Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
5. Keskiajan Eurooppa (keskiaika n. 500 – 1500jkr.)
Advertisements

Suomen keskiaika: Hallinto ja talous
Antiikin aika: Antiikiksi kutsutaan aikaa n eKr. – 500 jKr., eli antiikin Kreikan ja Rooman kukoistuskausia. Miksi nämä kaksi voimakasta kulttuuri-
Antiikin Kreikan arvoituksia Klikkaa minua, niin aloitetaan!
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Kunnon kulttuuriympäristöt Euroopan rakennusperintöpäivien 2012 oppimateriaali: Motivointi Teema: liikunta- ja urheiluympäristöt Diasarja 1: Liikuntakokemukset.
Keskiajan kirjallisuus
Sanaristikko (historia) © Jussa Lehtinen
) Kaupungit ja kaupankäynti
Mikä rakennelma? 3. pisteen vihje rakennettiin pisteen vihje
Afrikka s.103-.
Rakennettu ympäristö ja liikenne Tekijä: Matias Turunen
Antiikin Kreikka.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Antiikin yhteiskunta.
Keskiaika n
Hansaliitto.
Rooman talous: Rooma oli ensimmäinen korkeakulttuuri, joka yhdisti koko välimeren yhtenäiseksi talousalueeksi Satamia jo ennestään (kreikkalaiset ja foinikialaiset),
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva
EUROOPPALAINEN IHMINEN Keskiaika. KAHTIA JAKAUTUNUT EUROOPPA  Itä-Rooma säilyi Länsi-Rooman tuhouduttua 476  Lännessä kansainvaellusten jälkeen vain.
Afrikkalainen elämäntapa Yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Välimeren alue antiikin aikaan.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120 MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET.
 Suomen vanhin kaupunki Turku perustettiin 1200 – luvulla vanhalle kauppapaikalle  Turun linna, kirkollinen keskus, katedraalikoulu, kaupankäynnin keskus.
Pohjois-amerikan ja Latinalaisen Amerikian intiaanikulttuurit
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Maatalous ja kaupungit keskiajalla.
Uusi aika alkaa
Suomen teollistumisen edellytykset 1.Raaka-aine kotimaasta Suomessa riitti puuta -> sahateollisuus Euroopassa kysyntää puulle Myöhemmin ryhdyttiin valmistamaan.
Uuden maailman ihmeet Oppikirjan tehtävien vastaukset, s. 105.
Antiikin Kreikka.  koostui kaupunkivaltioista, poliksista  Ei yhtenäinen valtio  Yhdistävinä tekijöinä kulttuuri ja kauppa  Polikset erosivat hallintojärjestelmiltään.
ANTIIKIN ROOMA. ORJUUS KREIKASSA JA ROOMASSA  Sotavangit, rikoksista tuomitut, ylivelkaantuneet  Kaivokset, maatalous, palvelijat  Kreikka:  Orjilla.
ROOMAN TALOUS, YHTEISKUNTA JA TUHO Toni Uusimäki 2016.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
Euroopan uuden ajan kaupungit ja rakentaminen
III KE SKIAJAN EUROOPPA
KESKIAJAN FEODAALIYHTEISKUNTA JA KARTANOTALOUS
Kansainvälinen kauppa
Jokilaaksojen ensimmäiset korkeakulttuurit
© Mauri Timonen Holoseenin ilmastovaihtelut (sinipuna) ja Lapin metsänrajamännyn lyhytjaksoiset (
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI
Antiikki: Kreikka ja Rooma
Keskiaika Suomessa Noin
Talonpoikia ja torppareita
13 Vihreän kullan maa s. 94–97.
3. EROOSIO MUUTTAA EUROOPAN MAISEMIA
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI
Välimeren talousalue antiikin aikana
Välimeren talousalue antiikin aikana
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
KESKIAJAN VÄESTÖ Luku Suuri kuolema, s. 94–103.
Välimeren talousalue antiikin aikana
Muista nämä aineisto- tai dokumenttitehtävään vastatessasi:
Kreikan talous Rikkonainen rantaviiva Merenkulku
2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros
Jalkapallo.
Keskiajan kaupungissa
Maatalouden läpimurto ja korkeakulttuurien syntyminen
Keskiajan feodaaliyhteiskunta
5. Antiikin Kreikka N. 800 Ekr. .
Keskiajan kaupunkien elämää
Uuden ajan alun löytöretket
Title Layout Subtitle.
III VÄLIMERI ANTIIKIN AIKANA kuvanavaus
III KE SKIAJAN EUROOPPA
4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita
KRISTINUSKON LEVIÄMINEN JA HAJAANTUMINEN
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Isä taivaan, Isä suurin tätä kaupunkia kädelläsi siunaa
Esityksen transkriptio:

Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93 KESKIAJAN KAUPPA Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93

Kaupunkikuvia Mitä yhtäläisyyksiä löydät keskiajan kaupunkikuvista ja Kreikan kaupunkivaltioista eli poliksista? Voit käyttää apuna kirjan kuvaa s. 55. Miksi keskiajan kaupunki saattoi olla jopa maaseutua vaarallisempi asuinpaikka? Perustele ajatuksesi kuvien perusteella. Firenzen läpi virtaa joki. Mikä oli vesistöjen merkitys keskiajan Euroopan taloudelle?

Keskiajan kaupan tunnuspiirteet Keskiajan alussa kauppa oli pääosin paikallista ja perustui vaihdantaan: tuotteita vaihdettiin toisiin tuotteisiin. Maaseudun väki myi maataloustuotteensa kaupunkien markkinoilla. Kauppapaikkana oli tori, jonne talonpojat toivat tuotteensa. Kilpaileva kauppa tai käsityö liian lähellä kaupunkia oli usein kiellettyä. Kauppaa käytiin pääasiassa maitse, mutta myös Eurooppaa halkovat joet olivat tärkeitä kauppareittejä. Kauppiaat perustivat ammattikuntia valvomaan omia taloudellisia etujaan sekä rajoittamaan jäsenmääräänsä liiallisen kilpailun pelossa. Ammattikunnat valvoivat tuotteiden hintoja, laatua sekä työmenetelmiä. Myöhäiskeskiajalla alkoi Pohjois-Italian pienissä työpajoissa kehittyä orastavaa tekstiili- ja metalliteollisuutta. Euroopan kauppakeskittymät olivat Pohjois-Italiassa ja nykyisen Hollannin alueella.

Keskiajan tärkeimmät kaupungit ja kauppareitit

Firenzen kultaraha, floriini, oli käytössä koko Euroopassa. Kansainvälistä kauppaa käytiin Euroopan eri kauppa-alueiden välillä. Tärkeimmät merireitit sijaitsivat Välimerellä, Pohjanmerellä sekä Itämerellä. Kaukokaupan tuotteita välittivät tukkumyyjät, jotka esittelivät tuotteitaan ja tapasivat asiakkaitaan messuilla aina 1200-luvulle asti. Kaukokaupan lisääntyminen houkutti maaseudun kartanoita erikoistumaan joihinkin tuotteisiin, kuten villaan, viljaan tai viiniin. Erikoistuminen vähensi kaupan paikallisuutta ja laajensi kauppa-alueita. Kaupan vahvistuminen johti 1200-luvulla rahatalouden elpymiseen sekä pankkien ja osakeyhtiöiden syntymiseen. Firenzen kultaraha, floriini, oli käytössä koko Euroopassa.