Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus Taloustutkimus Oy 15.5.2019 Pasi Holm ja Juho Tyynilä 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärät kasvavat merkittävästi Lappeenrannan lentokentällä arvioidaan olevan noin 150.000 matkustajaa vuosina 2020 ja 2021. Lentokoneita arvioidaan laskeutuvan 392 vuonna 2021 Ateenan ja Thessalonikin yhteensä, Berliinin, Bergamon ja Budapestin reittien vuotuinen matkustajakapasiteetti on kunkin 39 312 matkustajaa vuonna 2021. Venäläisten osuus matkustajista arvioidaan olevan yli 40 prosenttia, eurooppalaisten vajaa kolmannes ja suomalaisten neljännes vuonna 2021 Eurooppalaisten osuuden arvioidaan asteittain kasvavan. Hotelleissa yöpyvien vapaa-ajan matkustajien rahankäytön arvioidaan olevan 140 – 200 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Päivämatkustajien rahankäyttö vuorokaudessa on noin puolet hotellissa yöpyviin verrattuna. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Lappeenrannan lentomatkustajien arvioidaan tuovan matkailutuloa lähes 30 miljoonaa euroa vuonna 2021 Lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu valtaosin (81 prosenttisesti) yöpyvien eurooppalaisten (pl venäläisten) matkailijoiden rahankäytöstä. Eurooppalaisten arvioidaan yöpyvän Suomessa keskimäärin seitsemän vuorokautta. Osa 4 vuorokautta ja osa 14-21 vuorokautta. Eurooppalaisten rahankäyttöä (165 euroa/vuorokausi/henkilö) on mahdollista pyrkiä lisäämään toimivalla matkailuelämyskonseptoinnilla. Etelä-Karjalaan arvioidaan jäävän matkustajatulosta 11,5 miljoonaa euroa (39 prosenttia), Etelä-Savoon 13,3 miljoonaa euroa (45 prosenttia) ja Kymenlaaksoon 4,8 miljoonaa euroa (16 prosenttia). Matkailutulo luo työtä ja toimeentuloa eli välillistä matkailutuloa. Välillisen matkailutulon arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Vuonna 2021 Lappeenrantaan laskeutuu 392 konetta Vuonna 2021 Lappeenrantaan laskeutuu 392 konetta. Koneiden yhteenlaskettu matkustajakapasiteetti (saapuvat ja lähtevät) on 148 176 matkustajaa. Matkustajatulo-arvoissa koneiden käyttöasteen arvioidaan olevan 95 prosenttia. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Lennot ja matkustajakapasiteetti Lappeenrannan lentokentälle reiteittäin vuosina 2019 sekä 2020 ja 2021. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Arvio saapuvien lentomatkustajien kansalaisuusjakaumasta, osuus (%) matkustajista, reiteittäin 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Eurooppalaiset matkustajat koostuvat: saksalaisista, italialaisista, kreikkalaisista, itävaltalaisista ja unkarilaisista. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Arvio saapuvien lentomatkustajien rahankäytöstä matkapäivää kohden 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Lappeenrantaan saapuvien lentomatkustajien tuoman matkailutulon arvioidaan olevan lähes 30 miljoonaa euroa vuonna 2021 Matkailutulo luo työtä ja toimeentuloa (välillinen matkailutulo). Välillisen matkailutulon arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Eurooppalaiset koostuvat: saksalaisista, italialaisista, kreikkalaisista, itävaltalaisista ja unkarilaisista. Lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu valtaosin (81 prosenttisesti) yöpyvien eurooppalaisten (pl venäläisten) matkailijoiden rahankäytöstä. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Matkailutulon jakautuminen maakunnittain ja kaupunkien mukaan Matkailutulon jakautuminen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson kesken perustuu ulkomaisten yöpyjien nykyiseen jakautumiseen (osuus yöpymisistä kesäsesonkina 2018). Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Kaakonkulman ja laajemminkin Järvi-Suomen matkailutulon kasvun kannalta Lappeenrannan lentoliikenteen menestyminen on keskeistä Eurooppalaiset yöpyvät matkailijat on oleellinen kohderyhmä matkailutulon kasvattamisen näkökulmasta. Eurooppalaisten arvioitua rahankäyttöä on mahdollista pyrkiä lisäämään toimivalla matkailuelämysten konseptoinnilla. Venäläisten läpikulkumatkailijoiden kannustaminen yöpymisiin meno- ja tulomatkan yhteydessä voisi olla toinen keskeinen kehittämiskohde. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson matkailuklusterin onnistunut yhteistyö voi kasvattaa matkailutuloa kahta kautta: - matkailijan vuorokautisen rahankäytön kasvattaminen - lentomatkustajien määrän kasvu tulevaisuudessa (vierailleet matkustajat suosittelevat matkakohdetta omissa verkostoissaan) Selvitys perustuu olemassa olevan tutkimus- ja selvitystiedon jalostamiseen. 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne

Pasi Holm, Taloustutkimus Oy pasi.holm@taloustutkimus.fi Puh. 050 374 7462 15.5.2019 Lappeenrannan lentoliikenne