Maapallon veden jakautuminen:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Onko tämä näkemys täysin yksimielinen?
Advertisements

TAKAISIN TAIPUVA OKLUUSIO
Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
MUSTANMEREN MATALAPAINEET
Hydrologian perusteet ja maan vesitalous
Paine p.
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Heijastuminen ja taittuminen
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin
Lukion maantiede 1. kurssi
Tiheys.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Talonrakennuksen jatkokurssi 4 ov Kosteus
Peltosalaojituksen suunnittelu
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
Hydrologiset mittaukset
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Virtaava vesi Virtaava vesi kuluttaa maan muotoja Vitun homo.
Ilma Maapallon suoja.
Negatiiviset luvut. Esimerkki 1 Järjestä talven matkakohteiden lämpötilat kylmimmästä lämpimimpään.
Väder- och Klimatförändringar
Tiheys
Taiga.
ILMASTONMUUTOS.
Fotosynteesi.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
SATEET.
Miten säätä ennustetaan?
Tuulet.
Veden kiertokulku.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
Typpi.
Ilmakehä suojaa elämää
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Höyrystyminen ja tiivistyminen
SUISTOT.
9. Sadetyypit ja sateisuus
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
Maankohoaminen ja sen vaikutukset Perämerellä Aune Rummukainen kevät 2013.
YYT-C2001 Hydrologian ja hydrauliikan perusteet Sadanta & haihdunta Puh Huone:272 (Tietotie 1 E) Vesitekniikka.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Länsiharjun koulu 4a.
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
YYT-C2001 Hydrologian ja hydrauliikan perusteet
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Sää Sää = Ilmasto =.
Vesikehä.
5 Lämpö ja energian siirtyminen
Eroosio.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Maaperä Tekijä:Minä.
5 Vesi.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
ILMAKEHÄ.
13. Ilmastonmuutos.
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
tekstidokumentti antiikin ympäristötuhot
Esityksen transkriptio:

Maapallon veden jakautuminen: meret 97 % jäätiköt 2,2 % pohjavedet 0,6 % loput 0,2 % *makea vesi (joet, järvet) *suolajärvet *maaperän vesi *ilmakehän vesi

Selvitä seuraavat käsitteet hydrologiseen kiertoon liittyen - Sadanta - Haihdunta Lumen kertyminen ja sulanta Infiltraatio ja maavesi Valunta Pohjavesi Pintavesi

Valunta on maa-alueilta vesistöihin kulkeutuvaa vettä. voi kuljettaa vettä vesistöön maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Saa aikaan painovoima Valunnan määrä riippuu sääolosuhteista (sade, haihdunta) sekä maanpinnan ja maaperän ominaisuuksista

Pohjavesi Pohjavettä muodostuu lumen sulamisvesien tai sadeveden imeytyessä maaperään. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luontaisesti vuodenaikojen mukaan Pohjaveden muodostuminen vaihtelee maalajin mukaan. Hiekka- ja soramuodostumien alueella keskimäärin 30-60 % sadannasta suotautuu pohjavedeksi, moreenimailla noin 10 %

Evaporaatio: haihdunta maan, veden tai lumen pinnalta Transpiraatio: kasvien elintoimintaan liittyvä haihdunta. Haihtuva vesi kulkee juuri-varsi-lehtisysteemin lävitse. Evapotranspiraatio: maa-alueelta tapahtuva kokonaishaihdunta Potentiaalinen evapotranspiraatio: evapotranspiraatio silloin, kun veden puute ei rajoita haihduntaa. Interseptiohaihdunta: kasvien pinnoille pidättyneen veden haihduntaa

Pohjavesi

Sateen synty seuraavien ehtojen tulee täyttyä: 1) ilmassa on oltava vesihöyryä, 2) ilmassa on oltava hiukkasia, joiden pinnalle vesihöyry tiivistyy, 3) ilman on jäähdyttävä ns. kastepistelämpötilaan, missä vesihöyry tiivistyy nestemäiseen olomuotoon. Sade alkaa, kun hiukkasten pinnalle tiivistyneiden pisaroiden massa kasvaa riittävän suureksi. Ilma jäähtyy kohotessaan, koska lämpötila keskimäärin laskee 0,7 °C / 100m ylöspäin siirryttäessä. Ilman kohoamismekanismin perusteella sateet jaetaan eri tyyppeihin. Ilma jäähtyy kohotessaan, koska lämpötila keskimäärin laskee 0,7 °C / 100m ylöspäin siirryttäessä. Ilman kohoamismekanismin perusteella sateet jaetaan eri tyyppeihin.

Nimeä sadetyypit ja 2) selvitä, miten tai miksi sade syntyy kussakin sadetyypissä

Konvektiivinen sade on paikallinen kuurosade, joka syntyy kun voimakas maanpinnan lämpeneminen saa yläpuolisen ilmamassan kohoamaan. Orografinen sade syntyy, kun kostea ilmamassa kohtaa esteen (esim. vuoriston), joka pakottaa ilman kohoamaan ylöspäin. Rintamasateita esiintyy kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. Rintamalla tarkoitetaan rajapintaa näiden lämpötilaltaan ja tiheydeltään toisistaan poikkeavien ilmamassojen välillä. Kohtauspinnassa kostea lämmin ilma nousee tiheämmän ja raskaamman kylmän ilmamassan päälle, mikä saa aikaan sateen.