Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?

s. 73 tehtävä 2 Selvitä, miten Saksan vaikutus näkyi Suomen poliittisissa tapahtumissa vuosina 1914-1918. Ensimmäinen maailmansota kiinnittää Saksan huomion Suomeen, taustalla sota Venäjää vastaan. Jääkäriliikkeen synty. Saksan apu Suomen valkoisille; maihinnousu punaisten selustaan huhtikuussa 1918. Porvarillisen Suomen tukeutuminen Saksaan heti sisällissodan jälkeen, taustalla usko Saksan voittoon maailmansodassa ja halu saada turvaa Neuvosto-Venäjää vastaan. Yhteistyö huipentuu saksalaisen kuninkaan valitsemiseen, mutta Friedrich Karl ei koskaan ehdi suostua valintaan, koska Saksan tappio maailmansodassa pakottaa Suomen luopumaan sitoutumisesta Saksaan.

s. 73 tehtävä 3 Miksi sekä tasavaltalaiset että monarkistit halusivat turvautua ulkopolitiikassaan Saksaan? Kumpikin puoli halusi turvaa bolševikkien hallitsemaa Venäjää vastaan. Saksa oli Euroopan suurvalta ja sen sotamenestykseen uskottiin yleisesti, etenkin sen jälkeen kun Venäjä oli tehnyt Saksan kanssa erillisrauhan maaliskuussa 1918. Suomalaisessa historiantutkimuksessa leimattiin monarkistit pitkään lyhytnäköisinä ja Suomelle vaarallisina haihattelijoina. Käsitystä muutti Vesa Vareksen teos Kuninkaantekijät, Suomalainen monarkia 1917–1919, myytti ja todellisuus vuodelta 1998. Vares osoittaa, kuinka myös tasavaltalaiset porvarit halusivat kesällä 1918 sitoa Suomen Saksaan, vaikka eivät monarkismia kannattaneetkaan. Vareksen mukaan porvareita yhdisti ennen kaikkea pelko Neuvosto-Venäjää kohtaan ja vain Saksa tuntui kesällä 1918 pystyvän tarjoamaan suojaa. Vares osoittaa, kuinka tasavaltalaisten Saksa-sympatiat unohdettiin tasavaltalaisten puolelta tietoisesti siinä vaiheessa, kun Saksa hävisi maailmansodan.

s. 73 tehtävä 4 Tee aikajana Suomen valtiomuotokiistan vaiheista vuosina 1918–1919 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksessa mainitaan tasavallan periaate. Sisällissodan jälkeen osa porvareista haluaa vahvan johtajan ja jopa rajoittaa demokratiaa. Tynkäeduskunnassa oli enemmistö monarkisteja, mutta ei 5/6, joka olisi tarvittu hallitusmuodon säätämiseen kiireellisenä (ennen kuin sosialidemokraatit palaavat politiikkaan). 7.8.1918 tasavaltalaiset äänestävät monarkistisen hallitusmuodon lepäämään yli vaalien. Monarkistit vetoavat vuoden 1772 hallitusmuotoon, jonka mukaan uusi kuningassuku tulee valita, jos vanha sammuu, monarkistinen perustuslakivaliokunta tukee tulkintaa. 9.8.1918 eduskunta antaa hallitukselle valtuudet järjestää kuninkaanvaali vuoden 1772 hallitusmuodon mukaisesti. 9.10. eduskunta valitsee Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi, tasavaltalaiset boikotoivat vaalia.

Jatkuu… 4.11. Suomen kuningaslähetystö ja Friedrich Karl tapaavat Berliinissä, valittu kuningas lykkää lopullisen suostumuksen antamista. 11.11. Saksa ja ympärysvallat solmivat aselevon, saksalainen monarkki tulee mahdottomaksi toteuttaa Suomessa, koska ympärysvallat edellyttävät kuninkuuden hylkäämistä ehtona Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle. 14.12. Friedrich Karl ilmoittaa, ettei ole käytettävissä Suomen kuninkaaksi. 13.5.1919 hallitus antaa eduskunnalle esityksen tasavaltaisesta hallitusmuodosta, kiireellinen hyväksyminen edellyttäisi 5/6 edustajien tukea. 21.6.1919 koska monarkistit voisivat lykätä hallitusmuodon hyväksymisen yli vaalien, tulee kompromissina Suomesta tasavalta (21.6.), jonka presidentille annetaan poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet.