hylkimistä vastaan Miksi elimistö saattaa hylkiä vierasta kudosta? Väärä veriryhmä saa aikaiseksi verihyytymän MHC-kudostyyppimolekyylien erilaisuus → MHC-molekyylien toiminta antigeeneina Kuva kirjan sivulta 72

8 Rokotteet Immuniteetti tiettyä sairautta vastaan
Elimistön altistus antigeeneille → imusolujen aktivointi → muistisolut muistavat taudinaiheuttajan Antigeenit Bakteerien rakenneosat ”tapetut” virukset Heikennetyt virukset Kuva kirjan sivulta 72

9 Tehtävät Puolustautuminen Suojautuminen Syöjäsolut Oikein vai väärin?
Luokkatoverit Punasolut Elinsiirrot YO K-09, terveystieto YO S-08, terveystieto

10 1. Puolustautuminen Mikä merkitys elimistön puolustautumisessa on
hengitysteiden värekarvoilla nenän lima kalvolla haavan hyytyvällä verellä kyynelnesteellä?

11 2. Suojautuminen Miten itse voit suojautua
ruokamyrkytyksen aiheuttavaa bakteeria jäykkäkouristuksen aiheuttavaa bakteeria kolerabakteeria influenssavirusta vastaan?

12 3. Syöjäsolut Minkä kolmen ominaisuuden avulla syöjäsolut pystyvät tuhoamaan bakteereja melko tehokkaasti?

13 4. Oikein vai väärin? Ovatko väitteet a–f oikein vai väärin? Perustele kantasi. Osa bakteereista on elimistölle hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä. Syöjäsolut (mm. makrofagit) ovat synnynnäisen immuniteetinyleismiehiä, kun taas T- ja B-imu solut ovat hankitun immuniteetin spesialisteja. Antigeeni on sama asia kuin vasta-aine. Verestäsi voidaan nähdä kaikki elämäsi aikana sairastamasi bakteeritaudit. Elimistöön päässyt antigeeni aiheuttaa sekä tiettyjen T- että tietyn B-imusolutyypin aktivaation. Rokotus vaikuttaa pidempään kuin seerumihoito.

14 5. Luokkatoverit 1/2 a) Kuka alla mainituista luokkatovereista, joiden veriryhmät ovat tiedossa, voisi ilman komplikaatioita luovuttaa tarvittaessa vertaan Markolle? Esitä immunologiset perustelut.(3 p.) Nimi AB0-veriryhmä Rh-tekijä Marko B Rh+ Aleksi AB Ville A Laura Rh- Kaisa

15 5. Luokkatoverit 2/2 Aikanaan Kaisa ja Ville menivät naimisiin keskenään. Mikä veriryhmiin liittyvä tieto saattoi askarruttaa heitä Kaisan odottaessa esikoistaan, ja mihin toimenpiteisiin oli varauduttava? Perustele. (3 p.)

16 6. Punasolut Miksi toisen ihmisen punasolut eivät aiheuta hylkimisreaktiota? (Vihje: Miten punasolujen rakenne poikkeaa muiden solujen rakenteesta?)

17 7. Elinsiirrot Selvitä internet-lähteiden avulla, millaisia elinsiirtoja Suomessa toteutetaan. Mikä on elinsiirtokortti?

18 8. YO K-09, terveystieto Suomessa esiintyy lähes vuosittain influenssaepidemia. Influenssaa vastaan voi suojautua ottamalla influenssarokotteen. Mihin rokottamisen vaikutukset perustuvat?

19 9. YO S-08, terveystieto Kuvaile tavallisimpia allergian ilmenemismuotoja, niiden oireita, allergioiden syntymekanismeja, allergioille altistavia tekijöitä sekä ehkäisykeinoja.

20 Kuvat Napsauta kuva suuremmaksi!

21 Kuva kirjan sivulta 67

22 Kuva kirjan sivulta 67

23 Kuvat kirjan sivulta 68

24 Kuva kirjan sivulta 69

25 Kuva kirjan sivulta 69

26 Kuva kirjan sivulta 70

27 Kuvat kirjan sivulta 70

28 Kuva kirjan sivulta 70

29 VASTAUS 1: Puolustautuminen
Hengitysteiden seinämien värekarvat työntävät limaan tarttuneita mikrobeja ylöspäin kohti nielua. Limakalvo muodostaa tiiviin esteen mikrobien pääsyyn elimistöömme. Hyytyvä veri muodostaa ruven, joka estää uusien mikrobien pääsyn elimistöön. Kyynelneste tappaa bakteereja. 29

30 VASTAUS 2: Suojautuminen
Hyvä hygienia elintarvikkeita valmistettaessa, säilöttäessä ja ruokaa syödessä. Rokotteella. Hyvä hygienia. Osaa influenssaviruksia vastaan on saatavilla rokote. 30

31 VASTAUS 3: Syöjäsolut Syöjäsolut pystyvät siirtymään melko helposti esimerkiksi verisuonesta ihohaavaan. Ne pystyvät aistimaan bakteerien erittämiä myrkkyjä ja siirtymään näin nopeasti kohti bakteereja. Syöjäsolut ovat Yleisluontoisia (epäspesifisiä) elimistön terveyspoliiseja eli ne reagoivat kaikentyyppisiin bakteereihin. 31

32 VASTAUS 4: Oikein vai väärin?
V. Vasta-ainetta valmistetaan antigeenia vastaan. V. Monet vasta-aineet häviävät elimistöstä melko nopeasti. V 32

33 VASTAUS 5: Luokkatoverit
a) Luovuttajan ABO-sopivuus määräytyy vastaanottajan plasman vasta-aineiden perusteella. Tietty vasta-aine liimaa yhteen tietyn pintarakenteen (tiettyjä valkuaisaineita) omaavia punasoluja, jotka elimistö kokee tässä tapauksessa antigeeneiksi. B-veriryhmään kuuluvan Markon plasmassa on anti-A-vasta-ainetta, joka liimaisi yhteen A-punasoluja. Tästä syystä vain Laura voi toimia luovuttajana, sillä O-tyypin punasoluissa ei ole A- tai B-veriryhmätekijää. Koska Laura punasoluissa ei ole reesustekijää, hänen verta voidaan luovuttaa aina vastaanottajan reesus-tekijästä riippumatta. 33

34 VASTAUS 5: Luokkatoverit
b) Kaisa: A, Rh-, Ville: A, Rh+ Villen punasoluissa on Rh+ tekijä, Kaisalta se puuttuu. Villen genotyypistä (homotsygootti DD tai heterotsygootti Dd) riippuen lapsi on joko Rh+ (Dd), jolloin reesuskomplikaatio on mahdollinen tai Rh- (dd), jolloin vaaraa ei ole. Komplikaation syynä olisi sikiön Rh+ punasolujen joutuminen äidin vereen, jonka seurauksena äidin elimistö alkaisi tuottaa vasta-ainetta Rh+ soluille. Esikoisraskauden aikana vaaraa ei yleensä ole, mutta istukan vuotaessa niin voi käydä, kun vasta-ainetta siirtyy napanuoran kautta äidistä sikiöön. Tällöin  sikiön punasoluja tuhoutuu, minkä seurauksena on anemia (lapsi voi syntyä ns. vastasyntyneen keltatautisena). Synnytyksen yhteydessä istukan revetessä sikiön Rh+ punasoluja joutuu äidin vereen. Ettei vasta-ainetuotanto varastoon alkaisi, äidille annetaan Rh+ solut tuhoavaa vasta-ainetta. 34

35 VASTAUS 6. Punasolut Ihmisen punasoluissa ei ole tumaa, joten punasolut eivät tuota solukalvon pinnalleen (MHC-)valkuaisaineita, joita toisen ihmisen valkosolut tuntisivat vieraiksi proteiineiksi.

36 VASTAUS 7. Elinsiirrot Suomessa siirretään mm. seuraavia elimiä: sydän, keuhko, munuainen, maksa, haima, sarveiskalvo. Allekirjoittamalla elinsiirto- eli elinluovutuskortin henkilö tekee elinluovutustestamentin ja antaa suostumuksensa elimien ja kudosten lahjoittamiseen toisen ihmisen sairauden hoitoon kuoleman jälkeen. (Elinluovutuksia koskeva lakimuutos astui voimaan Uuden lain mukaan elinluovutuksen saa tehdä, jos vainaja ei ole eläessään oletettavasti vastustanut toimenpidettä. Muutoksen tavoitteena on lisätä elinsiirtoja.)

37 VASTAUS 8. YO K-09, terveystieto
Rokotuksessa hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan sairastamatta sitä. Tämä tapahtuu siten, että ihmisen elimistöön suihkutetaan antigeeneja, jotka aktivoivat imusoluja muuttumaan muistisoluiksi kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteen antigeenit ovat esimerkiksi bakteerien rakenneosia (esimerkiksi kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteissa), ”tapettuja” viruksia (polio- ja influenssarokotteet) tai heikennettyjä viruksia (MPR-rokote). Rokotteita voidaan antaa suun kautta, lihakseen, ihon alle tai ihoon. Eri maissa on erilaisia kansallisia rokotusohjelmia (105C).

38 VASTAUS 8. YO K-09, terveystieto
Rokotuksessa hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan sairastamatta sitä. Tämä tapahtuu siten, että ihmisen elimistöön suihkutetaan antigeeneja, jotka aktivoivat imusoluja muuttumaan muistisoluiksi kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotteen antigeenit ovat esimerkiksi bakteerien rakenneosia (esimerkiksi kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteissa), ”tapettuja” viruksia (polio- ja influenssarokotteet) tai heikennettyjä viruksia (MPR-rokote). Rokotteita voidaan antaa suun kautta, lihakseen, ihon alle tai ihoon. Eri maissa on erilaisia kansallisia rokotusohjelmia (105C).

39 VASTAUS 8. YO K-09, terveystieto
Rokotuksilla on ollut huomattava merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Suurin voitto oli isorokon hävittäminen. Rokotusohjelmilla pyritään estämään tautien leviäminen, kun populaation valtaosa, mieluummin populaation kaikki jäsenet, ovat saaneet rokotteen avulla immuniteetin. Jotta tauti leviä populaatiossa, pitää suuren osa populaatiosta olla rokotettuja. Influenssaepidemiat alkavat Suomessa usein vuodenvaihteessa ja niitä todetaan lähes joka vuosi. Epidemian aiheuttaa influenssavirus, joita on useita tyyppejä. Tavallisimpia ovat tyypit A ja B, C-tyypin virukset eivät yleensä aiheuta laajoja tai vakavia epidemioita. Epidemioiden toistumisen tekee mahdolliseksi virusten jatkuva muuntuminen, jolloin aiemmin syntyneet vasta-aineet eivät suojaa uudelta viruksen muunnokselta.

40 VASTAUS 8. YO K-09, terveystieto
On muutamia influenssatyyppejä, kuten lintuinfluenssavirus, johon ei ole rokotetta. Influenssan taudinkuva on yleensä rajun nuhakuumeen (flunssan) oireita sisältävä: mm. kuumetta ja päänsärkyä. Mahdolliset lisäsairaudet (esim. bakteerien aiheuttama keuhkokuume) voivat olla vaarallisia. Influenssarokote uusitaan joka vuosi viruksen nopean muuntuvuuden takia. Vastaamaan Kunnat päättävät ns. riskiryhmien rokottamisesta. Influenssarokotetta on saatavana apteekeista lääkärin reseptillä.

41 VASTAUS 9. YO S-08, terveystieto
Allergiatyypit: ks. s. 103. Ilmenemismuodot: silmän tulehdukset (silmän sidekalvon tulehdukset), yliherkkyysnuhat, astma, atooppinen ihottuma, ruoka-aineyliherkkyydet, lääkeaineallergiat, allergiset reaktiot hyönteisten myrkyille. Ehkäisykeinoja:  Altistuksen välttäminen on mahdollista, jos allergeeni tunnetaan. Tulehdussairauksien hoitaminen vähentää allergisia reaktioita. Lääkityksellä on mahdollista hillitä oireiden syntyä jo ennakolta. Ns. siedätyshoidolla voidaan myös vaikuttaa oireiden määrään antamalla pieniä määriä allergista reaktiota aiheuttavaa ainetta.