Sosiologian johdantokurssi luento 5 Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen ma ja ke 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 loppukuulustelu ke 18.10.2006 klo 12-14; uusinta ke 8.11.2006 klo 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 - Bauman: Sosiologinen ajattelu (HUOM! Kaikille sama!) www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/ Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 Luento 5: LUOKKA Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 Miksi yhteiskunnassa on eriarvoisuutta? Miksi köyhyys ei häviä kun talous kasvaa ja keskimääräinen elintaso nousee? Miksi kapitalismin historiassa on ollut niin paljon vallankumouksia ja sotia? Miksi eturistiriidat eivät revi yhteiskuntaa hajalle? Taas on tarjolla yksinkertainen vasgtaus: kysymys on yhteiskunnan luokkajaosta ja luokkien voimasuhteista. Samoin kuin yksilö tai yhteisö, myös luokkajako on pikemminkin selitettävä kuin selittävä ilmiö. Selkeästi sosiaalinen. Esisosiologiset yhteiskuntasopimusteoriat: alkuperäinen tasa-arvo ja vapaus. Rousseau: Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 ”Ihmislajin keskuudessa esiintyy kahdenlaista eriarvoisuutta. Toista nimitän luonnolliseksi tai fyysiseksi, koska se on luonnon asettama. Se ilmenee eroavuuksina iässä, terveydessä, ruumiinvoimissa sekä hengen tai sielun ominaisuuksissa. Toista taas voidaan kutsua moraaliseksi tai poliittiseksi eriarvoisuudeksi, koska se perustuu ihmisten suostumukselle tai vähintäänkin valtuutukselle.” J.J.Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista, Vastapaino 2000 s. 35 (1755). Luokka on varmasti sosiaalinen ilmiö. Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 ”Ensimmäinen ihminen, joka maa-alueen rajattuaan keksi sanoa: tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen, oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja. Miltä kaikilta rikoksilta, sodilta, murhilta, kauhuilta ja kurjuudelta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskonut hänen aidanpylväänsä maasta ja huutanut kanssaihmisilleen: Älkää kuunnelko tuota huijaria, olette hukassa jos unohdatte että maan hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kuulu kenellekään”. (emt. s. 72) Sosiologian johdantokurssi luento 5

Historiallisia luokkia kapitalismissa aatelisto kapitalistit pikkuporvaristo (kauppiaat, käsityöläiset) omistamaton keskiluokka (virkamiehet, sotilaat, vanha sivistyneistö) itsenäiset maanviljelijät maataloustyöntekijät proletaarit Sosiologian johdantokurssi luento 5

Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft (1920-1921) Klasse – luokka (markkina-asemat) työväestö pikkuporvaristo omaisuudeton sivistyneistö omistajat Stand – status (arvostus, sulkeuma) elämäntapa kasvatus ja koulutus arvostus syntyperän tai ammatin perusteella Partei – ”puolue” (valta muihin) väkivalta vaalit suostuttelu Ryhmiä vai toimintatapoja? 1) Jos nämä ovat toimintatapoja – kuten uskon MW:n tarkoittaneen – mikä sitten ”links structure with action” – luokkarakenne jää puuttumaan (eli mikä määrää luokkien välisiä suhteita). 2) Mikä sitoo luokkia toisiinsa – miksi ryhmien väliset ristiriidat eivät muutu yksinkertaisesti pakkovallaksi? Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 “Although its precise meaning may vary, ‘class’ remains a concept which links, however imperfectly, social structure with social action, and which can be used as an organizing concept for the investigation of a wide range of issues associated with social inequality and social differentiation”. “Work is still the most significant determinant of the material well-being of the majority of the population.” (Rosemary Crompton: Class and Stratification 1998, 208, 20). Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 Työ(väen)luokka tuotantovälineiden omistaminenasema työnjaossatyön laatu ja rasittavuustyön itsenäisyystulotasoelämäntapaintressitoiminta ja tietoisuus kapitalistitjohtaminenhallinnointiitsenäinensuuret tulotporvarillisuuskasaaminenvoiton maksimointi työläisetriippuvuustuotantoalisteinenriistettytyöväenyhteisöttyöehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminenjärjestäytyminen, vallankumous Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 Karl Marx: Das Kapital Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus) c = pysyvä pääoma (4 arvoyksikköä) v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä) s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä) tuotearvo = c + v + s = 12 sijoitettu pääoma = c + v = 12 arvotuote = v + s = 12 työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4 Sosiologian johdantokurssi luento 5

Teollisuuskapitalismin luokkadynamiikka Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa Kasaantuminen, monopolipääoma Ylituotanto – alikulutus Maankorko: kiinteistöjen hinnat kohoavat  Eriarvoisuus monimuotoistuu Tuloluokat eivät erotu toisistaan; lisäksi valtion osallistuminen tulonmuodostukseen yli 50 %. Työn luonne muuttunut, ei työläisyhdyskuntia, palkkatyöläisyys (ja palkkatyöriippuvuus) hallitsee. ELÄMÄNTAPA lL Sosiologian johdantokurssi luento 5

Sosiologian johdantokurssi luento 5 Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä Vastatendenssejä s:v (riiston aste) kasvaa työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) kansainvälinen työnjako Sosiologian johdantokurssi luento 5

”Death of Class” (Pakulski & Waters 1996) tuotantovälineiden omistaminenasema työnjaossatyön laatu ja rasittavuustyön itsenäisyystulotasoelämäntapaintressitoiminta ja tietoisuus kapitalistitjohtaminenhallinnointiitsenäinensuuret tulotporvarillisuuskasaaminenvoiton maksimointi työläisetriippuvuustuotantoalisteinenriistettytyöväenyhteisöttyöehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminenjärjestäytyminen, vallankumous Sosiologian johdantokurssi luento 5

Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia Eliittien eriytyminen (kulttuurinen pääoma) Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) Syrjäytyminen (yksilöllistynyt köyhyys) Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD-maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi Sosiologian johdantokurssi luento 5