SUOMALAISIA KASVEJA Venny.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Advertisements

Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
BI3 KAUPUNKIEKOLOGIA Kaupunki on yllättävän monipuolinen ja lajistoltaan rikas elinympäristö. Monet alun perin vain luonnon biotoopeissa elävät kasvit.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
Perinnetietoa rakennuspuusta
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Gm-kasvit ja ympäristö FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys
Sienten lajintunnistus
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Metsätyypit ja metsätehtäviä
Sademetsä.
Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila
Kappale 1.
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
Testaa, tunnistatko syömäkelpoiset sienet!
YMPÄRISTÖ JA LUONTO  Lisätään luonnon tuntemusta ja arvostusta  Tutkimisen ja itse tekemisen iloa  1. kurssi 8. luokalla  2. kurssi 9. luokalla  Voi.
Kappale 7.
0rava - Sciurus vulgaris
Metalleja löytyy kaikkialta ympäristöstäsi. Mitä metalliesineitä löydät luokasta? Mieti erilaisia metallien käyttötapoja.
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Pituus- ja paksuuskasvu
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tyypillistä kasveille:
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Joona tiputettiin laivasta hän joutui myrskyisään mereen.
SIENISTÄ.
Havumetsä.
Kasvillisuusalueet.
Kasvio eli herbaario. Keräämällä ja prässäämällä: Joka näytteeseen nimilappu! Tarvikkeet: Piirustuspaperia Teippiä Kaksi levyä Sanomalehtipaperia Painoja.
Digikasvio. Ohjeet:  Etsi metsästä kasvi tai sieni, jonka haluat kuvata digikasvioon.  Täytä kuvauskortti, eli nimesi ja päivämäärä.  Aseta kuvauskortti.
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) SLL, Etelä-Hämeen vuoden laji 2013 Heli Jutila FT.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
METSÄLAULU. Neulaspolku kutsuu meitä seikkailuun, auringosta varjoon vanhan kuusipuun.
Kuvassa koivunkantosieni
Sienikurssi maahanmuutajille
Kuinka eläintuotanto voisi vaikuttaa ympäristöön?
Trooppiset sademetsät
Kalastus.
Hevosen metabolinen oireyhtymä Yleistyvä elintasosairaus
Elämää lapissa Emmi ja Santeri.
Vaihtoehto- ja uskomushoidot
Aurinkokunta.
Paksusuolensyöpä.
Hamsteri.
Lupiini Lupinus polyphyllus
Tammi.
Tavi.
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Kirjosieppo.
Tundra.
Vaahtera.
Tundra Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopan pohjoisosissa esiintyy tundraa.
TAMMi (Quercus robur).
Vaahtera.
Koivu Titeellinen nimi:Betula yläluokka:koivukasvi
Levinneisyys Lehtikuuset kasvavat vaihtelevasti mutta parhaiten ne kasvavat rehevillä kasvupaikoilla.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Lappi Eetu ,Edda ja Jegor..
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
LEHMUS.
YMPÄRISTÖ JA LUONTO Lisätään luonnon tuntemusta ja arvostusta
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Vahinkojen määrittely- arviointi- ja ilmoitus Koulutus metsänomistajille Kuivaniemi Juha Hyvönen.
Kasvien ja mikrobien talvi
Viljat.
Tietämättömyys voi tuoda kovat tuskat… Oma nimesi
Ydinvoimala? This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No
Esityksen transkriptio:

SUOMALAISIA KASVEJA Venny

Kangashapero Kangashapero on hyvä ruokasieni. Kangashaperon lakin väri voi vaihdella ruskeanpunaisesta oranssinkeltaiseen. Kangashaperon tyypillisiä kasvupaikkoja ovat metsät.

Punakärpässieni Punakärpässieni on myrkyllinen sieni. Se on yleinen kaikkialla Suomen metsissä, puistoissa ja pihoissa. Punakärpässienen täplät voivat irrota rankkasateessa.

Puolukka Puolukka on varpukasvi. Se voi kasvaa jopa noin 30 cm korkeaksi. Puolukan marjat käyvät sekä ihmisten että eläinten ravinnoksi.

Ketunleipä Ketunleipä kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen metsissä. Sitä kutsutaan myös käenkaaliksi. Se on happaman makuinen ruohovartinen kasvi.

Koivu Koivu on lehtipuu. Koivuja on eri lajeja, kuten hieskoivu ja rauduskoivu. Koivun rungon pinnassa on tuohikerros. Tuohesta voidaan valmistaa monenlaisia esineitä.

Mänty Mänty on havupuu. Vanhan männyn rungossa on paksu kaarnakerros. Kaarna suojaa mäntyä metsäpaloilta.

Sammal Sammalet ovat itiökasveja. Ne kasvavat yleensä kivellä, maassa, puunrungolla tai kannolla. Sammalia on eri lajeja kuten karhunsammal ja rahkasammal.

Poronjäkälä Poronjäkälät muistuttavat ulkonäöltään poron sarvia. Poronjäkäliä on eri lajeja, kuten valkoporonjäkälä ja palleroporonjäkälä. Jäkälää käytetään porojen ruokintaan ja kukka- asetelmiin.

Lähteet Peda.net Pinkka.helsinki.fi Wikipedia.org