II Ekologia.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
P ERTTI YLÄMÄKI Virolahden ya. H YÖNTEISET Esitykseni aihe on hyönteisten anatomia ja elin tavat. Esittelen myös tunnetuimpia suomalaisia hyönteisiä.
Advertisements

Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!
BI3 KAUPUNKIEKOLOGIA Kaupunki on yllättävän monipuolinen ja lajistoltaan rikas elinympäristö. Monet alun perin vain luonnon biotoopeissa elävät kasvit.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
Tieto poroerotuksista metsästäjän kännykkään Tracker & -yhteistyö Ongelmat Metsästyskoira voi ajaa erotusta varten kootun.
Lajintuntemus.
Systeemiälykäs metsien suojelu
Prosenttilaskua, tiivistelmä
EVOLUUTIO MUUNTELU VALINTA
Säännöt 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva 10 sekuntia kirjoitusaikaa Vastaus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, tieteellisellä nimellä tai sen 3+3 lyhenteellä.
Metsätyypit ja metsätehtäviä
Sademetsä.
Muuntelu on evoluution edellytys s
Rantavedessä riittää vilinää
Kappale 1.
POPULAATIOIDEN EKOLOGIAA
Ekologinen teatteri s
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Biodiversiteetin suojelu
Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?
Charles Darwin HMS Beagle Galapagos-saarten kilpikonnat ja peipot
TÄHDENLENTO.
Uhanalaiset lajit ja tulokaslajit
OneDrive -palvelussa Suoraan Office ohjelmasta Online
Kasvillisuusalueet.
Globaali monimuotoisuuskeskus
TALOUSTIETO Markkinat ja hinta Kysyntä ja tarjonta.
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
Kasvio eli herbaario. Keräämällä ja prässäämällä: Joka näytteeseen nimilappu! Tarvikkeet: Piirustuspaperia Teippiä Kaksi levyä Sanomalehtipaperia Painoja.
Tehtävät 1. Biodiversiteetti
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
Tehtävät 1. Käsitteet yhteiseloa, jossa +/+, +/0 tai +/– eliöyhteisö
Tehtävät 1.Käsitteitä Määrittele oheiset käsiteparit:
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
BI1 - Eliömaailma.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
YO-info syksy Koetilanne  Omia koepapereita ei tuoda, koetilanteessa annetaan tarvittava määrä paperia.  Koepaperiin jätetään marginaali.  Jokaisessa.
Ekosysteemissä aineet kiertävät, energia virtaa läpi!
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia luokille
MONIMUOTOISUUS.
perustuvat geneettisiin etäisyyksiin.
KAUPUNKIEKOLOGIA.
eli luonnon monimuotoisuus
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Keltasirkku.
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
Evoluution perusteet Kappaleet 7 ja 8.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
B2 Solu ja perinnöllisyys
Käki.
Tavi.
PAJU LINTU Max.
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
Ekologinen teatteri s
Räkättirastas.
PIHAPIIRIN LINTUHAVAINTOKISA
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Aloitussivu III Evoluutio.
Mene osoitteeseen kulttuurikortti.edu.lahti.fi
Aloitussivu III Evoluutio.
E-aineistot OUTI-kirjastoissa E-kirjat ja e-lehdet
II Ekologia.
Opintosuoritus A 3 op, Laji 2
Perinnöllisyystieteen perusteita
II Ekologia.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Perinnöllisyystieteen perusteita
Esityksen transkriptio:

II Ekologia

6. Eliöyhteisössä on vuorovaikutusta lajien välillä Sisältö 1. Avainsanat 2. Vuorovaikutussuhteet 1/4 3. Vuorovaikutussuhteet 2/4 4. Vuorovaikutussuhteet 3/4 5. Vuorovaikutussuhteet 4/4 6. Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 1/2 7. Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 2/2 8. Tehtävät 9. Kuvat

Avainsanat Eliöyhteisö Saalistus Mutualismi Symbioosi Kilpailu Kommensalismi Amensalismi Neutraali suhde sukkessio

Vuorovaikutussuhteet 1/4 Lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön, jonka sisäisiä vuorovaikutussuhteita kutsutaan bioottisiksi tekijöiksi. 1. Saalistus Peto-saalissuhteessa laji käyttää toista ravintonaan. karnivoria herbivoria loisinta Pedot säätelevät saalispopulaatioita sekä lajinkehitystä poistamalla sieltä sairaita tai heikompia yksilöitä. Kuvatiedosto varpushaukka Kuva kirjan sivulta 41

Vuorovaikutussuhteet 2/4 2. Mutualismi Mutualistisessa suhteessa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta. Symbioosi on hyvin kiinteä ja läheinen suhde. Kuvatiedostot pölytys ja kirvoja muurahaisia

Vuorovaikutussuhteet 3/4 3. Kilpailu Kilpailusuhde on kummallekin osapuolelle haitallinen. Lajit, joiden ekolokerot ovat suurimmaksi osaksi päällekkäiset, eivät voi jatkuvasti elää samalla alueella, syynä resurssipula. Ekologisen eriytymisen ansiosta kilpailu vähenee. Jokin laji voi syrjäyttää kilpailijansa ekosysteemistä, jolloin puhutaan syrjäyttävästä kilpailusta. Kuvat kirjan sivulta 43

Vuorovaikutussuhteet 4/4 4. Kasvit kilpailevat ja puolustautuvat kasvulliset keinot kemikaalit kasvintorjunta-aineet mekaaniset keinot 5. Pöytävieraus Kommensalismi on toispuoleinen hyötysuhde. 6. Amensalismi Yksi laji kärsii toisen huomaamatta suhdetta tai hyötymättä siitä. 7. Neutraali suhde On myös mahdollinen, jos lajeilla ei ole mitään suoraa vuorovaikutusta. Kuva kirjan sivulta 45

Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 1/2 Kehityskulkua, jossa tietyn alueen kasvi- ja eläinlajisto muuttuvat, kutsutaan sukkessioksi. Alueen abioottiset ja bioottiset tekijät suuntaavat yhdessä eliöyhteisön kehitystä. 1. Primaarisukkessio Liikkeelle täysin tyhjästä. Voi kestää sadoista jopa tuhansiin vuosiin. Ensimmäisinä paikalle ns. pioneerilajit. Kuvatiedosto tunturikoivikko

Eliöyhteisöt muuttuvat sukkessiossa 2/2 2. Sekundaarisukkessio Edellistä nopeampi kehityskulku. Alueella on jo kasvien siemeniä ja juuria, joista ilmestyy heti uutta kasvillisuutta. Ympäröivillä alueilla on erilaisia biotooppeja, joista uusia lajeja voi levitä alueelle. Hyvä esimerkki on metsäpalon tuhoaman alueen uudelleen metsittyminen. Kuva kirjan sivulta 46

Tehtävät Lajien väliset suhteet Lajien väliset suhteet –taulukko Nimeä suhteet Sukkessio

1. Lajien väliset suhteet Nimeä kuvassa s. 49 esitellyt lajien väliset suhteet.

2. Lajien väliset suhteet -taulukko Sijoita kaikki kappaleesta löytyvät lajien väliset suhteet taulukkoon oikeisiin kohtiin esimerkin mukaan.

3. Nimeä suhteet Nimeä suhde, joka on hunajaoppaan ja a) ihmisen b) mäyrän c) muiden lintujen välillä.

4. Sukkessio Alaskassa Glacier Bayssä tutkittiin vetäytyvän laaksojäätikön alta paljastuvan alueen sukkessiota. Jäätikön reunan sijainti tunnetaan 300 vuoden ajalta. Tänä aikana reuna on peräytynyt noin 100 km, joten laaksossa on näkyvissä sukkession aikasarja. Kuvaako aineisto primaari- vai sekundaarisukkessiota? Mikä on pioneeri- ja mikä kliimaksipuulaji? Miksi lepän rooli sukkessiossa on tärkeä sitä myöhemmin ilmestyvien lajien kannalta? Kuinka kaukana jäätikön reunasta biodiversiteetti on suurimmillaan?

VASTAUS: 1. Lajien väliset suhteet Maitohorsma - ojakellukka: syrjäyttävä kilpailu Ojakellukka - kettu: kommensalismi Kuusi - hämähäkki: mutualismi (hämähäkki poistaa kuusesta tuhohyönteisiä) / kommensalismi Hömötiainen - hyönteiset ja hämähäkit: peto-saalissuhde Horsmakiitäjän toukka - maitohorsma: laidunnus Räkättirastas - horsmakiitäjän toukka: peto-saalissuhde Kuusi - aluskasvillisuus: amensalismi Lintukärpänen - rastas: loisinta Kettu - rastas: peto-saalissuhde Varpushaukka - hömötiainen: peto-saalissuhde Kuusi - herkkutatti: symbioosi

VASTAUS: 2. Lajien väliset suhteet -taulukko + - symbioosi, mutualismi peto-saalis, laidunnus, loisinta kommensalismi (pöytävieraus) kilpailu amensalismi neutraali suhde

VASTAUS: 3. Nimeä suhteet a) mutualismi b) kommensalismi c) peto-saalissuhde, kilpailu (esimerkiksi pesäpaikoista), neutraali

VASTAUS: 4. Sukkessio primaarisukkessiota pioneerilaji on paju, kliimaksilaji kuusi Lepän symbionttiset juurinystyräbakteerit sitovat ilman typpikaasua nitraateiksi, jotka parantavat maaperän laatua lannoittamalla sitä. Lajien määrä on suurimmillaan noin 100 vuotta vanhassa metsässä.

Kuvat

Kuva1

Kuva2

Kuva3

Kuva4

Kuva5

Kuva6