11 Suomi talvisodassa s. 80–84.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa

Advertisements

KARJALA NSV / 2010.

Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka

Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:

SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:

Sodan kulku: * Talvisota alkaa

Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:

Neuvostoliiton ulkopolitiikka:

Kylmän sodan kriisejä.

Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto

Talvisodan taustaa II maailmansodan alettua Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Suomen piti suostua NL:n aluevaatimuksiin ja vuokrata Hankoniemi Vastineeksi.

Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.

Toinen maailmansota AIKAJANA.

Sisällisodan osapuolet ja eteneminen

Talvisota ”105 kunnian päivää”

Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944

Toinen maailmansota. Miksi? ● Versailles'n epäonnistunut rauha – Uudet rajat olivat mielivaltaisia häviäjien kannalta ● Esim. sudeettialueet – Hävinnyt.

Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.

Kustaa Vaasan poikien veljessodat 1500-l. lopulla s

Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.

7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.

Talvisota ja jatkosota

12 Koko Euroopan sota s. 85–91.

Suomi toisessa maailmansodassa

Suomi toisessa maailmansodassa

Välirauhan Suomi 1940.

Toinen maailmansota syttyy

Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä

SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA

Kiistat Venäjän kanssa ja 25-vuotinen sota

Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt

10 Hitler saa sotansa s. 72–77.

Aineisto on vapaasti muokattavissa

Vuosikellon otsikko Tekstiä tähän Tekstiä

Luku Suomi toisessa maailmansodassa s

NAPOLEONISTA HITLERIIN

Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :

Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla

Kansainvälinen poliittinen tilanne oli muuttunut: yhdistyneestä Saksasta oli tullut uusi eurooppalainen suurvalta. Venäjä pelkäsi, että sen reuna-alueiden.

Toinen maailmansota

Liittoutuneet laittavat akselivallat ahtaalle

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Suomi irtautuu sodasta

15 Aseet vaikenevat s. 103–110.

SUOMI IRTI RUOTSISTA.

Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ-EUROOPASSA

Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.

Talvisota Tuomas Virtanen

Ajautuminen diktatuuriin

Neuvostoliitto ja Saksa

Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

Suomen historian käännekohtia

Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko

4 Hitler hurmaa Saksan s. 33– 37.

Tammikuu 2010 SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI

Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon talvisodassa.

Luterilaisuus Luterilaisuus on protestanttinen kristinusko

12. Talvisota 1939–40.

KRISTINUSKO TULO SUOMEEN

Taistelu Suomesta.

Suomen historian käännekohtia

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Ikaalinen 1917 Marjo Heikkilä Vanhaa Heittolaa.

Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s

Elokuu 2009 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI

TEHTÄVÄ s. 95.

I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917

RUOKAKASVATUKSEN VUOSIKELLO

Esityksen transkriptio:

11 Suomi talvisodassa s. 80–84

11. Suomi talvisodassa

Talvisodan taustat Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat olleet huonot koko 1920- ja 1930-luvun. Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyökkäämättömyys- sopimuksen elokuussa 1939. Sopimuksessa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita. Syynä oli Neuvostoliiton huoli Leningradin (Pietarin) turvallisuudesta.  Suomi ei suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan 30.11.1939. 11. Suomi talvisodassa

Talvisodan kulku Leveät nuolet kuvaavat Neuvostoliiton suunnitelmaa Suomen valloittamiseksi. Sodan kulku: Suomalaiset joukot pysäyttivät Neuvostojoukkojen etenemisen vuodenvaihteessa 1939−40. Joulukuun lopulla käyty Raatteen tien taistelu on talvisodan tunnetuimpia taisteluja. Helmikuussa Neuvostoliitto aloitti Karjalan kannaksella suurhyökkäyksen kohti Viipuria. Kalvon linkki johtaa YouTubeen ja sieltä löytyvään puolustusvoimien uutiskatsaukseen, jonka aiheena on Raatteen tie. 11. Suomi talvisodassa

11. Suomi talvisodassa

Sodan alussa Suomella oli käytössään vain 10 varusteltua panssarivaunua. 11. Suomi talvisodassa

Sodan lopussa panssarivaunuja ja kenttätykkejä oli enemmän, koska Suomi sai niitä sotasaaliiksi. 11. Suomi talvisodassa

Mies- ja kalustoylivoimasta huolimatta Neuvostoliiton hyökkäys pysähtyi vuodenvaihteessa 1939–1940. 11. Suomi talvisodassa

Suomalaisten puolustus murtui Karjalankannaksella vasta Neuvostoliiton tuntuvien lisävahvistusten jälkeen. 11. Suomi talvisodassa

Talvisodan seuraukset Talvisodan rauhanneuvot- telut alkoivat helmi− maaliskuun taitteessa.  Moskovan rauha solmittiin 13.3.1940. Suomen aluemenetykset: Karjalankannas Laatokan Karjala Sallan itäosa Kalastajasaarento Suomenlahden saaret Hankoniemi vuokralle. 11. Suomi talvisodassa

11. Suomi talvisodassa