Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia 3.-6. luokille Ympäristöpäivän teemana on puut: lajit, elävät ja lahonneet puut, kuka niissä asuu, kuka niitä syö jne. Ohessa on tietoa ja tehtäviä selvitettäväksi ennen ulkona vietettävää päivää ja mitä voitte jälkikäteen vielä tuottaa. Tässä esitellään kolme metsän lintua, jotka ovat tiukasti riippuvaisia metsäympäristöstä. Lapset voivat itse ensin etsiä näitä tietoja ko. lajeista, mutta tässä on tärkeimmät tiedot, jos niitä ei tule muuten löydettyä ja käsiteltyä. Teemme metsässä tehtäviä liittyen näiden lajien elinympäristöön ja puihin.

Metsän lintuja – ennakko tehtävä Metsässä elää ympäri vuoden monta lintulajia Osa tulee ihmisten läheisyyteen herkemmin kuin toiset Talitiainen ja sinitiainen pärjäävät ihmisen lähellä, kuusitiainenkin jossain määrin Arkoja tiukemmin metsässä viihtyviä, etenkin pesimäaikaan, ovat punatulkku, hömötiainen ja töyhtötiainen Kaikki kolme jälkimmäistä ovat vähentyneet niin paljon, että ne ovat jo uhanalaisia (luokassa vaarantuneet), vaikka ne ovat olleet aiemmin hyvin tavallisia metsän lintuja. uhanalaisuus tarkoittaa, että laji on vaarassa hävitä kokonaan Suomesta, jos kehitys jatkuu samanlaisena tai väheneminen kiihtyy.

Ota selvää: Voitte jakautua ryhmiin ja etsiä tietoa yhdestä lajista/ryhmä: Miltä näyttää, minkä kokoinen laji on, mitä syö, missä elää (levinneisyys), miten tekee pesän, jne. Edellä mainitut ovat olennaisimpia tietoja, mutta muutakin tietoa voi kaivella Voitte myös vaikka tehdä itse kuvat linnuista/pesistä/pesäpuista, tai keksiä tarinan tms., jos sattuu sopivaa tuntia sellaiseen ennen ympäristöpäivää.

Tärkeimmät tiedot (opettajille taustaksi tarvittaessa ennakkotehtävään): Hömötiainen ja töyhtötiainen suosivat kookkaampia havupuuvaltaisia (kuusi ja mänty) metsiä, joissa on lehtipuita (haapaa ja koivua) seassa. Tiaiset elävät sekaparvissa, joissa eri lajit etsivät ruokaa hiukan eri osista puuta; ne syövät hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita talvisinkin löytyy kuoren koloista ja oksien lomasta. Lisäksi ne talvella voivat syödä myös siemeniä ja talia lintulaudalta, mutta niiden nokka soveltuu parhaiten ötökkäravintoon, joka onkin terveellistä. Molemmat kaivavat itse pesäkolonsa pienellä nokallaan lahoon puuhun, usein koivupökkelöön. Niille ei kelpaa valmis tyhjä pönttö, vaan jos haluaa pöntöllä tarjota kodin, on se täytettävä puulastuilla, jotta voivat itse kaivaa sinne onkalon ja pönttöä ei kannata laittaa pihaan vaan syvemmälle metsään, nämä eivät taajamassa viihdy. Punatulkku on varttuneiden kuusimetsien asukki ja kasvissyöjä aikuisena, mutta poikasille tarjotaan terveellistä ötökkämuonaa. Aikuiset syövät lehtipuiden silmuja ja siemeniä, metsässä on siis oltava myös lehtipuita ja pensaita. Niillä on tukevahko nokka, jolla saa siemenetkin hyvin rikki. Punatulkku tekee avoimen pesän kuusen oksistoon pienistä oksista ja vuoraa sen sammalilla ja jäkälillä.

Metsään mukaan: Tabletit/kännykkäkameroita, niin että joka ryhmälle olisi ainakin yksi. Jakaannumme 3-4 hengen ryhmiin, niin että luokat eivät sekoitu, paitsi, jos ei muuten tule ryhmää (kyläkoulu). Kynää ja paperia sekä laskin tms. (jos on tabletti tai puhelin, niin sillä voi laskea). Jotain, missä säilyttää laitteita turvassa (voiko opettajat kerätä reppuun tms.), kun leikitään/liikutaan vauhdilla. Hyvät vaatteet ja kengät, joilla pääsee pois polulta .

Jälkipuintiin: Voitte työstää kuvien ja tekstien perusteella esimerkiksi käsitöissä, kuvaamataidossa tai ilmaisutaidoissa työt tärkeimmistä ja miellyttävistä elämyksistä tai havainnoista (tai miksei myös epämiellyttävistä) – kuvia retkeltä voi käyttää materiaalina tai apuna. Materiaalina voivat olla digimateriaali ja kuvankäsittely, paperi, kynät , maalit, metsästä kerätyt lehdet ja kävyt, kankaat, langat, villa (huovutus), puu (voitte rakentaa vaikka niitä lastuilla täytettyjä pönttöjä, ohjeita löytyy BirdLife Suomen nettisivuilta tai voidaan toimittaa teille). Myös seuraavan pohdinnan asioita voi työstää taiteen ja käsityön keinoin: Voisitte keskustella ihmisen suhteesta ympäristöön ja mitä muutoksia kenties tarvittaisiin, jotta meidän elinympäristömme kestää jatkossakin. Miten on toimittu hyvin? Mikä on kestävää? Mitä tarvitaan hyvään elämään – mitkä ovat lapsille tärkeimmät asiat elämässä?