Maanjäristykset.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
EUROOPAN KORKOKUVA (vanhan kertausta ja uutta asiaa)
Advertisements

Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Fysiikka Kurssi 1.
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
LAATTATEKTONIIKAN SEURAUKSIA
Ilmastonmuutos ja Aavikoituminen
Kertaus.
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
Copenhagen Oslo Reykjavik
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Tsunamit ja maanjäristykset
Ääni!.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
KESKIVIIKKO KOTITETEHTÄVÄT. Siis suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Lämmöneristeiden paksuntamisen vaikutukset
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Tuulet.
Kiviaineksen kiertokulku
Suorien leikkauspiste
Maailmankaikkeuden rakenne
ÄÄNI.
TÄHDENLENTO.
Maanjäristykset.
FILIPPIINIT.
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
Tsunami.
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
Maanjäristykset GEOS3. Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava.
Endogeeniset tapahtumat Endogeeniset tapahtumat  ns. sisäsyntyiset tapahtumat  Saavat energiansa maapallon ytimen ydinreaktioista  mm. tulivuoritoiminta,
2. PINNANMUODOT VAIHTELEVAT ALANGOISTA YLÄNKÖIHIN
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
TULIVUORET Toimivia tulivuoria n Purkauksissa vapautuu:
Thaimaan tsunami 26/12/2004. Mitä on tapahtunut?  26 joulukuu 2004 Intian valtameren tsunami aiheutti maanjäristys, joka on ajateltu olleen energia
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Fysiikka Kurssi 1.
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
MAANJÄRISTYKSET Järistyksiä esiintyy useimmiten litosfäärilaattojen saumakohdissa - laattojen törmäysvyöhykkeet laattojen sivuamiskohdat (siirrokset) valtamerten.
Tupakan uho ja tuho    .
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
EUROOPAN KORKOKUVA (vanhan kertausta ja uutta asiaa)
Sää Sää = Ilmasto =.
talotekniikka- ja rakennusalalla
Tulevaisuuden energiantuotanto
Maaperä Tekijä:Minä.
Trooppiset hirmumyrskyt
Valon taittuminen Valo taittuu tullessaan vinosti kahden erilaisen läpinäkyvän aineen rajapintaan. Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. Pienet.
Mannerlaatat laattaliikunnot ja niiden seuraukset, maapallon rakenne
Sakari Koistinen 2010 MATKA MAAN UUMENIIN.
Vulkaaninen toiminta.
Keskukset & vaikutusalueet
- Ilmakuvaus Satelliittikuvaus Laserkeilaus
Tsunami.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
17. Maanjäristykset ja tuliperäisyys
Etene näin! Yksin Yksin tai yhdessä
Litosfäärilaatat.
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Maan rakenne, maanjäristykset ja tsunamit
18. TUPAKOINTI VAARANTAA TERVEYDEN
tekstidokumentti antiikin ympäristötuhot
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

Maanjäristykset

Esiintyminen UUSIMAT http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykse t/ilmoitukset/ Litosfäärilaatojen saumakohdissa Sivuamis-, erkanemis- ja törmäyssaumat. Mannerlaatat usein lukkiutuvat toisiaan vasten kitkan vaikutuksesta. Kun kiviaineksen kestokyky ylittyy, jännitys purkautuu maanjäristyksenä Kesto muutama sekunti – minuutti (useita päiviä yleensä järistysten sarjana)

Maanjäristysaallot P-aallot S-aallot L-aallot pitkittäisiä aaltoja eli ne värähtelevät kulkusuunnassa. voivat edetä maan ytimen läpi. kulkevat nopeammin sulassa kiviaineksessa ja hitaammin kiinteässä aineessa. S-aallot ovat poikittaisia eli ne värähtelevät kulkusuuntaan nähden poikittain. eivät pysty läpäisemään nestemäistä ydintä, vaan heijastuvat siitä poispäin. L-aallot Maan pintaa pitkin leviää episentrumista aiheuttavat tuhoja maan pinnalla

Maajäristysaaltojen eteneminen Internetix

Maanjäristyskeskusta, eli maan kuoren sisällä olevaa kohtaa, jossa järistys tapahtuu, kutsutaan nimellä hyposentrumi tai Focus. Suoraan hyposentrumin yläpuolella olevaa kohtaa maan pinnalla kutsutaan episentrumiksi. Maanjäristyksiä mitataan seismografeilla. voimakkuutta eli magnitudia ilmaistaan useimmiten Richterin asteikolla.

Maanjäristyksen seuraukset Maaperään liittyvät Muut Lohkoliikunnot Lohkovuoristo Maankuoren repeämät ja halkeamat Rakennusten, siltojen teiden ym. Sortumat Kuolleet, loukkaantuneet, kodittomat Vesi-, viemäri- ja sähköverkon vauriot Kaasuverkoston tuhot tulipalot

Seuraukset/tuhot riippuvat Hyposentrumin syvyydestä Järistyksen voimakkuudesta eli vapautuvasta energiamäärästä Mitä on maanpinnalla eli järistyksen vaikutusalueella, erityisesti episentrumissa on: Asutus ja sen tiheys Rakennuskanta ja rakentamisen laatu Infrastruktuuri Toiminnot; teollisuus ja energiantuotanto

Ennakointi ja Varautuminen Seismografit Pohjavedenkorkeudenvaih telun mittaaminen sijoittamalla rakennukset paikkoihin, joissa järistysten esiintyminen ei ole todennäköistä. rakennukset voidaan rakentaa kestämään maanjäristykset paremmin, mm. vaimentimien avulla. Tyynenmeren maihin on perustettu varoitusjärjestelmä tsunamien eli merialueiden maanjäristyksiä usein seuraavien hyökyaaltojen varalta. Tulipaloihin voidaan varautua ennakolta. Tiedotuksen avulla lisätään ihmisten mahdollisuuksia selvitä poikkeustilanteista. Pelastusharjoitukset Eläinten käyttäytymisen tarkkailu

Esimerkki Kobe https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/03/11/japani- maanjaristyksen-kourissa-1995