YHTEISKUNTAFILOSOFIA ETIIKKA YHTEISKUNTAFILOSOFIA Hyvä elämä tai oikea toiminta Oikeudenmukainen yhteiskunta PÄÄMÄÄRÄ Välitön: Miten toimia kussakin tilanteessa? Pitkä: Millaiset puitteet toiminnalle rakennetaan? AIKAJÄNNE Ihmisten oletetaan lähtökohtai-sesti toimivan siten kuin eettisen teorian mukaan olisi oikein toimia. Riippumatta siitä, mikä teorian mukaan olisi oikein, ihmiset toi-mivat itsekkäästi. Heitä on kan-nustettava oikeaan suuntaan palkkioin ja rangaistuksin. MOTIVATIO-NAALINEN NÄKÖKULMA

että jokainen saa olla rauhassa. mitä vapaus on NEGATIIVINEN VAPAUS vapaus jostakin ulkoisten rajoitusten puuttuminen esim. kukaan ei estä perustamasta yritystä POSITIIVINEN VAPAUS vapaus johonkin aidot toiminta-mahdollisuudet esim. valtio tarjoaa yrittäjälle starttirahan Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että jokainen saa olla rauhassa. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että jokainen saa mahdollisuuden (laajat julkiset palvelut).

KAUPPIAAT ja TYÖLÄISET Platonin ihannevaltio IHMISEN SIELU JÄRKI INTO tai TAHTO VALTIO FILOSOFIT SOTILAAT HALU KAUPPIAAT ja TYÖLÄISET

? yhteiskuntasopimusteoriat taustalla muutos tavassa käsittää hallitsijan asema hallitsijan oikeutettava asemansa osoittamalla, että hänestä on hyötyä alamaisille ANTIIKKI JA KESKIAIKA: LUONNON TAI JUMALAN ASETTAMA ITSESTÄÄN-SELVÄ JÄRJESTYS UUSI AIKA: HALLITSIJAN OIKEUTETTAVA ASEMANSA ?

eivät tarkoita mitään oikeaa sopimusta, vaan AJATUSKOETTA, jossa nykyinen asiantila (valtion olemassaolo) oikeutetaan kuvittelemalla, millaista olisi, jos se puuttuisi (luonnontila) LUONNONTILA Thomas Hobbes: fyysinen turvatto-muus (”kaikkien sota kaikkia vastaan”) John Locke: omaisuus suojaama-tonta (laiskureilta ja varkailta) SOPIMUS Valtio rajoittaa yksi-löiden vapautta, mutta takaa turvalli-suuden ja omaisuu-den suojan, jolloin kaikki hyötyvät. JÄRKEVÄT JA OMAA ETU-AAN AJAVAT YKSILÖT PÄÄ-TYVÄT

oikeudenmukaisuuden kysymyksiä A RETRIBUTIIVINEN oikeudenmukaisuus: miksi rangaistaan rikollisen on HYVITETTÄVÄ tekonsa rikollinen teki jotain ikävää, ja nyt hän ANSAITSEE itse jotain ikävää (rangaistuksen voimakkuuden on jossain määrin vastattava teon vakavuutta) tulevia rikoksia on EHKÄISTÄVÄ rangaistuksen ERITYISESTÄVÄ vaikutus: tekijä itse ei uusi tekoaan, koska hänet on eristetty tai eliminoitu tai hän on oppinut, ettei rikos kannata rangaistuksen YLEISESTÄVÄ vaikutus: se pelottelee muita kuin tekijää tapahtunutta vääryyttä tai rikollista on KORJATTAVA vahingonkorvaus, terapia yms.

B DISTRIBUTIIVINEN oikeudenmukaisuus: miten hyvää jaetaan yksilöiden välisten tuloerojen perusteluja: haastavamman (vastuu, koulutus jne.) työn tekijä ANSAITSEE saada enemmän palkkaa erot ovat KANNUSTAVIA ja koituvat siten kaikkien (myös köyhimpien) hyödyksi koska hyväpalkkaisiin asiantuntijatehtäviin on kilpailua, niihin valikoituvat etevimmät mahdolliset lisäansiot motivoivat ahkeroimaan, mikä kasvattaa yhteishyvää (kansantuotetta, yrityksen tulosta jne.) toisten TARPEET ovat suurempia kuin toisten (esim. sosiaaliturvan tarveharkinta)

kaksi käsitystä tasa-arvosta LÄHTÖKOHTIEN TASA-ARVO yhtäläiset mahdollisuudet (kaikki lähtevät samalta vii-valta, mutta lopputulos riip-puu itsestä) esim. kaikille avoin koulutus kritiikki: suosii vahvoja kaikkia lähtökohtia vai-kea tasata (sukupuoli, lahjakkuus jne.) LOPPUTULOKSEN TASA-ARVO kilpailussa syntyneiden erojen tasoittaminen (myös häviäjille palkintoja) esim. progressiivinen verotus, vahva sosiaaliturva kritiikki: holhoavaa (hillitsee va-paata kilpailua) kannustamatonta (jos kaikki pääsevät jaolle, niin miksi ahkeroida)

uuden ajan kaksi tärkeintä poliittista aatetta LIBERALISMI lat. libertas, ’vapaus’ John Stuart Millin VAHINKOPERIAATE: yksilön vapautta saa rajoittaa ainoastaan silloin kun hänen toiminnastaan aiheutuisi muille vahinkoa LIBERALISMI SOSIALISMI Yksilöiden (negatiivinen) vapaus Yksilöiden välinen (loppu-tuloksen) tasa-arvo PÄÄMÄÄRÄ Valtion toiminnan rajoittaminen (jotta se jättäisi yksilöt rauhaan) Valtion laajat valtuudet (talouden epätasa-arvoisiin vaikutuksiin puuttumiseksi) KEINO

vaikutus moderneihin demokratioihin: yksilöiden vapautta suojelevien OIKEUKSIEN määritteleminen SANANVAPAUS ja LEHDISTÖ valvomaan valtion vallankäyttöä ja tiedottamaan siitä kansalaisille VALTIOLLISEN VALLAN PILKKOMINEN, jotta sitä ei voisi keskittää kenenkään käsiin esim. Montesquieun VALLAN KOLMIJAKO-OPPI A LAINSÄÄDÄNTÖVALTA (parlamentti) B TOIMEENPANOVALTA (hallitus) C TUOMIOVALTA (riippumattomat oikeusistuimet) EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA, joka kunnioittaa myös oikeutta olla osallistumatta päätöksentekoon

SOSIALISMI lat. socius, ’ystävä, toveri’ sisäinen jakautuminen: KOMMUNISMI tuotantovälineiden (teh-taat, raaka-aineet) omista-ja valtio, joka säätelee tiu-kasti talouselämää markkinatalous on ku-mottava vaikka väkivalloin SOSIAALIDEMOKRATIA tuotantovälineiden yksi-tyisomistus on sallittua, mutta valtion on voitava vaikuttaa talouselämään markkinataloutta voi uu-distaa parlamentaarisin kei-noin

vaikutuksia: TYÖVÄENLIIKE työlainsäädäntö (minimipalkka, työaika jne.) HYVINVOINTIVALTIO tasaamaan epätasa-arvoisuuksia julkisten palveluiden avulla 1900-luvulla syntyneet REAALISOSIALISTISET (kommunistiset) YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄT