Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Perunaviljelijän vuosi
Advertisements

Jalasjärvi, Kurikka 26.3., 2.4., Pirjo Tammela
Kokemuksia viljan kuivauksesta automatisoidulla hakekuivurilla
Kasvinsuojelun luomukeinoja
TOS-LASKUTUS 2010 Lehdistöinfo
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Luomutilan tuet ja valkuaiskasvien kannattavuus
Tattari Fagopyrum esculentum.
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
IPM VILJELY Savonlinna Mikkeli 20.3 Pieksämäki 25.3.
Lammastila: Tilan esittely ja laidunnus
YMPÄRISTÖTUKI JA LUONNONHAITTAKORVAUS
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi- hankkeessa
Käytännön ruiskutustoimet ja -tekniikka
Hukkakaura Avena fatua
Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa
Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
1 Kasvinsuojeluseuran koulutustilaisuudet ja
Luomutilan mahdollisuudet omavaraiseen rehuvalkuaisen tuotantoon
Miten maitotilojen tuottavuus kehittyi vuonna 2007?
Maaseudun Energia-akatemia Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia.
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla
Tero Tolvanen luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa
NURMEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA
Salaojakone- ja ympärysainetutkimus
Maatalouden vesiensuojelu ”Nitraattiasetus”
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Maailman ravitsemustilanne ja ravinnontuotannon keinot
Tukihakukoulutus kevät 2015
Free Template from 1 Maanvuokralain uudistuksella kannusteet vuokrapeltojen perusparannuksille kuntoon Sami Myyrä Kyösti Pietola.
VAIHTOEHTOJA MARJOJEN LANNOITUKSEEN Marjat ja pellon peruskunto Suonenjoki Eeva Leppänen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry
Luonnonhaittakorvaus Varsinais-Suomen Ely-keskus, Maatalouden valvontayksikkö.
Ruuan reitti: Vilja. Ruuan reitti: Vilja Viljan matka pellolta pöytään Miksi pelto kynnetään ennen kuin siihen istutetaan siemeniä? Oletko ollut itse.
Rääkkylän Mummola Arkkitehtuuri-ideakilpailu Timo Pakarinen 2.
Ylivieskan lukion sähköiset oppimisympäristöt. Miksi lukiossa siirrytään sähköisiin oppimisympäristöihin?
Kumina kasvina KAKSIVUOTINEN KASVI
INTEGROITU KASVINSUOJELU
Luento 4: Päistehaitta & Supistumishaitta
Viljatoimikunta Rantasipi Hyvinkää
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Calixo kevätvehnän lannoitus
Viinitarhan lannoittaminen perustamisen ja kasvun aikana
Eroosio.
Harmony kauran lannoitus
9 lk Maa- ja metsätalouden kurssisuunnitelma syksy 2015 ja kevät 2016
Eroosio.
LUOMUVILJAN SIEMENTUOTANTO
Peltokasvinviljely ja avomaantuotanto
Mustiala luomuun ?.
Lypsylehmä Maidontuotanto
Kuivareaktori peltobiomassojen ja kuivalannan kaasutukseen
Viljamarkkinoiden tulevaisuusnäkymät, syksyn hintataso
Kumina kasvina KAKSIVUOTINEN KASVI
Glyfosaatti ja neonikotinoidit
Peltokasvinviljely ja avomaantuotanto
Liha- ja lypsyrotuiset
Lypsylehmä Maidontuotanto.
Liha- ja lypsyrotuiset
Viljat.
Viljat.
Hiilipäästöjen vähentämisen mahdollisuudet koulutilan kasvintuotannossa Tuomo Virta.
Lypsylehmä.
Erittäin tiivistynyt savimaa
Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Esityksen transkriptio:

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä 14.90 ha tilalle on vuokrattu peltoa 75.39 ha

Tietoja pelloista Kaikki pellot sijaitsevat 3 km:n säteellä talouskeskuksesta. Lohkot ovat suuria ja hyvämuotoisia Pellot rajoittuvat monin paikoin vesistöihin ( Saimaan vesistöön kuuluvat Muuruvesi ja Akonvesi) Maalajiltaan ne ovat pääasiassa hiesua ja jonkin verran myös hietaa Tilan peltoviljely on ollut vuodesta 1995 saakka luonnonmukaista

Perusmuokkaus Perusmuokkaus suoritetaan syyskynnöllä Kevät kynnöistä on hiesumailla varsinkin kuivina keväinä huonoja kokemuksia Kalustona on tällä hetkellä 4-siipinen paluuaura sekä 3-siipinen sarka-aura

Viljelykierrot Luonnonmukaisessa tuotannossa hyvin järjestetyt viljelykierrot ovat kaiken onnistumisen edellytys VILJELYKIERTOESIMERKKI ( säilörehukierto) Vihantarehu ( vilja+virna)+ nurmen siemen Nurmi 1 Nurmi 2 ( keväällä apilan täydennyskylvö) Nurmi 3 Ohra ( sänkimuokkaus) Herne ( sänkimuokkaus) Vehnä ( sänkimuokkaus)

Sänkimuokkaus Viljalohkot sänkimuokataan lapiorullaäkeellä puinnin jälkeen mikäli syksy ei ole kovin märkä Tavoitteena on lähinnä rikkakasvien torjunta Menetelmä on tehonnut hyvin sekä monivuotisiin, että yksivuotisiin rikkakasveihin Lohkot kynnetään myöhemmin syksyllä

Tasausäestys Keväällä peltojen kuivuttua muokkauskuntoon ensimmäinen työvaihe on tasausäestys Työvaiheen tavoitteena on varmistaa tasainen kylvösyvyys ja kevätkosteuden säästö

Kylvömuokkaus Kylvömuokkaus suoritetaan pääasiassa joustopiikkiäkeillä Lohkot muokataan kerran ennen lannanlevitystä ja lannanlevityksen jälkeen heti uudestaan

Kalkitus ja lannoitus Lohkot kalkitaan kerran viljelykierron aikana 5 tn/ha Pääasiallinen lannoite on ilmastettu naudan lietelanta, jota käytetään kasvien ravinnetarpeen mukaan 30-50 tn/ha Lisäksi käytetään puutarhaviljelyksillä kompostoitua hevosen turvelantaa Täydennyslannoitteina on käytetty hivenlannoitteita sekä liha-luujauhoa

Kylvö Kylvö suoritetaan hinattavilla kylvökoneilla ( 2,5 m ja 3m) Koska väkilannoitteita ei käytetä voidaan lannoitesäiliöön laittaa myös siemeniä ( käännettävä väliseinä) Molemmat kylvökoneet on varustettu piensiemenen- kylvölaitteella

Nurmien täydennyskylvö Nurmien täydennyskylvö tehdään yleensä toisen nurmivuoden keväällä, jolloin lisätään yleensä apilan siementä Tällä varmistetaan nurmien riittävä apilapitoisuus kolmantena nurmivuonna

Kasvukauden hoitotoimenpiteet viljoilla Kylvön jälkeen pellot yleensä jyrätään Myös rikkakasviäestys on mahdollista Myös sadetus on mahdollinen useille lohkoille Tilalla on itsekulkeva sadetuskone

Vihantarehukasvien sadonkorjuu Viljat ja viljakasveja sisältävät vihantarehuseokset voidaan korjata vihantana säilörehuksi tai ne voidaan laiduntaa

Vihantarehuseos

Puinti Puinti tehdään koulutilan kahdella leikkuupuimurilla ( Sampo 680 ja MF 430) Kalustolla alkaa olla ikää, mutta hyvin huollettuna se toimii moitteettomasti Vuodelle 2010 on budjetoitu uudempi puimuri Viljat pyritään puimaan mahdollisimman kuivana, koska vilja varastoidaan kuivattuna

Rehuviljan käsittely Vilja kuivataan lämminilmakuivurissa ( 120 hl) tai kylmäilmakuivurissa Kuivauksen jälkeen vilja varastoidaan siiloihin odottamaan siirtoa navetan siiloon, josta se automaattisesti siirtyy valssimyllyn kautta ruokintakioskeihin tai säilörehunjakovaunuun ( seosrehumahdollisuus) Vilja on mahdollista puhdistaa kuvassa näkyvällä Sami-lajittelijalla

Nurmirehun tuotanto Kasvilajit Monivuotinen nurmiseos timotei 10 kg/ha nurminata/ruokonata 10 kg/ha puna-apila 4 kg/ha alsikeapila 2 kg/ha Lisäksi laitumissa on ollut mukana keltamaitetta ja säilörehunurmissa on kokeiltu myös sinimailasta, joka on menestynyt yllättävän hyvin

Keltamaite Sinimailasta seoksessa

Nurmirehun korjuuketjut Niitto Hyvälaatuinen säilörehu on korkealaatuisen maidontuotannon perusta Niittokalusto uusittiin keväällä 2007

Nurmirehun korjuuketjut Korjuu suoritetaan pääasiassa tarkkuussilppurilla perävaunuihin, joilla se kuljetetaan laakasiiloihin

Nurmirehun korjuuketjut Nurmirehun korjuussa käytetään myös urakointipalveluja Pyöröpaalaus ja käärintätyö on annettu urakoitsijan tehtäväksi Kuivaa heinää tehdään pienpaaleihin kovapaalaimella ja myös pyöröpaaleihin Tilalla on myös heinäkuivuri

Säilörehun varastointi Pääosa säilörehusta varastoidaan laakasiiloissa ( 4 kpl) Näihin sopii valmista rehua n. 1,2 milj. kiloa Hyvänä apuna rehusiilon täytössä ja tyhjennyksessä on v. 2007 hankittu kurottaja Lisäksi vuosittain tehdään n. 200 pyöröpaalia säilörehua

Laitumien hoito Laitumien hyvä hoito on tärkeää Sekä lehmät, että nuorkarja laiduntaa säännöllisesti Tärkeimmät hoitotoimet ovat puhdistusniitot ja laitumien riittävän tiheä uusiminen Laitumien puhdistukseen on tulossa kesantomurskain

Erikoiskasvien viljely Peruna

Sipuli

Rypsi