Miten hindulaisuus lännessä eroaa hindulaisuudesta Intiassa?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen.
Advertisements

Estetiikka on filosofian kauneutta ja taidetta tutkiva osa-alue.
Miten uskonnollinen monimuotoisuus vaikuttaa uskonnonopetukseen?
Intia s. 70-.
Intia on monen miljardin asukkaan valtio, Joka kuuluu kehitysmaihin.
Intia s. 70-.
Mitä uskonnolla tarkoitetaan? Uskonnollisia ajatuksia ja kokemuksia muokkaa Uskonto vaikuttaa yhteisö Homo religiosus 1.Ihmisellä lajiominainen kyky uskonnolliseen.
Taksonomiat ja oppilas- arviointi lukion ET:n ja filosofian opetuksessa Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen.
Raamattu, kristillinen identiteetti ja moniuskontoisuus
INTIAN KULTTUURIPIIRI
Uskonnot ilmiöinä.
Luonto ja Raamattu. Peruskysymyksiä ja syytöksiä Miten ihminen on osa luomakuntaa? Miten uskonkäsityksemme vaikuttaa siihen, miten kohtelemme luontoa?
KUOLEMA. MOROO MORROO Kuolema on ratkaisematon arvoitus. Kukaan ei tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Eri uskoinnoissa on myös eri käsityksiä kuolemasta.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Opetusvinkki 2: Raamatun tulkintatapoja.
PAKISTAN Iman, Ittehad, Tanzeem (Yhtenäisyys, kurinalaisuus, usko)
1 HISTORIAN PERUSKÄSITTEITÄ Hi1-KURSSI Toni Uusimäki 2014 Lähde: Eepos. Maailmanhistorian käsikirja. Porvoo 2002.
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
Mitä humanismi on? Mitä humanismi tarkoittaa elämänkatsomustiedossa?
1 Tehtävien vastaukset. Taito (s. 16) Keksi ihmetteleviä kysymyksiä a)äärettömyydestä Esimerkiksi: Mitä ääretön tarkoittaa? Voiko avaruus olla ääretön?
2. Mitä uskonto on? Ydinsisältö.
16. Uskontojen moninaisuus
Kristinuskon levinneisyys ja kehityssuunnat 2000-luvulla
-Uskontojen moninaisuus ja rinnakkaiselo
Hindulaisuuden synty ja oppi
Alueiden Eurooppa.
II Luonnonuskonnot Vedenjumalatar Mami Wata.
Uskonnollinen kehitys
Uskonnon omaksuminen ihminen kasvaa uskonnollisen perinteen ympäröimänä ns. suurten maailman uskontojen parissa uskonto välittyy itsestään kulttuurista:
Antiikin Kreikan ja Rooman uskonnot
Dos. Mika Vähäkangas SUOL:n talvipäivillä 2009: Millaista vuoropuhelua kulttuurit ja kristinusko käyvät Afrikassa? Tinyiko Maluleke: ”Afrikkalainen kristillisyys.
Hindulaisuus.
Ikuisia kysymyksiä Maailma synty - miten kaikki tapahtui? Luonnontieteet: fysiikan, biologia kemia - miksi kaikki sai alkunsa? Uskontojen maailmansyntymyytit.
Hindulaisuus.
Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen
Kristinuskon oppi maailman suurin uskonto (2,1 mrd kannattajaa), perustuu Jeesus Nasaretilaisen toimintaan ja julistukseen Yhteinen historia juutalaisuuden.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus
15. Uskonto yhteiskunnassa
Uskontojen tieteellinen tutkimus
JUMALAKÄSITYKSIÄ TEISMI DEISMI MONISMI VARAUK-SELLISET MONO-LATRIA
Maailmanuskonnot maailmassa n uskontoa
Nykyisin tehdään kiinnostavaa tutkimusta ihmisen DNA:sta Katso video: Mitä tämä kertoo ihmisten.
Intian uskonto hindulaisuus
5 Hindulaisuus.
Skolastiikka Filosofian ja teologian yhdistämää tiedettä kutsutaan skolastiikaksi Skolastiikan tavoitteena oli osoittaa, että kirkon oppi oli sopusoinnussa.
SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS NYKYÄÄN
KRISTINUSKO kpl 8.
1. Jakso.
Hindulaisuuden oppi ja jumalakäsitys
Jeesus liikkeestä valtionuskonnoksi
Mitä uskonto on?.
1 Ydinsisällöt.
Uskonnonpsykologisia ilmiöitä
Sikhiläisyys ja jainalaisuus
Luku 9 – Uskonto ja kulttuurien kehitys
Hindulainen kultti ja pyhät tavat tehtävä:
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
Uskonnon koe 1.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
1. Uskontojen maailma Ydinsisältö.
ET didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
USKONNON TUTKIMINEN USKONTOTIEDE TEOLOGIA
Aikakäsitys ja moraali
Hindulaisuuden uskonnon harjoittaminen ja elämäntavat
1 Uskomukset On vaikea tietää varmasti
Dekolonisaatio = siirtomaiden vapautuminen
Kirjoittajaprofiilit
Skolastiikka Skolastiikka oli keskiajalla merkittävä yliopistotiede jossa yhdisteltiin klassista filosofiaa ja teologiaa. Skolastiikalla ei varsinaisesti.
OPETUSVINKKI 2 – Jumalan kuvaaminen Luku 3 – Oppi.
Juutalaisuus ja kristinusko osana antiikin Välimeren maailmaa
Esityksen transkriptio:

Miten hindulaisuus lännessä eroaa hindulaisuudesta Intiassa? Uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori, dos. Jyri Komulainen Suomen Uskonnonopettajien liiton talvipäivät 31.1.2009

Intialaisten perinteiden moninaisuus Ei yhtä ’hindulaisuutta’ vaan hindulaisten perinteiden moninaisuus: Sampradayat: Shaivat, Shaktat, Vaishnavat ym. Paikalliset traditiot ”Householder” -traditiot vs. maailmasta luopuvat askeetit Filosofisten käsitysten moninaisuus (esim. kuusi klassista koulukuntaa) Hindulaisuus ulkopuolisten antama käsite

Mikä yhdistää hindulaisuutta Intiassa? Monet kouluopetuksesta tutut kategorisoinnit alunperin tekstuaalisia yrityksiä luoda yhtenäisyyttä: Brahma, Vishnu, Shiva –kolminaisuus Yläkastisen neljä elämänvaihetta Paikalliset jumalat samaistettu yleisintialaisiin suuriin jumaliin , esim. Shree Venkateshvara (Tirupati) = Vishnu Moderni hindutva-liike yrittänyt luoda yhtenäisen hindu-rintaman

Uushindulaisuuden historiallinen tausta Ramakrishna (1836-1886): Bengalilainen mystikko: Kalin palvonta, tantrismi, uskonnolliset eksperimentit  ”kaikki uskonnot vievät samaan päämäärään” Swami Vivekananda (1863-1902): muodosti opettajansa Ramakrishnan kokemusten perusteella teologisen mallin ja organisoi Ramakrishna Mission puhui Chicagon uskontoparlamentissa 1893 ja matkusti Pohjois-Amerikassa, Euroopassa sekä Intiassa: hindulaisen mission alku Ks. Jyri Komulainen: Guru Jeesus: Tutkielmia hindulaisuudesta ja kristinuskosta, STKS, 2006.

Vivekanandan luomus: Hindulaisuus maailmanuskontona advaita vedanta: atmanin ja brahmanin samuus (vrt. populaarin hindulaisuuden teismi) hindulaisuuden suvaitsevaisuus kokemus uskonnollisen universalismin perustana spirituaalinen Intia vs. materialistinen länsi hyväntekeväisyys osaksi uushindulaisuutta

Vivekanandan jälkeinen kehitys Sarvepalli Radhakrishnan (1888-1975): Advaitan vedantan samastaminen hindulaisuuden olemukseksi Mahatma Gandhi (1869-1948) vahvisti käsitystä hindulaisuudesta ”väkivallattomana” ja ”suvaitsevaisena”  esim. kouluopetuksessa kuvattu hindu-traditiot uushindulaisuuden suodattamana

Miten tulisi nähdä hindulaisuus? Postkolonialistinen tutkimus oikaissut historiallisesti rakentunutta, yksipuolista käsitystä hindulaisuudesta Hindulaisuuden monikasvoisuus: Intialainen hindulaisuus ja sen monet kerrostumat Uushindulainen filosofia Hindulaistaustaiset uudet uskonnolliset liikkeet (esim. Äiti Amma yhdistää bhaktia ja advaitaa, ISKCON edustaa taas traditionaalista gaudiya vaishnavismia) Jooga sekä muut hindulaisperäiset ainekset aikamme uskontokentässä

Miten tulisi opettaa hindulaisuutta? Uskonnollisten ilmiöitten moni-ilmeisyys sekä kuvausten historiallinen rakentuminen tiedostettava Irti yksipuolisista kuvauksista, esim. atman = brahman (”yksilösielu sulautuu maailmansieluun”) Havainnoitavan materiaalinen didaktinen voima (ei tule painottaa filosofiaa)