Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset vankileireillä tai Neuvosto-Venäjälle paenneina Sosiaalidemokraatit poissa politiikasta -> Svinhufvudista valtionhoitaja ja Paasikivestä senaatin puheenjohtaja -> Porvarillinen ”tynkäeduskunta” Valkoisten voittajien keskuudessa valtiomuototaistelu -> Kuninkuuden kannattajat eli monarkistit (Vanhasuomalaiset ja RKP -> johtohahmona Svinhufvud) vs. tasavaltalaiset (Maalaisliitto -> johtohahmona K.J.Ståhlberg). Konservatiiviset monarkistit halusivat vahvan johtajan puoluekiistojen yläpuolelle Tasavaltalaiset vieroksuivat kuninkuuden epädemokraattisuutta
Niukasti monarkistienemmistöinen eduskunta valitsi lokakuussa 1918 Suomen kuninkaaksi saksalaisen Hessenin prinssin Friedrich Karlin -> Saksan tappio maailmansodassa -> Monarkistien hanke nurin Kesän 1919 hallitusmuoto: Suomesta tasavalta, jonka päämiehenä on presidentti Presidentille laajat valtaoikeudet (mm. veto-oikeus, eduskunnan hajotusoikeus ja armeijan ylipäällikkyys) Ensimmäiseksi presidentiksi eduskunnan valitsemana Ståhlberg