1. Uskontojen maailma Ydinsisältö
Uskonto vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan Uskonto voi vaikuttaa esimerkiksi parisuhteeseen lasten hankkimiseen työelämään ammatinvalintaan verojen maksamiseen hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön terveyskäyttäytymiseen hyvinvointiin. → Kun useat ihmiset tekevät samansuuntaisia valintoja, sillä voi olla vaikutuksia koko yhteiskuntaan.
Uskontojen tutkimus Uskontoja tutkitaan tieteellisesti kahdesta näkökulmasta: Uskontotieteen näkökulma on maailmanlaajuinen ja vertaileva. Tutkimuskohteita ovat mm. uskonnot eri puolilla maailmaa, historian eri vaiheissa uskontojen yhdistävät ja erottavat piirteet uskonnollisuuden syyt. Teologia tarkoittaa sekä jonkin uskonnon opin kokonaisuutta että sitä koskevaa tutkimusta. Tutkimuskohteina oma uskonnollinen perinne, pyhät kirjat ja niiden tulkinnat. Voidaan ottaa kantaa pyhien kirjojen tulkintojen oikeellisuuteen.
Uskontotieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että uskonto on luonnollinen osa kulttuuria ihmisellä on synnynnäinen taipumus omaksua uskonnollisia käsityksiä ja tapoja yritykset uskonnon tukahduttamiseen yhteiskunnasta ovat epärealistisia.
Maailman uskontotilanne: Uskontoja harjoittavien osuus on viimeisen 40 vuoden aikana kasvanut ja kasvaa edelleen. Ennustetaan, että vuonna 2030 noin 90 % ihmisistä tunnustaa jotakin uskontoa. Eniten uskonnollisuus on lisääntynyt Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Uskonnollisuus on vähentynyt läntisessä ja pohjoisessa Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Euroopan uskontotilanne (v. 2010): kristittyjä 75 % uskonnottomia 20 % muslimeja 6 %. Suomen uskontotilanne (v. 2014): ev.lut.kirkon jäseniä 74 % (määrä laskenut 17 prosenttiyksikköä vuoden 1975 jälkeen) ortodokseja n. 1 % uskontokuntiin kuulumattomia 24 % (määrä lisääntynyt 17 prosenttiyksikköä vuoden 1975 jälkeen).
Oppikirjan s. 15
Oppikirjan s. 16
Oppikirjan s. 16
Oppikirjan s. 19
Oppikirjan s. 19