Radikalismia ja eheytystä 1920-30-luvuilla Kommunistien toiminta avointa (ay-liike ja lakkoilu, peitejärjestöt) ja maanalaista (vallankumouksen suunnittelu ja yhteydenpito SKP:n kanssa) -> Äärioikeisto lisäsi kannatustaan 1920-luvulla (mm. AKS ja Vientirauha) Vihtori Kosolan johtama lapuanliike perustettiin Pohjanmaalla 1929 -> Tavoitteena kommunistien toiminnan kieltäminen lailla ”Lapuan laki” -> Ulkoparlamentaarinen toiminta (uhkailu, kyyditykset) -> Huipentui ns. talonpoikaismarssiin 1930: 12 000 kannattajaa marssi Helsinkiin ja painosti eduskunnan säätämään äärivasemmiston toiminnan kieltävät ns. kommunistilait Lapuanliikkeen kannatus alkoi hiipua avoimen väkivallan lisääntyessä (mm. Ståhlbergin kyyditys 1930) Eduskunta lakkautti lapuanliikkeen 1932 Mäntsälän kapinan jälkeen -> Seuraajaksi poliittinen puolue Isänmaallinen kansanliike eli IKL, joka otti vaikutteita fasisteilta ja natseilta
Eheyttäminen koettiin useiden johtavien poliitikkojen mielestä tärkeäksi jo sisällissodan jälkeen -> Esim. Ståhlbergin aikaiset eheyttämistoimet 1919-1925 Punavankien armahtaminen Torpparilaki ja Lex Kallio: Tilattomille oikeus omaan maahan Oppivelvollisuus, 8h työpäivä ja vuosilomalaki paransivat työväestön oloja Kieltolaki 1919-1932 Oikeistoradikalismin hiipuminen yleisen mielipiteen edessä ajoi työväestön ja maltilliset porvarit yhteistyöhön -> Uusi presidentti Kyösti Kallio nimitti 1937 Cajanderin punamultahallituksen, joka rakensi alkoi rakentamaan hyvinvointivaltiota ja jatkoi kansakunnan eheyttämistä ennen talvisotaa