Luku Nuori tasavalta, s. 102–106 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. NUORI TASAVALTA Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

Valtion synty Autonomian jäljiltä Suomella oli melko valmis hallintokoneisto. Järjestettäviä asioita olivat: oma perustuslaki ja valtiosääntö ulkosuhteet ja rajat valtionhallinto valtion talouspolitiikka. Lue kirjan luku Vaikea alku s. 102–103. Mitkä tekijät hankaloittivat itsenäisen Suomen alkutaivalta?

Ulkopolitiikassa tärkeää oli valtion poliittisen aseman ja rajojen vakiinnuttaminen ulkomaankaupan ja merenkulun elvyttäminen ulkoasiainhallinnon järjestäminen (lähetystöt, diplomaattikunta). Rajavartiolaitoksen partio tuo pidätettyjä 1920-luvulla.

Suomi suuntautui ensin Saksaan. Palauta mieleesi, miksi ja miten. Suomi suuntautui ensin Saksaan. Pohdi tulevien tapahtumien valossa, miksi eduskunnan päätös osoittautui oikeaksi. Entä jos olisi toimittu toisin? Tämän jälkeen tavoitteeksi tuli puolustusliitto Puolan ja Baltian maiden kanssa (ns. reunavaltiopolitiikka). Eduskunta ei hyväksynyt tätä: pidettiin ”seikkailupolitiikkana”. Palauta mieleesi, mikä oli Kansainliitto ja miten se toimi. 1920-luvun alussa tukeuduttiin Kansainliittoon. Ulkopolitiikkaan termit liittoutumattomuus ja puolueettomuus. Kiista Ahvenanmaan omistuksesta kiristi suhteita Ruotsiin. Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen hyväksi 1921. Ahvenanmaa sai itsehallinnon ja se demilitarisoitiin.

Vaikeat suhteet Neuvosto-Venäjään: Suomessa pelättiin uutta kommunistien vallankumousta ja Neuvosto-Venäjän vaikutusta. Kiista Itä-Karjalan omistuksesta: suomalaiset vapaaehtoiset joukot tekivät valloitusretkiä, ns. heimosodat 1919–20. Tarton rauha 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vallitsi sotatila, koska Neuvosto-Venäjän Suomessa oleva armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille sisällissodan aikana 1918. Bolsevikit tunnustivat uudelleen Suomen itsenäisyyden. Rajojen määrittely: Suomelle Petsamo mutta ei Itä-Karjalaa, mikä oli heimoaktivistien mielestä ”häpeärauha”. Hyökkäämättömyyssopimus 1932 Inkeriläinen heimosoturi.

1930-luvulla suuntauduttiin Pohjoismaihin. Tukeutuminen Kansainliittoon alkoi näyttää riittämättömältä turvallisuustakeelta. Ruotsilta kannatusta uudelle ulkopolitiikalle (pohjoismainen puolueettomuus), mutta ei valmiutta puolustusliittoon ja sotilaalliseen yhteistyöhön. Kansainliiton organisaatiokaavio vuodelta 1925. Suomi ensimmäisen rivin äärimmäisenä oikealla.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Työaikalaki, köyhäinhoitolait ja työsuojelulait vastasivat työväenliikkeen vaatimuksiin työväestön olojen parantamisesta eli lievensivät työväenliikkeen tyytymättömyyttä ja kapinahenkeä.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Torpparilait ja Lex Kallio helpottivat maaseudulla syntynyttä jännitettä tilattomien ja maanomistajien välillä. Tilattomien määrä väheni radikaalisti.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Punavankien armahduslait olivat kädenojennus sodan hävinneelle osapuolelle ja vähensivät sen tyytymättömyyttä. Punavankeja Tampereella.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Yleinen asevelvollisuus ja oppivelvollisuus tulivat koskemaan koko ikäluokkaa. Oppivelvollisuus mahdollisti koulutuksen sosiaaliluokkaan katsomatta, ja yleinen asevelvollisuus toi armeijaan myös työväenliikkeen kannattajat, ei vain suojeluskuntalaisia. Pelkkä valkoisista koostuva armeija ei olisi luonut yhteistä maanpuolustushenkeä.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Kunnallislait toivat demokratian myös paikalliselle tasolle, jossa alkoi toteutua yhteiskuntaluokkien voimasuhteiden mukainen vallanjako.

Kansakunnan eheyttäminen Pohdi, millä tavoin kukin uudistus vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920- ja 30-luvuilla. Progressiivinen verotus lisäsi valtion tuloja, tasasi tuloeroja ja loi pohjaa tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle.

Tasavallan arki parani Mitkä eri tekijät helpottivat yhteiskuntaelämää? Tehtävä 4 s. 106 Tasavallan arki parani Keskustahallitusten harjoittama uudistuspolitiikka loi pohjaa kansalliselle eheytymiselle. Koulutuksen paraneminen ja terveyden kohentuminen paransivat kansalaisten asemaa. Valtio satsasi mm. keuhkotautiparantoloihin, ja lapsikuolleisuus alkoi alentua nopeasti neuvolatoiminnan yleistyttyä. Suomen valtiontalous vältti hyperinflaation ja talouden romahduksen (vrt. Saksa), ja 1920-luvulla taloudessa koettiin pitkä nousukausi. Vienti alkoi vetää markan arvon alentuessa. Kulutustavarateollisuus kasvoi korkeiden tullien suojassa. Valtio tuki teollistumista perustamalla suuria valtionyhtiöitä ja vesivoimalaitoksia. Metsäteollisuuden ohella metalliteollisuus menestyi.