Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus jakaantuu kolmeen toimintayksikköön Lapin yksikkö Oulun yksikkö saamelaisalueen yksikkö Lapin yksikön tavoite: Lapin olosuhteisiin räätälöity osaamiskeskus, joka on kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyöfoorumi: alueellinen ja seudullinen yhteistyö tietoteknologian hyödyntäminen sosiaalityön sisäisten työskentelymallien ja täydennyskoulutuksen kehittäminen varhaiskasvatus: erityisen tuen tarpeessa olevien lasten, perheiden ja muiden ammattilaisten kohtaaminen päivähoidossa
tutkimus & käytäntö & opetus sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen perus- ja erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen valtakunnallinen erityistehtävä: saamenkielisten sosiaalipalveluiden kehittäminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
saamelaisalueen toimintayksikkö Inari: Saamelaiskäräjät saamelaisalueen kehittämistarpeet liittyvät saamelaiskulttuuriin ja –kieleen pohjautuvan: päivähoidon kehittämiseen vanhustenhuollon kehittämiseen saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan sanaston kokoamiseen ja tuottamiseen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Lapin toimintayksikössä tapahtuu: Seutupilottihanke 2002-2003: sosiaalityön seutukoordinaattori: verkostoi sosiaalityöntekijöitä kerää, mallintaa ja välittää seudullisia sosiaalityön työskentelytapoja varhaiskasvatuksen seutukoordinaattori: verkostoi päivähoidon henkilöstä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten, perheiden ja ammattilaisten kohtaaminen päivähoidossa Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke 2002 – 2004: työnohjaus & koulutus & vertaistuki Moniammatillinen työnohjauskoulutus 2002 – 2004: koulutuksesta ostettu 5 koulutuspaikkaa ja paikat on jaettu seudullisin perustein tavoitteena saada joka seutukuntaan sosiaalialan työnohjaajarekisterin pätevyyskriteerejä vastaava työnohjaaja
Sosiaalityön kehittämisen välineitä valtakunnallisella tasolla: lakimuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet evo sosiaalihuollon kehittämisohjelma ekonsultaatiohanke Verkostoituvat erityispalvelut (Vep) paikallisesti osaamiskeskuksen toiminnan välityksellä: seutupilottihanke => vertaiskonsultaatio erityispäivähoidon kehittäminen Lapin sosiaalityöntekijöiden asiantuntija- ja konsultaatiopankki moniammatillinen työnohjaajakoulutus opetusosiaalikeskustoiminta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankejärjestelmä muuttuu perustamishankkeista => kehittämishankkeisiin kehittämishankkeille alueellistamispäätös (LH) 2003 => hakijana: kunta tai kuntayhtymä (osallistua myös muut toimijat järjestöt, osaamiskeskukset) valtionavustus voi olla enintään 50 % kuntien osuudesta kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset vähintään 50 000 eur (perustamishankkeet 300 000 eur) STVOL (716/2002)
kehittämishankkeiden kriteerit pyritään aikaansaamaan kuntien välistä yhteistyötä ja seudullista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö, erityisesti mielenterveystyön ja vanhustenhuollon hankkeissa erityisosaamisen turvaamisessa olisi hyvä hyödyntää erityisosaamisverkostoja (sairaanhoitopiirien erityisvastuualueet ja sosiaalialan osaamiskeskukset) 2003 TA-ehdotukseen sisältyy erityinen VA kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin pyrkimys alueellisten väestöryhmien (eri sosiaaliryhmien ja kielellisten väestöryhmien) väliseen tasa-arvoon STVOL (716/2002)
kehittämishankkeiden sisältö jokin seuraavista alueista: valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano; syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä; palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta; henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen STVOL (716/2002)
kehittämishankkeissa tulee ottaa huomioon, miten hankkeessa toteutuu: seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys pysyvän parannuksen aikaansaaminen palveluiden järjestämisessä tai toimintatavoissa => ed. mainitut tulee kaikki ottaa huomioon hankkeita suunniteltaessa STVOL (716/2002)
kehittämishankkeissa tulee ottaa huomioon, miten hankkeessa toteutuu: sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen; avohuollon palvelujen parantaminen; esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa; perussosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen; kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä. STVOL (716/2002)