Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit) Lihassäikeissä aktiini ja myosiini (proteiineja) muodostavat SARKOMEEREJA => ovat lihassäikeiden supistuvia perusyksiköitä
Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: 1. Sileä lihas (juovaton lihas) - pieniä, juovattomia, yksi tuma - sisäelinten pinnalla (esim. verisuonten ja hengityselinten seinämissä) - lihas supistuu hitaasti eikä väsy (autonominen hermosto) - hormonit vaikuttavat toimintaan 2. Poikkijuovainen lihas (juovikas lihas) - suuria, juovat (aktiini + myosiini), useita tumia - luustolihakset - supistuvat ja väsyvät nopeasti (tahdonalainen hermosto) - hormoneilla vähän vaikutusta
3. Sydänlihas - ulkonäöltään poikkijuovaisia, haaraisia, yksi tuma - solujen keskinäiset liitokset tiiviitä - supistuu tahdosta riippumatta ja rytmillisesti (autonominen hermosto + hormonaalinen säätely) => sinussolmukkeet
Lihassolutyypit
Luustolihaksen supistuminen Lihas vaatii hermoärsytyksen supistuakseen Lihassolu supistuu aina ”kaikki tai ei mitään” periaatteella Jokaisen lihassolun pintaan tulee liikehermon haara, joka muodostaa motorisen päätelevyn => toimii synapsina hermon ja lihaksen välillä Hermopäätteestä vapautuu hermovälittäjäainetta (asetyylikoliini), joka saa aikaan ärsytyksen (lihasimpulssin) lihassoluissa Lihasimpulssin vaikutuksesta solun sisällä vapautuu kalsiumioneja => aktiini alkaa reagoida myosiinin kanssa => lihas lyhenee eli supistuu
Kalsiumin vapautuminen
Supistumisen mekanismi
motorinen yksikkö Liikehermosolu + sen hermottamat lihassyyt = MOTORINEN YKSIKKÖ Tarkoissa lihaksissa motorisessa yksikössä on vain muutamia lihassoluja yhtä hermosolua kohden (esim. kasvojen ja käsien lihakset)
Lihassupistus vaatii energiaa (glukoosi + rasvahapot => ATP) Energia saadaan joko soluhengityksestä tai maitohappokäymises- tä