III VALTION JA SUURVALLAN SYNTY SISÄLLYSLUETTELOON III VALTION JA SUURVALLAN SYNTY Tehtävien vastaukset Kustaa Vaasan uudistukset Valtion ja kansan talous Kamppailu Ruotsin kruunusta Aatelisvallasta yksinvaltaan Itämeren suurvalta Valvottua sivistystä Kokoavat tehtävät
Kustaa Vaasan uudistukset SISÄLLYSLUETTELOON Kustaa Vaasan uudistukset Luku III, s. 81
1. Tee lista Kustaa Vaasan alulle panemista uudistuksista. SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tee lista Kustaa Vaasan alulle panemista uudistuksista. 1. Hallinnolliset uudistukset Keskusvirastot Palkatut virkamiehet Voutikunnat verotus, väenotot Maakirjat verotus 2. Perinnöllinen monarkia 3. Kutsunnat eli väenotto 4. Luterilainen valtionkirkko
2. Miten Kustaa Vaasan uudistukset vaikuttivat eri säätyjen asemaan? SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten Kustaa Vaasan uudistukset vaikuttivat eri säätyjen asemaan? Talonpoikien rasitukset lisääntyivät, mutta heidän oikeusturvansa parani. Talonpojat onnistuivat pitämään kiinni asemastaan paikallishallinnossa. Papiston taloudellinen ja poliittinen mahti romahti. Toisaalta papiston asema paikallishallinnossa vankistui. Kansanopetuksesta tuli kirkonmiesten velvollisuus. Pappissääty alkoi sulkeutua ulkopuolisilta, sillä pappien avioliitot takasivat virkojen pysymisen suvussa. Aateliston valta-asema suhteessa kuninkaaseen heikkeni, mutta hallinnossa avautui aatelisille uusia virkoja – syntyi virka-aateli. Kotimaista porvaristoa suosittiin saksalaisen kustannuksella. Kuningas suosi kaupan ja käsityön harjoittajia, mutta useimmat kaupungit olivat mitättömiä ja köyhiä. Kaikki säädyt pyrittiin saattamaan kruunun tiukempaan valvontaan.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitä vaikutuksia yhteyksien katkeamisella katoliseen kirkkoon oli Suomessa? Kaikista suomalaisista tuli luterilaisia, vaikka katolisia tapoja suvaittiin varsin pitkään. Jumalanpalvelukset pidettiin kansan kielellä. Suomen kielestä tuli kirjakieli, ja seurakuntalaisten oli opeteltava lukemaan. Köyhtynyt kirkko ei kyennyt huolehtimaan kaikista entisistä tehtävistään, vaan ne siirtyivät osittain valtion harteille. Kulttuuriset siteet katoliseen Eurooppaan löystyivät.
Kamppailu Ruotsin kruunusta SISÄLLYSLUETTELOON Kamppailu Ruotsin kruunusta Luku III, s. 87
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Sisäiset valtataistelut raastoivat Ruotsia 1500-luvun jälkipuoliskolla. a) Mitä tekijöitä valtataistelujen taustalta löytyi? b) Miten valtakamppailu heijastui Suomeen? Kustaa Vaasan perillisilleen antamat herttuakunnat vaaransivat valtakunnan yhtenäisyyden. Suomen herttua Juhanan idänpolitiikan ja avioliiton seurauksena välit kuningas Eerik XIV:een katkesivat. Eerik XIV oli omavaltainen hallitsija, ja hänen mielenterveytensä horjui. Juhanan vaimon ja perillisen katolisuus aiheutti pelkoa vastauskonpuhdistuksen etenemisestä Ruotsiin. Kaarle-herttua halusi kaapata vallan veljenpojaltaan Juhana Sigismundilta. Säädyt ja varsinkin aatelisto asettuivat tukemaan eri vallantavoittelijoita. Suomi joutui sotatantereeksi ja hävityksen kohteeksi. Väenotot, verot ja linnanleiri raunioittivat talonpoikien talouden. Kaarle-herttua tuki lupauksillaan kapinallisia talonpoikia nuijasodassa aiheuttaakseen vaikeuksia Juhana Sigismundia kannattavalle Klaus Flemingille. Valtakamppailun voittanut Kaarle-herttua rankaisi ankarasti Suomen aatelistoa. Suomi liitettiin entistä tiiviimmin kuninkaan valvontaan.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ota kantaa seuraavaan väitteeseen: ”Nuijasota sai alkunsa Kaarle-herttuan yllytyksestä”. Väitteen puolesta Väitettä vastaan Kaarle-herttua otti kapinaa hautovat Pohjanmaan talonpojat suojelukseensa ja kehotti heitä käymään Klaus Flemingiä vastaan. Klaus Fleming ei uskaltanut kotiuttaa sotilaitaan Kaarlen hyökkäyksen pelossa, joten talonpoikien linnaleirirasitus jatkui. Katovuodet ja viljan hinnan nousu köyhdyttivät talonpoikia. Sotien takia verot nousivat. Talonpojat pitivät linnaleiriä kohtuuttoman raskaana ja yhteiskunnallisesti epäoikeudenmukaisena. Nuijasodan aiheuttivat siis lähinnä taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat. Kaarle-herttua pyrki hyötymään talonpoikien kapinamielialoista.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Laadi lyhyt henkilökuva seuraavista henkilöistä. Selvitä myös kunkin henkilön asema ja tavoitteet Ruotsin valtaistuintaistelussa. a) Juhana-herttua Kustaa Vaasan poika, Suomen herttua ja myöhemmin Ruotsin kuningas liitto Puolan kanssa Venäjää vastaan syrjäytti veljensä Erikin valtaistuimelta ja murhautti tämän katolisia sympatioita b) Katariina Jagellonica Puolan kuninkaan sisar, myöhemmin Juhanan puoliso katolinen kuningatar luterilaisessa maassa c) Kaarle-herttua Kustaa Vaasan poika, valtionhoitaja ja Ruotsin kuningas Kaarle IX syrjäytti veljen poikansa Sigismundin valtaistuimelta yllytti Suomen talonpoikia ja kukisti laillisen kuninkaan kannattajat Suomessa
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Laadi lyhyt henkilökuva seuraavista henkilöistä. Selvitä myös kunkin henkilön asema ja tavoitteet Ruotsin valtaistuintaistelussa. d) Eerik XIV Kustaa Vaasan vallanperijä epäsäätyinen avioliitto ja horjuva mielenterveys myrkytettiin veljensä Juhanan toimeksiannosta e) Sigismund Puolan ja Ruotsin kuningas, Juhana ja Katariina Jagellonican poika menetti Ruotsin valtaistuimen sedälleen Kaarlelle Puolan valtaistuimella kuolemaansa saakka 1632 (sotia Ruotsia vastaan) f) Klaus Fleming suomalainen aatelismies ja Suomen käskynhaltija kannatti Sigismundia Kaarlea vastaan kukisti kapinalliset nuijamiehet
SISÄLLYSLUETTELOON Itämeren suurvalta Luku III, s. 94
1. Laadi miellekartta Ruotsin suurvalta-aseman edellytyksistä. SISÄLLYSLUETTELOON 1. Laadi miellekartta Ruotsin suurvalta-aseman edellytyksistä. Armeijan uudistukset Naapurivaltioiden heikkous Puola Valtion tulojen lisääntyminen Ruotsin suurvalta-aseman edellytykset Liittolaisten tuki Ranska terva Tärkeät luonnonvarat Hallinnon tehokkuus kupari keskusvirastot Alamaisten tehokas valvonta rauta
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Vertaa nykypäivän asevelvollisuusjärjestelmää 1600-luvun väenottojärjestelmään. 1600-luvun väenottojärjestelmä Nykypäivän asevelvollisuus Vain joka kymmenes mies otettiin armeijaan. Muutama talo muodosti ruodun, joka vastasi sotilaan elatuksesta, mutta varusteet hankki valtio. Harjoituksia 35 päivänä vuodessa muuna aikana sotilaat työskentelivät taloissa. Ratsusotilasta ylläpitävä sai verovapauden. Periaatteessa kaikki miehet kuuluivat reserviin. Palkka-armeijaan verrattuna edullinen järjestelmä. Kaikki miehet suorittavat asepalveluksen tai siviilipalveluksen. Naisilla vapaaehtoinen asepalvelus. Armeijaa ylläpidetään verovaroilla. Asevelvollisuusaika ja kertausharjoitukset. Asevelvollisuuden suorittaneet kuuluvat reserviin, ja muilla on ainoastaan maanpuolustusvelvollisuus. Palkka-armeijaan verrattuna edullinen järjestelmä.
3. Miten Ruotsin suurvalta-asema vaikutti alamaisten elämään? SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten Ruotsin suurvalta-asema vaikutti alamaisten elämään? Kielteiset vaikutukset Myönteiset vaikutukset Jatkuvan sodankäynnin takia monet kuolivat sodassa verotus kiristyi työvoimasta oli pulaa alamaisten valvonta tiukkeni (hallinto ja oikeuslaitos). Muita vaikutuksia: Talouselämä valjastettiin suurvalta-aseman tueksi (merkantilismi). Säätyerot kasvoivat. Karjalan ortodoksit joutuivat uskonnollisen vainon kohteeksi. Alamaisten oikeusturva parani vähittäin (hallinto ja oikeuslaitos). Vihollisten hyökkäykset vähenivät (esim. Suomen itäraja). Aatelisto ja porvaristo vaurastuivat. Kotimainen tuotanto edistyi. Koulutus kehittyi.
Valtion ja kansan talous SISÄLLYSLUETTELOON Valtion ja kansan talous Luku III, s. 100
1. Listaa 1600-luvun Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet. SISÄLLYSLUETTELOON 1. Listaa 1600-luvun Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet. Vientituotteet: Tuontituotteet: terva voi kala sahatavara suola vilja tupakka ylellisyystavarat
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten valtiovallan harjoittama merkantilistinen talouspolitiikka vaikutti maan talouteen? Maahan perustettiin lisää kaupunkeja. Kauppa ja käsityö pyrittiin keskittämään kaupunkeihin. Kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin. Vain tapulikaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa. Pohjanmaan kaupungeilla oli kauppapakko, eli ne saivat käydä kauppaa vain Turun ja Tukholman kanssa. Valtion myöntämät monopolit (esim. terva ja tupakka) estivät vapaan kilpailun. Valtio edisti kotimaista tuotantoa: esimerkiksi Suomeen perustettiin rautaruukkeja. Kaupunkien ammattikunnat valvoivat ja säännöstelivät käsityötä.
Maatalouden kehittämiseen ei panostettu. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miksi ja miten talonpoikien elämä vaikeutui suurvalta-ajan Ruotsissa? Miksi? Miten? Ilmasto kylmeni. Miehiä vietiin sotaan. Verotus oli kireää. Maatalouden kehittämiseen ei panostettu. Toistuvien katovuosien takia kansaa kuoli nälkään ja tauteihin. Maatalous kärsi työvoimapulasta. Veronmaksukyvyttömien eli ”autioiden” tilojen määrä kasvoi.
Aatelisvallasta yksinvaltaan SISÄLLYSLUETTELOON Aatelisvallasta yksinvaltaan Luku III, s. 105
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Perustele seuraava väite: ”Ruotsi oli 1600-luvulla ylimysvaltainen yhteiskunta.” Puolesta Vastaan Säätyerioikeudet takasivat ylempien säätyjen mahtiaseman. Sukuverkostot lujittivat ylempien säätyjen taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Talonpoikaissäädyn asema heikkeni. Aatelisarvoista tuli perinnöllisiä, ja aatelin maaomaisuus kasvoi. Aatelistolla oli yksinoikeus korkeimpiin virkoihin, ja aateliset nauttivat laajoista verovapauksista. Valtiopäivillä kuningas asetti aateliston vallan kasvulle rajat aatelittomien säätyjen tuella. Ruotsissa siirryttiin yksinvaltiuteen. Talonpojilla oli edustus valtiopäivillä ja paikallishallinnossa. Oikeusvaltiokehitys esti ylempien säätyjen mielivallan.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miksi ja miten Ruotsissa siirryttiin yksinvaltaan 1600-luvun lopulla? Miksi? Miten? Ruotsin valtiontalous oli vaikeuksissa, mutta aateliston ei tarvinnut maksaa veroja. Aateliston taloudellinen ja poliittinen valta oli kasvanut liian suureksi. Alemmat säädyt tukivat kuningasta aatelistoa vastaan. Kuningas ja alemmat säädyt ajoivat valtiopäivillä läpi lahjoitusmaiden peruutuksen eli reduktion. Valtiopäivien luvalla kuningas saattoi hallita ilman valtaneuvoston tukea. Kuningas sai lisäksi oikeuden säätää lakeja ja määrätä sodan aikana veroja.
SISÄLLYSLUETTELOON Valvottua sivistystä Luku III, s. 111
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Keskitetty hallinto ja laajeneva suurvalta vaativat palvelukseensa yhä enemmän virkamiehiä. Tästä syystä koulutuksen tarve lisääntyi. a) Miten Suomen koulutusjärjestelmä kehittyi 1600-luvulla? Vuoden 1649 koulujärjestys (pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio) Turun akatemia 1640 Turun akatemian kirjapaino b) Millainen oli suomen kielen asema? Oppineiden kieli oli latina ja virkamiesten ruotsi. Suomen kieltä käytettiin suullisesti kirkossa, käräjillä ja paikallishallinnon kokouksissa. Suomeksi oli saatavilla hengellistä kirjallisuutta.
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Keskitetty hallinto ja laajeneva suurvalta vaativat palvelukseensa yhä enemmän virkamiehiä. Tästä syystä koulutuksen tarve lisääntyi. c) Miten puhdasoppinen luterilainen kirkko palveli esivallan kasvatuksellisia ja koulutuksellisia tavoitteita? Kirkko kehotti kuuliaisuuteen esivaltaa kohtaan. Kirkolla oli tärkeä rooli paikallishallinnossa. Kirkko opetti kansaa lukemaan. Kirkko valvoi rahvaan lainkuuliaisuutta ja moraalia.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. 1500-luvun tärkein tyylisuunta oli renessanssi ja 1600-luvun barokki. a) Miten nämä suuntaukset kulkeutuivat syrjäiseen Suomeen? b) Millä tavoin nämä tyylisuunnat näkyivät Suomessa? Luterilainen kirkko välitti Suomeen protestanttiteologien ajatuksia. Katariina Jagellonica toi renessanssimuotia ja -tapoja mukanaan Turkuun. Hovi ja ylimystö omaksuivat ensin uudet virtaukset, minkä jälkeen alemmat säädyt kopioivat heitä. Yhteydet muuhun Eurooppaan tiivistyivät 1600-luvulla (kauppa, sodat). Myös kehittyvä opetuslaitos välitti Suomeen tietoa. Rakennus- ja kuvataiteissa seurattiin eurooppalaisia esikuvia. Koulutuksessa noudatettiin klassisen yleissivistyksen ihanteita. Tapakulttuuri ja ajattelutavat kokivat suuria muutoksia.
Kokoavien tehtävien vastausohjeet SISÄLLYSLUETTELOON Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku III, s. 114115
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Millaisia uudistuksia Kustaa Vaasa teki, ja mitkä niiden vaikutukset olivat? (Syksy 2007) Kustaa Vaasan uudistukset Uudistusten vaikutukset 1. Hallinnolliset uudistukset Keskusvirastot Palkatut virkamiehet Voutikunnat verotus ja väenotot Maakirjat verotus 2. Perinnöllinen monarkia 3. Kutsunnat eli väenotto 4. Luterilainen valtionkirkko Vallan keskittyi kuninkaalle ja keskushallinnolle. Toisaalta herttuakunnilla oli hajauttava vaikutus. Valtion hallintokoneisto laajeni, ja sen ote alamaisista tiukkeni koko valtioalueella. Alamaisten velvollisuudet lisääntyivät. Oikeusturva alkoi parantua. Kansansivistystyö alkoi. Yhteiskunnan säätyrakenne vahvistui. Luterilainen valtionkirkko. Tukholmasta tuli pääkaupunki. Ruotsista alkoi kehittyä moderni valtio, mutta nykynäkökulmasta kehitykseen sisältyy myös epämoderneja piirteitä.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mitä Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla merkitsi Suomen ja suomalaisten kannalta? (Kevät 2008) Vastauksen rajaus: Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun suurvaltakauden vaikutukset Suomeen ja suomalaisiin. Vastauksen aloituskappaleessa voi nostaa esiin seuraavia asioita: suurvaltakauden ajoitus suurvalta-aseman tausta sodat ja laajeneminen. Suurvaltakauden kielteisiä seurauksia: suurvaltasotien aiheuttamat rasitukset (verotus, väenotot) aateliston vallan lisääntyminen ja talonpoikien aseman heikkeneminen sodat ja katovuodet merkantilistisen säätelyn seuraukset.
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mitä Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla merkitsi Suomen ja suomalaisten kannalta? (Kevät 2008) 2. Mitä Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla merkitsi Suomen ja suomalaisten kannalta? (Kevät 2008) Myönteisenä kehityksenä voitaneen pitää Suomen talouden, hallinnon ja koulutuksen kehittämistä reduktiota itärajan rauhoittumista kulttuurivaikutteiden nopeampaa leviämistä maahan. Yhteenveto Vastaus päättyy yhteenvetoon, jossa pohditaan eri tekijöiden merkitystä. Tehtävä ei edellytä voimakkaita kannanottoja, mutta perusteltu kokonaisnäkemys suurvalta-ajasta on paikallaan.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tarkastele oppikirjan ja oheisten aikalaisdokumenttien avulla kunkin säädyn asemaa 1600-luvun Suomessa. 1. dokumentti Säätyprivilegiot ja sääty-yhteiskunnan eriarvoisuus Sukupuolten välinen epätasa-arvo (mies vastaa vaimonsa puolesta oikeudessa) 2. dokumentti Talonpojat olivat kuninkaan nöyriä alamaisia, eivät kansalaisia. Porvareilla oli yksinoikeus kauppaan. Talonpojilla oli kehno taloudellinen tilanne. 3. dokumentti Aatelispiireissäkin naisen tehtävät olivat kotitalouden piirissä. Miehiä koulutettiin. Aatelisilla oli varaa kirjoihin, koulutukseen ja ulkomaanmatkoihin.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tarkastele oppikirjan ja oheisten aikalaisdokumenttien avulla kunkin säädyn asemaa 1600-luvun Suomessa. Oppikirjan näkökulmia: Säätyajattelu, säätyerioikeudet ja säätyraja-aitojen vahvistuminen. Talonpoikien asema oli heikko (esim. verorasitus, väenotot ja katovuodet). Toisaalta talonpojilla oli edustus paikallishallinnossa ja valtiopäivillä. Papiston entinen mahti oli mennyttä, mutta he elivät mukavasti virkatalojensa tuotoilla ja heillä oli tärkeä asema paikallishallinnossa. Porvariston merkitys oli suhteellisen pieni, koska useimmat kaupungit olivat pieniä ja köyhiä. Aatelisto oli säätynä erittäin vaikutusvaltainen (verovapaus, korkeimmat virat). Reduktio ja yksinvalta katkaisivat aateliston mahdin kasvun.