Lehikoisten vaiheet ennen Pielisen Karjalaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteenliittymä FinELib 10 vuotta Helsinki Rehtori Anneli Pirttilä.
Advertisements

Vapaamuotoinen CV, Kirsi Paasonen
Poimintoja Suomen lääketeollisuuden historiasta
Aapon suku Ensimminen kirjallinen merkintä: Heikki Simonpojan ”muuttokirja ”
Juuan kyläkierros Tulokset 2014.
Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Hurmoksesta herätysliikkeeksi
Dia sarja Matti ja Sikke Ruokolaisen jälkeläisten tapaamistilaisuuksista alkaen v ja siitä kolmen vuoden välein.
Isäntäluettelot 1500-luvulta 1700-luvulle
Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Tapaaminen
Pohjois-Karjalan kylätoimijat ja maaseudunkehittäjäverkosto
Vapaamuotoinen CV, Kirsi Paasonen
Seppästen kotisivujen kertomaa
KÄÄRIÄISEN SUKU.
NELJÄ KATOLILAISTA ÄITIÄ..
Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri
Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia.
Lauri Viidan lapsuudenkoti
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
1 Ohjelmointikielten varhaishistoria Esa-Matti Miettinen
Suomen ja Turun ensimmäinen kirjastoauto
1700 – luvun kulttuuria Ruotsi-Suomessa:
Syksy 2013 Vesa Lappalainen
MAB3 prosenttilasku.
Hoikkalan sukukunta Sirpa Taskinen.
Hiukkasilmaisimet Veli-Matti Kittilä.
PYHÄ KOLMINAISUUS Stefan Holm: Kirkon jäsenenä – Oppikirja 9. luokalle. Kappale 7. Kuvat:
Puukonsaaren Historia Puukonsaaren Historia. Ensimmäiset asukkaat Ensimmäinen asukas oli v Niilo Matinpoika Puukko Asui sen aikaisessa Soikkala.
VÄISÄLÄNSAAREN HISTORIAA
7 VELJESTÄ VARPASALOSTA
BINÄÄRILUKUJÄRJESTELMÄ
Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2012 POKETTI – Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli
Murtolukujen kertolasku Supistaminen ennen kertomista.
HISTORIAN KOTISEUTUPROJEKTI
Matematiikkaa 3a, Kertausjakso Lukuja © Varga–Neményi ry 2016
PAAVO NURMI.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
MODERNIN VALTION SYNTY Sivut
Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä
Otsikon asettelu Alaotsikko.
OPETUSVINKKI Luku 22 – Evankeliumit.
* Veroprosenttia nostettiin vuodelle 2015 ** sis. kiinteistöveron
TÄLLÄ PAIKALLA SIJAITSI OINAAN SEURAINTALO
Raamattuprojekti Dia 1. OTSIKKO Dia 6
Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2013
Laurin seikkailu.
ELÄMÄÄ SUURKAUPUNGISSA
VIRO.
Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2013
Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2014
Kiina – Aasian jättiläinen
Kiina Kiina on myös toisiksi varakkain maa.
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys
Tarina - MiniMikkeli Tarina alkoi 2014 – 2015 vuoden vaihteessa
Pakolaiskysymys ja totuuden politiikka
Kauko röyhkä Jenni, Milla ja Satu .
Otsikon asettelu Alaotsikko.
Otsikko kuvien asettelun kanssa
Paanajärven kansallispuisto
Maaesittely Kolmen hengen ryhmätyö
Wivi Lönn Puistokoulu Viljami Riekkinen ja Aaron Salonen Jyväskylän normaalikoulu Lähteet: Intervet / Wikipedia ja opintoretki Puistokoululle.
Otsikko ja kuvat -asettelu
Palveluvalikoiman määrittely Johdanto
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
NELJÄ KATOLILAISTA ÄITIÄ..
Otsikon asettelu Alaotsikko.
Kuhaniemen koulu Tehnyt: Samuel, Jonna ja Rosa
Otsikon asettelu Alaotsikko.
Luku x Luvun otsikko Jakso III Perhe ja perintö.
Taitaja2019-kilpailussa menestyneet koulutuksen järjestäjät
Esityksen transkriptio:

Lehikoisten vaiheet ennen Pielisen Karjalaa Ari Kolehmainen kolehmainen.ari@gmail.com

Lehikoiset asiakirjojen alussa Savossa Lehikoisia vuonna 1541 eli vanhimpien maakirjojen aikaan viidessä taloudessa Juvan ja Mikkelin seudulla. Pekka Lehikoinen Vesulahden Mälkölän neljänneksessä josta Juuan Lehikoiset polveutuvat. Juvalla Olli ja Niilo Lehikoinen, Vesulahden Harjumaassa Pekka ja Mauno Lehikoinen. Karjalan Muolaassa Leheken-muodossa kirjoitettu suku, onko kyseessä Lehikoiset?

Lehikoiset Vesulahden Mälkölässä (Juvan Kuosmala) Juho Lehikoinen oli talonisäntänä isänsä Pekan (isäntä v. 1541) jälkeen vuodesta 1545 vuoteen 1571, toimi myös vuosikymmeniä lautamiehenä. Hänellä ainakin neljä poikaa: Pekka, Lauri, Juho ja Paavo, joista ainakin kolme toimi myös lautamiehinä. Juhon jälkeen isäntänä poika Lauri vuosina 1572-1577 jonka jälkeen toinen poika Paavo vuosina 1578-1584. Pojanpoikia oli paljon: asiakirjoista löytyi 11. Juhon pojan Laurin pojista Juho ja Paavo muuttivat Mustosten arviokuntaan nykyisen Suonenjoen Lieteenmäelle 1570-luvun puolivälissä.

Lehikoiset Suonenjoen Lieteenmäellä Paavo Laurinpoika Lehikoinen papinveroluettelossa vuodesta 1578 lähtien Mustosten arviokunnassa. Talo sijaitsi myöhemmän Suonenjoen Lieteenmäellä. Talo oli myös välillä omana Lehikolan kylänä. Oli Pieksämäestä myöhemmin irrotettavan Suonenjoen ja Saamaisiin kuuluneen Leppävirran rajaseutua. Kirkollinen yhteys emäpitäjään säilyi: maksoivat papinveronsa edelleen Juvalle.

Lehikoisten muutto Pielisen Karjalaan Paavo Laurinpoika Lehikoinen oli Lieteenmäen Lehikkolassa vuodesta 1578 lähtien isäntänä ainakin 1620-1630-luvun vaihteeseen. Hänen poikansa Lauri Paavonpoikaa (s. noin 1580) ei mainita kertaakaan isäntänä. Hän muutti luultavasti 1620-luvun lopulla Pielisen Karjalaan -> ks. poika Matti Laurinpoika. Vuoden 1631 maakirjassa ensimmäinen merkintä tilattomana populina Kajoon kylällä. Pojista esikoinen Paavo Laurinpoika (s. noin 1605) jäi kotitaloon Lieteenmäelle. Laurin poika nihti (jalkaväen sotilas) Matti Laurinpoika (s. noin 1607) karkasi vuonna 1627 Pielisen Karjalaan. Toisen avioliiton pojat Heikki, Juho ja Markus olivat tuolloin vielä lapsia ja tulivat isänsä mukana Pielisen Karjalaan -> 1640-luvun alusta Larinsaareen.

Yhteystietoja Ari Kolehmainen, keskittynyt erityisesti 1500-1600-lukujen tutkimiseen. Suomen historian maisteri Joensuun yliopistosta 2006, sukututkimusta vuodesta 1999 lähtien. kolehmainen.ari@gmail.com.