12. Luonnonvalinta

Luonnonvalinta voi muuttaa lajia hyvinkin nopeasti, vaikka evoluutio on yleensä hidasta. Joissakin tapauksissa luonnonvalinnan vaikutuksia voidaan seurata jopa geenitasolla Yhden esimerkin ripeästä luonnonvalinnasta tarjoaa miljoonakala. Se on pieni akvaariokalana tunnettu Etelä- ja Väli-Amerikasta peräisin oleva parvikala, jonka koirailla on yleensä suuri ja värikäs pyrstö. Miljoonakalakoiraat eivät kuitenkaan ole kaikkialla yhtä näyttävän näköisiä. Trinidadin saarella on populaatioita, joiden koiraiden väritys on päinvastoin hyvin vaatimaton. Huomiota herättämättömiä koiraita esiintyy runsaimmin vesissä, joissa on paljon petokaloja. Tästä tutkijat päättelivät, että näiden populaatioiden koirasyksilöt ovat sopeutuneet elinympäristöönsä vaatimattoman ulkonäön avulla. Petokalat eivät huomaa tällaisia koiraskaloja yhtä hyvin kuin kirkkaanvärisiä yksilöitä.

Idea Lajien kehitystä ohjaa luonnonvalinta  parhaiten sopeutuneet yksilöt saavat eniten jälkeläisiä  niiden geneettiset ominaisuudet yleistyvät sukupolvi sukupolvelta  yhä parempi sopeutuminen

Luonnonvalinnan päätyypit - tavoitteena sopeutumista edistävien alleelien yleistyminen ja huonontavien vähentäminen  vaikuttaminen yksilön kuolleisuuden ja jälkeläistuotannon avulla A. tasapainottava valinta (stabiloiva)  valinta suosii keskiarvotyyppejä  geenien lukusuhteet eivät muutu

B. suuntaava valinta - alkaa vaikuttaa, kun ympäristö muuttuu tai populaatio levittäytyy uudelle elinalueelle  valinta suosii toista ääripäätä  populaation geenikoostumus muuttuu - esim. valintajalostus (vaikeaa, koska suurin osa ominaisuuksista polygeenisiä)

C. hajottava valinta - laajalle levinneen lajin populaatiot elävät erilaisissa olosuhteissa  erilainen valintapaine, populaatiot kehittyvät omiin suuntiinsa - voi johtaa lajiutumiseen (=makroevoluutioon)

Eräs valinnan muoto on sukupuolivalinta - yleensä naaras tekee valinnan lisääntymiskumppanista  valinta suosii niitä ominaisuuksia jotka vaikuttavat naaraiden suosioon (esim. riikinkukon pyrstö) - erilaisia keinoja urosten väliseen kilpailuun (sarvet, hampaat, huomiota herättävät rakenteet) - sen sijaan naaraat ja poikaset vaatimattoman näköisiä (suojaväritys)

Ihmisen toiminta voi aiheuttaa ympäristömuutoksia  populaatiokoon muutoksia  lajien siirtymisiä Luonnonvalinta suosii aina vallitseviin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneita yksilöitä

Havaijilla erään sirkkalajin koiraat houkuttelivat naaraista sirittämällä. Saarelle levisi 1800-luvulla uusi tulokaslaji; eräs loiskärpänen. Loiskärpänen laski munansa sirkkakoiraisiin, jotka kärpänen paikallisti kuuloaistinsa avulla. Kuoriuduttuaan loiskärpäsen toukat söivät sirkkakoiraan. Loiskärpäset vähensivät sirkkapopulaatiota rajusti. Lopulta sirittävistä koiraista ei enää tehty kuulohavaintoja.  Kuitenkin myöhemmin 1990 -luvulla huomattiin, että sirkkakoiraita oli saarella runsaasti. Ne vaan eivät enää sirittäneet. Miten selität tämän?

Sattuma Vaikutus erityisesti pienissä populaatioissa Vaikutus tapahtuu ilman luononnvalintaa, sattumalta Kaksi erityistapausta Pullonkaulailmiö - luonnonkatastrofin seurauksena enemmistö populaatiosta kuolee  sattumanvaraista mitkä yksilöt jäävät jatkamaan sukua  myös alleelikoostumus on satunnainen

2. Perustajanvaikutus - muutama yksilö perustaa uuden populaation alueelle  yksilöiden geenikoostumus voi olla kantapopulaation verrattuna erilainen - esim. suomalainen tautiperimä

Luonnonvalinta (enkuksi) https://www.youtube.com/watch?v=aTftyFboC_M

Tehtäviä A1 A2 B1 B3 C4