Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

5 RADIOAKTIIVISUUS.
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
3 ATOMIN MALLI.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Aineen rakenteen standardimalli
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
KVANTTI Määrämittainen paketti
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
MILLAISENA KIELI NÄYTTÄYTYY OPPILAIDEN SILMISSÄ JA OPPIMATE- RIAALISSA?
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Vetyatomin stationääriset tilat
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73
Aineen rakenne.
Muutama Fys 8 kertaustehtävä ratkaisut ja teoriaa
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Perusvuorovaikutukset
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Avain Fysiikka 3 | Luku 1 Magneetissa on kaksi napaa, N-napa ja S-napa. Magneetin erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset navat hylkivät.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
31. Salama on hankaussähköilmiö
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren.
Jaksolliset ominaisuudet
Sähkövaraus ja sähkökenttä
- hyvä esimerkki fysiikan malleista
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Säteilylajit ja radioaktiivisuus
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
YDINPOMMI Saa räjähdysvoimansa ydinfuusiosta tai –fissiosta
MAGNEETTINEN VUOROVAIKUTUS
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi. Protoni, neutroni ja elektroni ovat atomin perushiukkasia. Protoni on positiivisesti varautunut, elektroni negatiivisesti varautunut ja neutroni varaukseton. Alkuaineen järjestysluku kertoo protonien ja samalla myös elektronien lukumäärän atomissa. Massaluku ilmoittaa ytimessä olevien protonien ja neutronien yhteismäärän. Isotoopit ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on eri määrät neutroneja.

Atomin rakenne Alkuaineen perusrakenneosanen on atomi. Erilaisia atomilajeja eli alkuaineita on vähän yli sata. Atomin pääosat ovat keskellä oleva ydin ja sitä ympäröivä elektronipilvi. Ytimessä on kahdenlaisia hiukkasia: positiivisesti varautuneita protoneja (p+) ja varauksettomia neutroneja (n). Elektronipilvessä kiertävillä elektroneilla (e–) on negatiivinen sähkövaraus. Protonien lukumäärä = elektronien lukumäärä, joten atomi on ulospäin varaukseton. Protonit, neutronit ja elektronit ovat atomin perushiukkasia.

Perushiukkasten määrät ja isotoopit Järjestysluku = protonien lukumäärä = elektronien lukumäärä Massaluku = protonien lukumäärä + neutronien lukumäärä Neutronien lukumäärä = massaluku – protonien lukumäärä Saman alkuaineen erimassaisia atomeja sanotaan isotoopeiksi. Saman alkuaineen eri isotoopeilla on eri määrät neutroneja. Isotoopilla hiili-12 eli 12C on kuusi neutronia, isotoopilla hiili-13 eli 13C seitsemän neutronia ja isotoopilla hiili-14 eli 14C kahdeksan neutronia. Vedyllä on kolme isotooppia: tavallinen vety 1H, raskas vety (deuterium) 2H ja raskain vety (tritium) 3H.