IV ITSENÄISYYDEN ALKU JA SOTAVUODET Suomi toisessa maailmansodassa Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. IV ITSENÄISYYDEN ALKU JA SOTAVUODET Tehtävien vastaukset Nuori tasavalta Demokratian kriisi Suomi toisessa maailmansodassa Kokoavat tehtävät

NUORI TASAVALTA Luku IV, s. 106 SISÄLLYSLUETTELOON NUORI TASAVALTA Luku IV, s. 106

Tuomitut menettivät kansalaisoikeutensa määräajaksi. SISÄLLYSLUETTELOON 1. Minkälaisia vaikutuksia sisällissodalla oli hävinneeseen osapuoleen? Kuolleiden ja haavoittuneiden lisäksi 80 000 punaista sai tuomion valtiopetoksesta. Tuomitut menettivät kansalaisoikeutensa määräajaksi. Työväenliike jakautui kahtia, puolueen omaisuutta ja työväentaloja hävitettiin ja takavarikoitiin. Voittajapuolen näkemyksestä koskien sotaa tuli maan virallinen totuus, punaisten puolen muistoa vaalittiin lähinnä työväenjärjestöjen tilaisuuksissa. Viha ja katkeruus jäi kytemään yhteiskuntaan vuosikymmeniksi.

SISÄLLYSLUETTELOON 2. Arvioi (s. 104 kaaviossa mainittujen) lainsäädännöllisten uudistusten merkitystä Suomen yhteiskunnallisen eheytymisen kannalta. Työaikalaki, köyhäinhoitolait ja työsuojelulait vastasivat työväenliikkeen vaatimuksiin työväestön olojen parantamisesta eli lievensivät tyytymättömyyttä ja kapinahenkeä työväenliikkeessä. Torpparilait ja Lex Kallio helpottivat maaseudulla syntynyttä jännitettä tilattomien ja maanomistajien välillä. Tilattomien määrä väheni radikaalisti. Punavankien armahduslait olivat kädenojennus hävinneelle osapuolelle ja vähensivät sen tyytymättömyyttä. Yleinen asevelvollisuus ja oppivelvollisuus tulivat koskemaan koko ikäluokkaa, ei vain voittanutta osapuolta. Oppivelvollisuus mahdollisti koulun sosiaaliluokkaan katsomatta, ja yleinen asevelvollisuus toi armeijaan myös työväenliikkeen kannattajat, ei vain suojeluskuntalaisia. Pelkkä valkoisen puolen varaan rakennettu armeija ei olisi luonut yhteistä maanpuolustushenkeä. Kunnallislait toivat demokratian myös paikalliselle tasolle, jossa alkoi toteutua yhteiskuntaluokkien voimasuhteiden mukainen vallanjako. Progressiivinen verotus paitsi lisäsi valtion tuloja myös tasasi tuloeroja ja loi pohjaa tasa- arvoisemmalle yhteiskunnalle.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Suomalainen poliittinen vasemmisto jakautui sisällissodan jälkeen kahtia. a) Nimeä suuntaukset. b) Miten suuntaukset erosivat tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan? a) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) b) Vallankumousyrityksestä syrjässä pysyneet maltilliset sosiaalidemokraatit aloittivat SDP:n toiminnan syksyllä 1918. SDP luopui vallankumouksesta sosialismiin pyrkimisen keinona ja tähtäsi eduskunnan kautta tapahtuvaan toimintaan työväestön olojen ja oikeuksien parantamiseksi, eli se tuki parlamentaarista toimintaa. Venäjälle paenneet kapinajohtajat perustivat Moskovassa SKP:n 1918. Puolueen tavoitteena oli uuden vallankumouksen aloittaminen ja neuvostojärjestelmän ulottaminen Suomeen. SKP toimi Suomessa laittomasti maanalaisissa järjestöissä mutta sai läpi edustajia eduskuntaan laillisten peitejärjestöjensä turvin. SKP:lla oli vahva asema ammattiyhdistysliikkeessä, jonka kautta puolue organisoi 1920- luvulla lakkoaaltoja edistääkseen vallankumousta.

Vienti alkoi vetää markan arvon alentuessa. SISÄLLYSLUETTELOON 4. Vaikean alun jälkeen nuoren tasavallan arki parani. Mitkä eri tekijät helpottivat yhteiskuntaelämää? Keskustahallitusten harjoittama uudistuspolitiikka loi pohjaa kansalliselle eheytymiselle. Koulutuksen paraneminen ja terveyden kohentuminen paransivat kansalaisten asemaa. Valtio satsasi mm. keuhkotautiparantoloihin, ja lapsikuolleisuus alkoi alentua nopeasti neuvolatoiminnan yleistyttyä. Suomen valtiontalous vältti hyperinflaation ja talouden romahduksen (vrt. Saksa), ja 1920-luvulla taloudessa koettiin pitkä nousukausi. Vienti alkoi vetää markan arvon alentuessa. Kulutustavarateollisuus kasvoi korkeiden tullien suojassa. Valtio tuki teollistumista perustamalla suuria valtionyhtiöitä ja vesivoimalaitoksia. Metsäteollisuuden ohella metalliteollisuus menestyi.

DEMOKRATIAN KRIISI Luku IV, s. 115 SISÄLLYSLUETTELOON DEMOKRATIAN KRIISI Luku IV, s. 115

Jyrkimpien tavoitteena oli oikeistodiktatuurin pystyttäminen Suomeen. SISÄLLYSLUETTELOON Suomessa syntyi maailmansotien välillä eurooppalaisten esikuvien mukaista oikeistoradikalismia. a) Minkälaisia tavoitteita oikeistoradikaaleilla oli Suomessa? Vasemmiston ja kommunismin nujertaminen sekä kansakunnan eheyttäminen luokka- ja ryhmäedut poistamalla. Heikon parlamentarismin ja puoluepolitiikan tilalle oli luotava luja hallitusvalta. Työnantajien Vientirauha-järjestö pyrki lamauttamaan suuret satama- ja metallialan lakot. Heimokansojen vapauttaminen kommunismin alta eli Suur- Suomen luominen. Jyrkimpien tavoitteena oli oikeistodiktatuurin pystyttäminen Suomeen.

maaseudun maanviljelijäväestö SISÄLLYSLUETTELOON b) Millainen kannattajakunta heillä oli? maaseudun maanviljelijäväestö osa keskiluokan edustajista, kuten opettajakuntaa ja papistoa teollisuusjohtajat ja armeijan upseeristo poliittisesta oikeistosta suuri osa kokoomuksen kannattajista sekä osa suojeluskuntaliikkeestä

c) Määrittele termit lapuanliike ja Mäntsälän kapina. SISÄLLYSLUETTELOON c) Määrittele termit lapuanliike ja Mäntsälän kapina. Lapuanliike oli Vihtori Kosolan johtama oikeistoradikaali kansanliike, joka toimi vuosina 1929–32. Liike ajoi läpi oikeistoradikaaleja tavoitteitaan painostamalla hallitusta ja väkivallanteoilla, kuten kyydityksillä ja muilutuksilla. Lapuanliikkeen ydinryhmä organisoitui oikeistoradikaaliksi puolueeksi 1932. IKL:n ulkoiseen esiintymiseen otettiin mallia Saksan kansallissosialisteilta ja Italian fasisteilta. Mäntsälän kapinalla tarkoitetaan tapahtumia Mäntsälässä vuonna 1932. 400 aseistanutta suojeluskuntalaista keskeytti ammuskelemalla SDP:n puhetilaisuuden ja vaati kommunistien ja sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan lakkauttamista. Maassa oli oikeistokaappauksen uhka. Tapahtuman johdosta lapuanliikkeen toiminta kiellettiin.

SISÄLLYSLUETTELOON 2. Kokoa lista tekijöistä, jotka auttoivat Suomea säilymään demokratiana. Kokoomuslaisen presidentti Svinhufvudin ja porvarillisen laillisuusrintaman toiminta demokratian ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi. Kansalaisyhteiskunta oli hyvin järjestäytynyt, joten demokratialla oli Suomessa jo pitkät perinteet. Valtaosa kansasta, keskiluokka, talonpoikaisto ja työväestö, äänesti laillisuutta kunnioittavia puolueita. Oikeistoradikalismi ei saanut taakseen keskiluokan kannatusta kuten esim. Saksassa. Poliittista kiihotusta rajoitettiin lainsäädännöllä, ja poliittiset äärijärjestöt menettivät kannatustaan. Maanalainen kommunistipuolueen toiminta Suomessa kuihtui Stalinin puhdistusten ulottuessa myös suomalaisiin siirtolaisiin Neuvostoliitossa. 1930-luvun alun talouspula alkoi helpottaa, ja kansalaisten toimeentulo parani. Punamultayhteistyö eli SDP:n ja Maalaisliiton hallituskumppanuus mahdollisti pitkäikäisten enemmistöhallitusten perustamisen ja monien yhteiskunnallisia ristiriitoja lieventävien uudistusten läpiviemisen. Parlamentarismi vahvistui.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Esittele seuraavat henkilöt ja arvioi heidän merkitystään yhteiskuntarauhan ja demokratian säilymisen kannalta. K. J. Ståhlberg Maan ensimmäinen presidentti ja tasavallan puolustaja. Hänen presidenttiaikanaan säädettiin yhteiskuntaa eheyttäviä lakeja. Puolusti merkittävällä tavalla yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa. Väinö Tanner Vallankumousyrityksen ulkopuolelle jättäytynyt sosiaalidemokraatti, joka aloitti SDP:n toiminnan uudelleen syksyllä 1918 ja suuntasi puoleen tiukasti eduskunnan ja lainsäädännön kautta tapahtuvien uudistusten tielle. Puolusti demokratiaa ja laillisuutta. Otto Ville Kuusinen Suomen kommunistisen puolueen perustaja. SKP:n tavoitteena oli demokratian kaataminen ja neuvostojärjestelmän pystyttäminen Suomeen.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Esittele seuraavat henkilöt ja arvioi heidän merkitystään yhteiskuntarauhan ja demokratian säilymisen kannalta. P. E. Svinhufvud Oikeistolainen presidentti, joka nousi valtaan lapuanliikkeen siivittämänä. Toimi omaksumansa tiukan perustuslaillisuuden pohjalta yhteiskuntarauhan ja laillisuuden puolustajana ja lakkautti lapuanliikkeen. Esti kuitenkin presidenttiaikanaan sosiaalidemokraattien nousun hallitusvastuuseen. Vihtori Kosola Lapuanliikkeen perustaja ja johtomies. Oikeistoradikaali, joka vaati vasemmiston poliittisen toiminnan lakkauttamista ja oikeistolaisen hallinnon perustamista. Kyösti Kallio Maalaisliittolainen presidentti, joka lyhyeksi jääneellä toimikaudellaan loi edellytyksiä yhteiskuntarauhan ja demokratian vahvistumiselle. Parlamentarismi maassa vahvistui, kun maahan saatiin enemmistöhallitus. Punamultayhteistyö eheytti poliittisesti hajanaista yhteiskuntaa.

SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten suomalainen kulttuuri heijasteli poliittista ilmapiiriä maailmansotien välillä? Kulttuuri heijasteli vahvasti poliittisia ristiriitoja. Porvaristolla ja työväestöllä oli omat poliittis-kulttuuriset leirinsä, joita leimasivat jyrkät luokkavastakohtaisuudet. Omat urheiluseurat: TUL ja SVUL Omat teatterit: työväenteatterit ja kaupunginteatterit Porvarillinen kulttuuriväki puolusti vahvasti valkoisen Suomen perintöä. Esim. heimoaate näkyi karelianismina Suomen taiteessa. Työväenkulttuurissa kuvattiin työväestön elämää ja sen ponnistelua sivistyksen kautta parempaan elämään.

SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA Luku IV, s. 132 SISÄLLYSLUETTELOON SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA Luku IV, s. 132

SISÄLLYSLUETTELOON 1. Aseta seuraavat tapahtumat oikeaan aikajärjestykseen ja selvitä kunkin merkitys talvisodan syttymisen kannalta: a) Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus. b) Mainilan laukaukset c) Jartsevin neuvottelut d) Paasikiven Moskovan-neuvottelut. 1. JARTSEVIN NEUVOTTELUT Neuvostoliiton Helsingin-lähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev otti keväällä 1938 yhteyttä Suomen hallitukseen ja ehdotti rajamuutoksia Kannaksella Leningradin turvaamiseksi Saksan hyökkäyksen varalta. Yhteydenoton taustalla olivat Saksan toimet: Saksa oli juuri liittänyt Itävallan ja Tšekkoslovakian sudeettialueita itseensä. Neuvostoliitto halusi liittää Suomen osaksi omaa turvallisuusjärjestelmäänsä. Suomen hallitus torjui Neuvostoliiton ehdotukset. 2. SAKSAN JA NEUVOSTOLIITON VÄLINEN HYÖKKÄÄMÄTTÖMYYSSOPIMUS 23.8.1939 Molotov–Ribbentrop-sopimukseen kuului salainen lisäpöytäkirja, jossa osapuolet sopivat etupiiriensä rajoista. Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin Baltian maiden ja Puolan itäosien kanssa. Neuvostoliitto sai siis vapaat kädet Suomen suhteen.

3. PAASIKIVEN MOSKOVAN NEUVOTTELUT SISÄLLYSLUETTELOON 3. PAASIKIVEN MOSKOVAN NEUVOTTELUT Toinen maailmansota alkoi syyskuun alussa 1939, ja Suomi julistautui puolueettomaksi. NL miehitti heti syyskuussa Puolan itäosan. Lokakuun alussa se pakotti Baltian maat luovuttamaan alueiltaan sotilastukikohtia. Sitten tuli Suomen vuoro. Paasikivi teki kolme neuvottelumatkaa Moskovaan. Stalin esitti aluevaatimuksensa, mutta Paasikivi sai hallitukselta luvan luovuttaa vain muutamia saaria. Paasikivi ja armeijan ylipäällikkö Mannerheim olisivat olleet valmiita myönnytyksiin. Suomen armeija määrättiin valmiustilaan, ja vakinainen armeija siirrettiin Karjalan kannakselle. Neuvottelut päättyivät marraskuun alussa tuloksetta. 4. MAINILAN LAUKAUKSET 26.11.1939 NL syytti Suomea tykistötulen avaamisesta kohti Karjalan kannaksella sijaitsevaa Mainilan kylää. Suomi kiisti väitteen ja selitti, ettei sillä ollut rajan lähistöllä tykistöä. NL irtisanoi vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaisi diplomaattisuhteet Suomen kanssa. 30.11.1939 NL aloitti hyökkäyksen Suomeen.

Selvitä seuraavien termien merkitys ja käyttöyhteys: SISÄLLYSLUETTELOON Selvitä seuraavien termien merkitys ja käyttöyhteys: a) Terijoen hallitus b) talvisodan henki c) talvisodan ihme. a) Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa maa ilmoitti solmineensa avunantosopimuksen joulukuun alussa. Terijoen hallitus oli koottu suomalaisista Neuvostoliittoon paenneista sosialisteista. Hallituksen johdossa toimi SKP:n perustaja Otto-Ville Kuusinen. Terijoen hallitus perustettiin oikeuttamaan Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen, koska Terijoen hallitus pyysi apua Neuvostoliitolta Suomen kansantasavallan perustamiseksi. Terijoen hallituksesta oli tarkoitus tulla Suomen uusi hallitus. Sodan aikana hallituksen tuli osoittaa, että maiden välillä ei ole sotatilaa ja houkutella sosialisteja Suomen armeijasta uuteen sosialistiseen Suomen valtioon. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa vain Terijoen hallituksen, mikä antoi syyn olla neuvottelematta Suomen virallisen hallituksen kanssa.

SISÄLLYSLUETTELOON b) Talvisodan hengellä tarkoitetaan kansallista yhtenäisyyttä ja vastarinnan murtumattomuutta talvisodan aikana Suomen itsenäisyyden puolustamisessa. Talvisodan henki näkyi etenkin kotirintamalla, kun koko kansakunta valjastettiin mukaan puolustustaisteluun. Merkittävää oli, että yhtenäisyys todisti suomalaisen yhteiskunnan eheytyneen sisällissodan jälkeen. Suomen puolesta taistelivat eri puolueiden edustajat, entiset punakaartilaiset ja heidän poikansa. Yhtenäisyys mursi ääriryhmien asemaa oikeistossa ja vasemmistossa, ja virta vei suomalaisten enemmistöä yhteisten ulkopoliittisten ja maanpuolustuksellisten tavoitteiden taakse ja lopulta taisteluun epäoikeudenmukaisiksi koettuja toimia vastaan. Käsite "talvisodan henki" luotiin sodan jälkeen sisä- ja ulkopolitiikkaa varten. c) Talvisodan henki sai aikaan talvisodan ihmeen, jolla tarkoitetaan Suomen sitkeää puolustautumista ylivoimaista vihollista vastaan. Termi syntyi sodan aikana ja sen jälkeen, kun haluttiin kuvata pienen Suomen urhoollista taistelua ylivoimaista vihollista vastaan lähes yli-inhimillisenä suorituksena.

Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi. SISÄLLYSLUETTELOON Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi. a) Miksi Moskovan rauha sai epävirallisen nimen välirauha? b) Millä perusteella sotatilan voidaan väittää edelleen jatkuneen Suomessa? a) Suomalaiset pitivät Moskovan rauhan ehtoja kohtuuttomina, ja niihin uskottiin tulevan muutoksia suursodan jälkeen. Suomi ei luottanut rauhan kestävyyteen Neuvostoliiton painostuksen ja toimien vuoksi. b) Sotilaallinen valmius purettiin vain osittain. Armeijan vahvuus pidettiin noin 100 000 miehessä. Armeijan ylipäällikkönä jatkoi Mannerheim eikä tasavallan presidentti, kuten rauhan aikana yleensä. Valtion menoista noin puolet varattiin armeijan varustautumiseen ja talouselämässä jatkettiin sotatilamääräyksiä. Hallituksessa jatkoivat kaikki puolueet, poliittista oppositiota ei ollut. Kauttakulkusopimukset solmittiin sekä Saksan että Neuvostoliiton kanssa.

SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten ja miksi Suomi kytkeytyi Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan? MITEN? Saksa kiinnostui Suomesta kesällä 1940 suunnitellessaan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksa tarvitsi hyökkäykseen Suomen aluetta. Korkea-arvoiset saksalaiset sotilaat tekivät vierailuja Suomeen syksystä 1940 lähtien. Saksalaiset sopivat Suomen korkeimman johdon kanssa asekaupoista ja saksalaisten sotilaiden kauttakulusta Suomen kautta Pohjois-Norjaan. Suomen hallituksen sisärengas oli selvillä tulevasta operaatio Barbarossasta vuodenvaihteessa 1940–41, ja toukokuussa 1941 se esiteltiin suomalaiselle sotilasvaltuuskunnalle. Suomen korkein johto teki tietoisen valinnan osallistuessaan Saksan sotaretkeen. Kesään 1941 mennessä Suomi oli sidoksissa Saksaan: maassa oli saksalaisia sotilaita ja asetarvikkeita.

SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten ja miksi Suomi kytkeytyi Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan? MIKSI? Suomen tilanne ei normalisoitunut Moskovan rauhan jälkeen: Neuvostoliitto puuttui maan sisäpolitiikkaan ja tulkitsi tiukasti rauhanehtoja. SNS oli läheisessä yhteydessä Neuvostoliittoon ja harjoitti propagandaa Neuvostoliiton hyväksi ja Suomen syyllistämiseksi talvisodan syttymisestä. Suomen poliittinen ja kaupallinen asema oli eristäytynyt. Saksa miehitti keväällä 1940 Tanskan ja Norjan, Neuvostoliitto kesällä 1940 Baltian. Ulkomaankauppa keskittyi Saksaan ja Ruotsiin. Varsinkin Saksasta tuli merkittävä kauppakumppani. Suomessa levisi pelko Neuvostoliiton miehityksestä (vrt. Baltia) ja joutumisesta Saksan ja Neuvostoliiton sotatantereeksi. NL keskitti 20 divisioonaa joukkojaan Suomen rajojen taakse.

5. Ajoita ja kuvaile lyhyesti seuraavat jatkosodan vaiheet: SISÄLLYSLUETTELOON 5. Ajoita ja kuvaile lyhyesti seuraavat jatkosodan vaiheet: a) hyökkäyssota b) asemasotavaihe c) Neuvostoliiton suurhyökkäys ja Suomen peräytyminen. HYÖKKÄYSSOTA 1941 HEINÄKUUSTA VUODEN LOPPUUN Suomi saavutti vuoden 1939 rajan jo syyskuussa, jolloin hallitus teki päätöksen jatkaa hyökkäystä sen yli. Saksan voittoon uskottiin ja ajatukset Suur-Suomesta heräsivät. Iso-Britannia julisti Suomelle sodan. Hyökkäysvaihe päättyi jo vuoden 1941 lopussa. Suomen armeijan iskukyky oli huomattavasti parempi kuin talvisodan aikana. Suomalaiset pitivät itseään Itä-Karjalan vapauttajina.

Vuodesta 1943 lähtien Suomi otti tavoitteekseen irtautua sodasta. SISÄLLYSLUETTELOON ASEMASOTAVAIHE 1942–44 Rintamat eivät juuri liikkuneet: rintamilla tehtiin puhdetöitä ja pidettiin lomia. Mannerheim alkoi rajoittaa Suomen apua Saksalle, koska alkoi epäillä tämän voittoa: Suomi ei osallistunut Muurmannin radan katkaisuun eikä Leningradin valtaukseen. Vuodesta 1943 lähtien Suomi otti tavoitteekseen irtautua sodasta. Valloitetuilla alueilla järjestettiin hallintoa ja keskityttiin väestön suomalaistamiseen.

NEUVOSTOLIITON SUURHYÖKKÄYS JA SUOMEN PERÄÄNTYMINEN KESÄLLÄ 1944 SISÄLLYSLUETTELOON NEUVOSTOLIITON SUURHYÖKKÄYS JA SUOMEN PERÄÄNTYMINEN KESÄLLÄ 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Kannaksella kolme päivää Normandian maihinnousun jälkeen. Suomelle suurhyökkäys tuli yllätyksenä: puolustuslinjat murtuivat ja Suomi joutui peräytymään Itä-Karjalasta. Viipuri menetettiin lähes taisteluitta. Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytettyä suurissa Talin–Ihantalan taisteluissa Saksalta saadun aseavun turvin. Taistelut päättyivät suurin piirtein samoihin asemiin kuin talvisodan lopussa.

SISÄLLYSLUETTELOON 6. Suomi irrottautui toisesta maailmansodasta syksyllä1944. a) Miten Suomi sai tehtyä erillisrauhan? b) Mitkä olivat rauhanehdot? a) Presidentti Ryti erosi virastaan heinäkuun lopussa 1944, ja näin hänen henkilökohtainen lupauksensa Hitlerille olla tekemättä erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa raukesi. Eduskunta valitsi virkaan Mannerheimin, joka puolestaan ilmoitti Hitlerille olevansa velvoitettu irrottamaan Suomi sodasta. Elokuussa saatiin tieto, että Moskova oli valmis rauhanneuvotteluihin. Aselepo astui voimaan 4.9. 1944.

Moskovan välirauha solmittiin 19.9.1944. SISÄLLYSLUETTELOON b) Moskovan välirauha solmittiin 19.9.1944. Rajoiksi tulivat vuoden 1940 Moskovan rauhan rajat. Lisäksi Petsamo tuli luovuttaa Neuvostoliitolle. Porkkala piti antaa vuokralle sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi. Suomen oli supistettava armeijansa 10 viikossa rauhanajan vahvuuteen ja karkotettava maasta saksalaiset sotilaat. Suomen oli maksettava sotakorvauksia Neuvostoliitolle 300 milj. dollaria (USA) kuudessa vuodessa. Fasistiset ja Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvat järjestöt oli lakkautettava. Sotasyylliset oli tuomittava.

SISÄLLYSLUETTELOON 7. Miksi Lapin sota käytiin? Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti saksalaiset sotilaat oli karkotettava Suomesta. Saksalaisten vapaaehtoinen vetäytyminen ei tapahtunut Neuvostoliiton mielestä kyllin nopeasti, joten Suomen oli ryhdyttävä aseellisiin toimiin saksalaisia vastaan.

Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku IV, s. 134–135 SISÄLLYSLUETTELOON Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku IV, s. 134–135

a) Mitkä taulukon puolueet muodostivat poliittisen vasemmiston? (1p.) SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä a) Mitkä taulukon puolueet muodostivat poliittisen vasemmiston? (1p.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Sosialistinen Työväenpuolue (vuodesta 1945 SKP)

Huomioi tilastosta esim. seuraavat asiat: SISÄLLYSLUETTELOON b) Miten vasemmiston ja porvarillisten puolueiden voimasuhteet muuttuivat? (2 p.) Huomioi tilastosta esim. seuraavat asiat: Vuonna 1929 vasemmistopuolueiden kannatus vaaleissa oli samoissa lukemissa porvarillisten puolueiden kanssa. SDP oli eduskunnan toiseksi suurin puolue Maalaisliiton jälkeen. Sosialistinen Työväenpuolue sai eduskuntaan yhtä monta paikkaa kuin Ruotsalainen kansanpuolue, ja sillä oli lähes yhtä suuri eduskuntaryhmä kuin Kansallisella Kokoomuspuolueella. Vuosien 1930,1933,1936 ja 1939 vaaleissa vasemmistoa edusti vaaleissa vain yksi puolue eli SDP, joka lisäsi kyseisissä vaaleissa kannatustaan selvästi. Kokoomus koki suuren vaalivoiton vuoden 1930 vaaleissa, mutta menetti kannatustaan myöhemmissä 1930-luvulla järjestetyissä vaaleissa. SKP nousi vuoden 1945 vaaleissa eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä Maalaisliiton kanssa. Uusi porvarillinen puolue, Isänmaallinen kansanliike, osallistui vaaleihin vuosina 1933, 1936 ja 1939, mutta ei saanut kovin suurta kannatusta.

SISÄLLYSLUETTELOON c) Selitä, miten taulukon tiedot kuvaavat Suomen poliittisten olojen kehitystä. (6p.) Taustoita b-kohdassa kertomasi huomiot, esimerkiksi: Miksi Sosialistinen Työväenpuolue ei osallistunut vaaleihin vuoden 1929 jälkeen ennen kuin uuden nimisenä, Suomen Kommunistisena puolueena vuonna 1945? Mikä puolue oli IKL, ja miltä puolueelta se vei kannatusta? Vastauksessa tulee käsitellä Suomen oikeistoradikalismia ja sen heijastumista eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin 1930-luvulla. Vastauksessa tulee myös huomioida toisen maailmansodan aiheuttama pidempi jakso vaalien välillä ja sen aiheuttama muutos Suomen poliittisessa elämässä. Keskeisimpiä asioita ovat kommunistien toiminnan salliminen ja oikeistoradikaalin puolueen IKL:n lakkauttaminen.

SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä a) Vertaa Rytin ja Mannerheimin kirjeiden viestiä ja heidän käyttämiään perusteluja. Presidentti Ryti vakuuttaa 26.6. 1944 kirjoitetussa kirjeessä Hitlerille, että Suomi ei irtaudu sodasta vaan jatkaa sotatoimia Neuvosto-Venäjää (Neuvostoliittoa) vastaan niin kauan kuin Neuvostoliiton uhka Suomelle on saatu torjutuksi. Perusteluna sille, että erillisrauhaa ei solmita, Ryti esittää Saksan Suomelle antaman sota-avun vaikeassa sotilaallisessa tilanteessa. Presidentti Ryti antaa omissa nimissään lupauksen, että hänen nimittämänsä hallitus ei tule käymään rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hallituksen suostumusta. Mannerheim ilmoittaa 2.9.1944 Hitlerille kirjoittamassaan kirjeessä Suomen etsivän nopeaa poispääsyä sodasta, eli että Suomi tekee aselevon Neuvostoliiton kanssa. Presidentti Mannerheim perustelee päätöstään sillä, että hän esittää olevansa velvoitettu toimimaan näin Suomen kansan pelastamiseksi. Mannerheim vetoaa Suomen hallitusmuotoon, joka sitoo hänet noudattamaan kansan enemmistön tahtoa eli eduskunnan päätöstä asiassa, vaikka hän itse saattaisikin olla eri mieltä. Mannerheim myös epäilee Saksan aseavun jatkuvuuden mahdollisuutta Saksan heikentyneen sotamenestyksen takia. Näin ollen hän katsoo velvollisuudekseen Suomen irrottamisen sodasta.

SISÄLLYSLUETTELOON b) Selvitä, miten ja millaisin ehdoin Suomi irrottautui toisesta maailmansodasta. Suomen hallitus asetti sodasta irtautumisen tavoitteeksi helmikuun alussa 1943, kun Saksa oli kokenut tappion Stalingradissa. Yhteistyö Saksan kanssa muuttui varovaisemmaksi. Vuosien 1943–44 aikana käydyt rauhantunnustelut eivät johtaneet tulokseen. Erittele vastauksessasi miksi. Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomen rajoille ja Suomi joutui vetäytymään. Suomi turvautui yhä enemmän Saksan aseapuun. Ryti ei suostunut valtiosopimuksen tekemiseen Saksan kanssa, mutta hän sitoutui olemaan tekemättä erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa Saksan aseavun varmistamiseksi. Suomen armeija saavutti torjuntavoiton Talin- Ihantalan taisteluissa ja sai pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen. Ryti erosi presidentin tehtävistä heinäkuun lopussa 1944, ja eduskunta nimitti marsalkka Mannerheimin presidentiksi. Mannerheim ilmoitti Saksalle Suomen irrottautuvan sodasta. Rauhanneuvotteluja käytiin elokuun lopussa, ja aselepo maiden välillä solmittiin 4.9.1944. Selvitä vielä, mitkä olivat Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.