HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Huoltava ja palauttava harjoittelu
Advertisements

LIHAKSET.
Ihminen.
Hermosolu, hermoimpulssi, synapsit, refleksit
PS aivot Anne Rongas © Anne Rongas.
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Mihin aivot tarvitsevat unta?
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
Riippuvuuksien neurobiologinen tausta
Toni Auranen, (S Biological H-M Interfaces, 2 ov, L) Kuvat kirjoista:
Ihminen.
Sydänsolun toiminta.
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
RIIPPUVUUS eli ADDIKTIO
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
Oppimisen neurokognitiivinen tausta II
Elimistön tasapaino.
Kappale 12 Tiedät keskus- ja ääreishermoston eron tässä vaiheessa. Kuva 40 B. Keskushermosto: aivot ja selkäydin Ääreishermoston tuntohermosolut tuovat.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Sensorinen integraatio
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
VIREYS JA UNI.
LUKIOLAISTEN NUKKIMISTOTTUMUKSET MUUTTUNEET 2000-LUVULLA HUONOMPAAN SUUNTAAN
Keskimääräinen murrosiän ja pituuskasvun
Parkinsonin taudin ensioireet ja diagnosointi
Endokannabinoidit. Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit  Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin)  Tunnistettu kaksi pääasiallista.
Sensorinen integraatio
Aivojen sähköinen taustatoiminta ja kognitiiviset prosessit
Tuki- ja Liikuntaelimistö
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Aivot ja EEG.
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Kivun fysiologiaa Harri Hakkarainen LL, LitM, valmentaja.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Gastrulaatio  neurulaatio  elinaiheet
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Parkinsonin tauti parkinsonismus idiopathicus
Hermosolun rakenne ja toiminta
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
Parkinson.
TE1 Uni ja lepo Hurtig
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
Hermoston rakenne ja toiminta
S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko
VIREYSTILA.
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Havaitseminen havainnon rakentuminen:
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Nivelten, lihasten ja luuston rakenne ja toiminta
Mielihyvä & Riippuvuus
5 MUISTI PS3 LAJM.
UNI JA LEPO.
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Aivojen mielihyvärata ja päihteiden vaikutus mielihyvärataan
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
Alzheimerin tauti Hoito Ennalta-ehkäisy Syyt, yleisyys
Kognitiivinen psykologia
10 Stressi uhkaa psyykkistä hyvinvointia
esim. hormonit, autonominen hermosto omat sisäinen odotukset haaveet
4. Aivojen rakenne ja toiminta
DPNS-KERTAUSPÄIVÄ DPNS-tekniikat ja dokumentointi
Ms-tauti Jenina Pesonen.
Endodermi ja sen johdannaiset
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
Esityksen transkriptio:

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta, uni ja EEG

Ääreishermosto eli perifeerinen hermosto Koostuu kahdesta osasta Somaattinen eli tahdonalainen Liike ja tuntohermot Autonominen eli tahdosta riippumaton Sympaattinen Parasympaattinen Molemmissa afferentti (tuova) ja efferentti (vievä) osa Afferentti = keskushermostoon päin Efferentti = keskushermostosta poispäin

Perifeerisen hermoston neuronien (hermosolujen) osat järjestäytyneet Aksonit kimpuissa  hermo, jopa 1000 aksonia Solukeskukset ja dendriitit ryppäissä = ganglio Hermon poikkileikkaus

Hermorunkoja rotta sammakko Lonkkahermo n. ischiadicus

kapseli Ganglio solukeskukset (synapsit) tuovat/vievät hermosolun syyt

Somaattinen hermosto Sensorinen ja motorinen osa Yhteydet keskushermostoon selkäytimen tai kallohermojen kautta Ihmisellä 31 paria selkäydinhermoja, kulkevat nikamaväleistä selkäytimeen (Cervical, 8; Thoracic, 12; Lumbar, 5; Sacral, 5; Coccygeal, 1) Tahdonalaisten liikehermosolujen (alfa-motoneuronit) solukeskus selkäytimessä, aksoni yltää kohde-lihakseen asti Tuntohermosolujen solukeskukset selkäytimen vieressä ganglioina Huom. Somaattiset sensoriset neuronit unipolaarisia (vain aksoni)

31 paria

Selkäydin + selkäydinhermo dorsaali- eli selkäpuoli harmaa aine (somat) valkoinen aine (aksonit) takajuuri ganglio etujuuri

ganglio selkäydin Tuntohermosolu, unipolaarinen

Mono- ja polysynaptinen refleksi Huom: tapahtuu monessa aksonissa yhtä aikaa

Autonominen hermosto Sympaattinen Ei-tahdonalainen Vaikuttaa mm. sileisiin lihaksiin, rauhasiin, metaboliaan ( ”fight or flight”) Sisäelinten ’tuntoaisti’ Selkäytimestä preganglioninen neuroni  sympaattinen ganglio (lähellä selkäydinhermoa!)  sympaattinen hermosyy kohdekudokseen Sympaattisen hermoston gangliorivi selkäytimen molemmin puolin, selkäytimeen samassa hermossa kuin somaattinen! Nisäkkäillä gangliot: T1-T12, L1-L3 = 15

Parasympaattinen Ei-tahdonalainen Gangliot lähellä kohde-elimiä Vain kaksi ”ulostuloa” keskushermostossa Vagus- l. kiertäjähermo (myös III, VII, IX) Lannehermo On useimmiten sympaattisen hermoston vastavaikuttaja Sydän: sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa Suolen sileä lihas: parasympaattinen kiihdyttää, sympaattinen lamaa

sympaattinen parasympaattinen

Sympaattisen hermoston anatominen liittyminen selkäydinhermoihin

SYMPAATTINEN PARASYMPAATTINEN

Keskushermosto Aivot + selkäydin Etuaivot, telencephalon Väliaivot, diencephalon Keskiaivot, mesencephalon Pikkuaivot, cerebellum Taka-aivot, metencephalon Selkäydin, medulla spinalis

Selkäydin takasarvi ganglio etusarvi

Selkäytimen sijoittuminen selkärankaan selkäydinhermo nikama BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008

Rustokalan aivot pikkuaivot keskiaivot etuaivot taka-aivot väliaivot

mesencephalon (näkölohkot) diencephalon Linnun aivot cerebellum telencephalon metencephalon mesencephalon (näkölohkot) diencephalon BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008

Nisäkkään aivot  neocortex hallitsee

Eräitä aivojen toimintoja Telencephalon (cerebrum) Motoriikka Oppiminen Muisti, esim. hippocampus Diencephalon Osat thalamus, hypothalamus (väliaivojen pohja) Nälkä, jano, lämmönsäätely, verenpaine, umpierityksen ohjaus jne. Mesencephalon Näköaisti cortex

Cortexin representaatio

Aivojen (cortexin) neuronipopulaatio tuottaa summapotentiaalin  aivosähkökäyrä, elektroenkefalogrammi, EEG valve uni REM REM eli paradoksinen uni

Neuronien välinen kommunikaatio Hermoimpulssit (aktiopotentiaalit) aina vakiosuuruisia  ainoa koodaustapa on taajuus

Hermosolujen välinen kommunikaatio on lähes aina kemiallista  hermoston välittäjäaineet eli neurotransmitterit Välitys synapsissa TAI diffuusisti kohdekudoksissa Esim. sympaattisen hermoston post-ganglioniset aksonit eivät muodosta synapseja vaan pääte’kyhmyjä’ Dopamiini-varikositeettja aivoissa

Poikkijuovaisen ja sileän lihaksen hermotus Sympaattinen neuroni + varikositeetit liikehermo-solu + päätelevyt

Hermoston välittäjäaineet Asetyylikoliini (ACh) Liikehermosolut (päätelevy) Parasympaattiset neuronit Sympaattisen hermoston pre-ganglioniset neuronit Keskushermosto Eritys synaptiseen välitilaan  reseptorit  eliminointi entsymaattisesti (esteraasi) Hermokaasut (esim. sariini) inhiboi esteraasia Curare salpaa ACh-reseptorin lihaksissa (ei aivoissa)

Motorinen päätelevy (synapsi) poikkijuovaisessa lihaksessa

Katekoliamiinit Noradrenaliini NA Adrenaliini A Dopamiini DA Syntyvät tyrosiini-aminohaposta NA sympaattisten, postganglionisten neuronien välittäjäaine  esim. verisuonien supistuminen A/NA/DA aivoissa (esim. DA häiriö Parkinsonin tauti) Lisämunuaisen ydin erittää A+ NA NOR = Nitrogen ohne Radical Inaktivointi takaisinotolla hermopäätteeseen

GABA - gamma-aminovoihappo Keskushermostossa Usein inhibitorinen hyperpolarisaatio Glutamaatti (glutamiinihappo) Yleensä aktivoiva Glysiini GABA Glutamaatti

Serotoniini eli 5-hydoksitryptamiini Aivoissa (myös muualla kuin hermokudoksessa) Mieliala, lämmönsäätely, jne. Mm. hypotalamuksessa serotoniini LSD mimikoi

Peptidivälittäjäaineet Suuri joukko, osa esiintyy myös suolen seinämässä  toimivat siellä hormoneina Substance P Opioidit Dynorfiini Endorfiini Enkefaliini Motiliini Neuropeptidi Y (mm. ruokahalun säätely) Jne. TYR-GLY-GLY.PHE-MET MET-enkafaliini

GABA-ergisiä hermosoluja pikkuaivoissa