Verkostojen suunnittelu VIETTOVIEMÄRIT Yleispiirteinen tarkistus Liitospaikka, -korko Viemäröitävän alueen laajuus, maaston muodot Onnistuuko viemäröinti? Tarkempi suunnittelu Linjaukset Kaivojen sijoittaminen Kaltevuus, putkikoko PAINEVIEMÄRIT Mistä – minne Viemärilinjan pituus, putkikoko Liitoskorko Puppaamon suunnittelu Maaston muodot Syvät ojat, maanpinnan korkeustason vaihtelut Paineputken tunnusväri Jätevesi – RUSKEA Vesijohto - SININEN
Verkostojen suunnittelu VIETTOVIEMÄRIT Mikäli verkostossa käytetään minimikaltevuuksia, tulee latvaosilla käyttää suurempaa kaltevuutta Huuhtoutumisen varmistaminen Mikäli kaltevuudet ovat suuria, voidaan viemäriä porrastaa kaivojen kohdalla Huomioitava loiskumisesta aiheutuvat ongelmat PAINEVIEMÄRIT Pyritään saamaan pitkiä yhtenäisiä nousevia ja laskevia jaksoja Mikäli Hgoed negatiivinen, riskinä lappo ja alipaine Verkoston muuttaminen viettoviemäriksi Alipaineventtiilit “Katkaisukaivot”
Paineviemärin suunnittelussa huomioitavaa Jos paineviemärilinjalla paljon suuria korkeuseroja, tulee nostokorkeus laskea eri tavalla Jos lasketaan vain todellinen Hgeod, jää mitoitus pieneksi Jos lasketaan jokaisen nousun H ja lasketaan ne yhteen, tulee mitoituksesta liian väljä Todellinen nostokorkeus on jotain näiden väliltä → esim. keskiarvo voisi olla sopiva
Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Järjestelmä joka on toteutettu pelkästään linjapumppaamoilla vain kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla näiden kahden yhdistelmänä
Järjestelmän mitoittaminen Mitoituksessa täytyy toteutua standardin SFS-EN 1671 vaatimukset v = 0,7 m/s kerran päivässä keskimääräinen viipymä max 8 h Mikäli keskimääräinen viipymä ylittää 8 h, tulee järjestelmän tilavuutta pienentää tyhjennetään verkostoa esim. ilmalla käytetään enemmän vietto-osuuksia pienennetään putkikokoa lyhennetään verkostoa VERKOSTOA EI SAA YLIMITOITTAA!
Järjestelmän mitoittaminen Järjestelmän mitoittamisen määrää yhtäaikaisesti käyvien pumppujen lukumäärä Käytännössä (kokemustieto: Pöyry, WSP) järjestelmän mitoitusperuste on, että 10 % pumpuista käy yhtäaikaisesti Mikäli liittyjiä on niin paljon, että yhtäaikaa käy 2 tai enemmän pumppuja, tulee verkoston huuhtoutuminen varmistaa laittamalla verkoston latvaosiin niin suuret pumput, että ne yksin käydessään huuhtovat verkoston On huomioitava että yhtäaikaisesti voi olla käynnissä myös linjapumppaamo ja kiinteistökohtainen pumppaamo
Pumppujen valinnassa huomioitavaa Kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla käytetään aina silppuriuppopumppua Linjapumppaamoilla käytetään tavallista uppopumppua, paitsi jos runkoviemäri on pieni (käytäntö: Ø75 tai pienempi) käytetään silppuriuppopumppua Linjapumppaamo mitoitetaan suurimman tuntivirtaaman mukaan Mikäli Qhmax on pieni, tehdään mitoitus siten että minimivirtausnopeus toteutuu
Virtausnopeus ja pumpun tuotto Pumpun tarvittava tuotto määräytyy minimivirtaus- nopeuden (v=0,7 m/s) mukaan eri putkidimensioille seuraavasti PEM 40-10 Q = 0,6 l/s PEM 50-10 Q = 0,9 l/s PEH 63-10 Q = 1,5 l/s PEH 75-10 Q = 2,1 l/s PEH 90-10 Q = 3,1 l/s PEH 110-10 Q = 4,5 l/s
Putkikoon vaikutus viipymään 8 h viipymää vastaavat putkien pituudet, kun Q = 500 l/vrk PEM 32 320 m PEM 40 200 m PEM 50 130 m PEH 63 80 m PEH 75 60 m PEH 90 40 m PEH 110 30 m PEH 140 20 m PEH 160 10 m
Ilma paineviemärissä Ilmaa syntyy putkistoon pumppujen käynnistyessä alipainetilanteissa jäteveden biologisesta aktiivisuudesta Nousevassa putkessa ilma liikkuu virtauksen mukaisesti ja kertyy ylätaitekohtiin Laskevassa putkessa ilman liikkumista säätelee kriittinen nopeus
Missä tarvitaan ilmanpoistoa? Linjan korkeimmassa kohdassa Aina kun linja käy ylhäällä Pitkillä nousevilla tai laskevilla jaksoilla. Suositus 800 m välein Aina pumpun jälkeen sekä virtaaman kuristuskohdissa Nopeasti sulkeutuvan venttiilin jälkeen
Ilmanpoisto Ilma poistetaan yksi-, kaksi-, tai kolmetoimisella ilmanpoistoventtiilillä Ilmanpoistoventtiili voidaan sijoittaa esim. Ilmanpoistopostiin tai ilmanpoistokaivoon
Ilmanpoisto Sijaitsee joko paineviemärin kohdalla, tai sivussa Kaivo voidaan varustaa huuhteluyhteellä
Pumppaamon korkeustaso