LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3, Erja Tuunainen 3, Jaakko Mononen1,2 1 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, 2 Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 3 Eläinten terveys ETT ry Johdanto Nykyaikainen käsitys eläinten hyvinvoinnista on moniulotteinen. Eläinyksilöiden hyvinvointi nähdään seurauksena hyvin monimutkaisesta eläinten ja niiden ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Tämään näkemyksen pohjalta yhteiseurooppalaisessa WelfareQuality® (WQ) -hankkeessa (2004-2009) kehitettiin naudoille, sioille ja siipikarjalle hyvinvointimittaristot, jotka perustuvat aina kun mahdollista eläinperustaisiin mittareihin kasvuympäristön ja toimintatapojen arvioinnin sijaan. WQ®-mittaristoa on testattu useissa tutkimuksissa ja se on koettu liian työläytensä ja pitkän kestonsa (naudoille n. 4,5-8 h) takia hankalaksi käytettäväksi rutiinityökaluna. Niinpä Euroopassa on viriämässä runsaasti tutkimusta siitä, kuinka WQ® voitaisiin yhdistää muihin tilalle tehtäviin tarkastus- tai neuvontakäynteihin. Suomessa Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmän (Naseva) terveydenhuoltokäynnin tiedonkeruu noudattaa WQ®:ssa käytettyä eläinten hyvinvoinnin periaate- ja kriteerijakoa. Lisäksi Nasevassa käytetään osin samoja mittareita kuin WQ®:ssa. Naseva- käynnin kesto on kuitenkin maksimissaan vain kolme tuntia, ja sillä on suora neuvonnallinen tavoite. Hanke Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston hankkeen ”Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla lypsykarjatiloilla” (LETKA) päätavoitteena on selvittää, kuinka hyvin Naseva-käynnillä kerätyt tiedot antavat kokonaiskuvan lypsylehmien hyvinvoinnista, kun vertailukohtana käytetään kansainvälistä WQ®-arviointia. Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta 50 Nasevaan kuuluvaa tilaa 50-120 lehmän pihattoja WQ®-arviointikäynti syksyn 2015 ja talven 2016 aikana Naseva-käynnin jälkeen Suomalaisilla lypsykarjatiloilla ei aiemmin ole kattavasti tehty tämän tyyppistä hyvinvointitutkimusta. Sikasektorilla vastaava kartoitus toteutettiin 2010-2012 Helsingin yliopiston toimesta. Tutkimus oli osa elinkeinon sikojen hyvinvoinnin edistämisohjelmaa. Nyt toteutettava tutkimus luo pohjaa Nasevan jatkokehittämiselle ja sen käytölle hyvinvointi-indeksijärjestelmänä, jonka avulla myös suomalaisten lypsylehmien hyvinvoinnin tasosta ja sen kehittymisestä voidaan välittää tietoa kuluttajille. Tutkimustulokset ovat lisäksi vertailukelpoisia kansainvälisesti. Kuva: Lilli Frondelius/ Luke Maataloustieteen päivät 2016, 12.-13.1.2016, Helsinki