RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI Sivut 79-105

Naapurivaltioiden heikkous Armeijan uudistukset Naapurivaltioiden heikkous Puola Valtion tulojen lisääntyminen Ruotsin suurvalta-aseman edellytykset Liittolaisten tuki Ranska terva Tärkeät luonnonvarat Hallinnon tehokkuus kupari keskusvirastot Alamaisten tehokas valvonta rauta

Itämeren suurvalta 1 Ruotsin laajeneminen Venäjän kustannuksella 15951617 Ruotsin laajeneminen etelään 16291648 2 Tanskan Ruotsille luovuttamat alueet 16451658 3

Itämeren suurvalta Sisäisistä valtataisteluista kärsineeltä Venäjältä riistettiin suuria alueita. Suomen alue laajeni huomattavasti. Ruotsi sai haltuunsa taloudellisesti tärkeitä kaupunkeja Baltiassa ja Pohjois-Saksassa. Ruotsi kukisti arkkivihollisensa Tanskan ja nousi Itämeren alueen johtavaksi suurvallaksi. Kustaa II Aadolf

Suurvallan talous

Ulkomaankauppa Ulkomaankaupalla oli suuri merkitys Ruotsin laajentumispolitiikan rahoittamisessa. Ruotsi harjoitti merkantilistista kauppapolitiikkaa, jossa vientiä edistettiin ja tuonnille asetettiin rajoituksia. Kauppaa valvottiin tehokkaasti: uudet kaupungit tapulikaupungit vienti- ja tuontimonopolit.

Tuotannon edistäminen Ruotsilla oli tärkeitä luonnonvaroja, kuten kupari, rauta ja terva. Kotimaista jalostusta edistettiin, jotta tuontitavaroita voitiin korvata kotimaisilla tuotteilla ja vientiä kasvattaa (merkantilismi). Suomeen perustettiin useita rautaruukkeja; Suomessa oli runsaasti polttoainetta ja vesivoimaa. Tervan tuotanto oli talonpoikien vastuulla, mutta tervakauppaa säädeltiin tiukasti.

Maatalouden kriisi Viljelypinta-alaa lisättiin suosimalla uudisasutusta, mutta maataloutta ei muuten kehitetty. Väenotot ja kireä verotus ajoivat talonpojat vaikeuksiin. Ilmaston kylmeneminen lisäsi katovuosien määrää. Epidemiat verottivat nälkiintynyttä väestöä. Vuosien 16951697 nälkävuodet tappoivat noin kolmanneksen Suomen väestöstä.

Suurvalta-ajan sääty-yhteiskunta Aatelisto runsaasti etenemismahdollisuuksia armeijassa ja laajenevassa siviilihallinnossa maaomaisuuden verovapaus reduktio ja yksinvaltius katkaisivat tien kohti ylimysvaltaa Papisto tärkeä asema paikallishallinnossa ja moraalinen johtoasema maaomaisuuden verovapaus säädyn sulkeutuminen (pappissuvut) Kuningas Aatelisto Papisto Porvaristo yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön kaupan säätely haittasi suomalaisia kaupunkeja säädyn sisällä suuret varallisuuserot Talonpojat väkimäärältään suurin sääty köyhtyminen suurvalta-ajalla talonpoikien asema paikallishallinnossa säilyi toimivat yhdessä etujensa puolustamiseksi Porvaristo Talonpojat

Suurvalta-aseman merkitys Suomelle Mitä Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla merkitsi Suomen ja suomalaisten kannalta? Kustaa Aadolfin leivokset (oikealla) kuuluvat 6. marraskuuta vietettävän ruotsalaisuuden päivän perinteisiin.

Verotus kiristyi: rahaa tarvittiin sodankäyntiin Koulutus tehostui: Turun akatemia; Suomeen virkamiehiä yms oppineita Talonpoikien asema huononi: verotus, armeija * pakko-ottoja vihattiin; työikäiset miehet sodissa; hakkapeliitat 30v. sodassa Aatelisten asema parani: verovapaus, virat Suomeen kenraalikuvernööri: tehosti Suomen hallintoa; esim. kreivi Pietari Brahe

* uusia teitä, uusia kaupunkeja, säännöllinen postinkulku; hallinnon ja oikeudenkäytön tehostaminen; Turun akatemia= kreivin aika Ruotsin kiinnostus itärajan puolustamiseen väheni: homma jäi suomalaisille Kaupan keskittäminen tietyille alueille/kaupunkeihin hidasti Suomen talouden kehittymistä Suomeen perustettiin rautaruukkeja Suomalaisten porvareiden asema parani kaupankäynnin myötä Koulutus kirkon käsissä; Gezelius-piispat