Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin) 2. Ääreishermosto (selkäydin- ja aivohermot + niiden jatkeet) a) somaattinen hermosto (tahdonalainen) - motorinen - sensorinen b) autonominen hermosto - sympaattinen - parasympaattinen

Aivojen osat + tehtävät Isoaivot Väliaivot Pikkuaivot Aivorunko

Aivokuori

Hermosolut Hermokudos koostuu hermosoluista, neuroneista, ja hermotukisoluista, gliasoluista (mm. astrosyytit & schwannin solut) Toiminta perustuu solun ulko- ja sisäpuolen välisen sähköisen jännitteen muutoksiin Useimmiten hermosolussa kolme osaa a) tuojahaarake, DENDRIITTI b) solukeskus, SOOMA c) viejähaarake, AKSONI

Perehdy seuraaviin teemoihin ja tee lyhyet muistiinpanot, valitse 4 kpl Uni Riippuvuudet Älykkyys Aivojen tutkiminen Aivojen sairaudet Oppiminen Aivot ja päihteet

Aksonia ympäröi hermotukisolujen muodostama myeliinituppi (ei aivoissa eikä selkäytimen harmaassa aineessa) Tuppi nopeuttaa hermoimpulssin välittymistä, impulssi hyppää Ranvierin kuroumasta toiseen Aksonin päässä synapsi, laajentunut pääte, joka on erikoistunut viestin eteenpäin siirtämisessä Synapsi yhdistää joko kaksi hermosolua, hermo- ja lihassolun tai hermo- ja rauhassolun toisiinsa

Hermosolun rakenne

Aineiden kulkeminen hermosolussa

Erilaisia hermosoluja

Hermosolun toiminta Solujen perusominaisuus on ärtyvyys: ionikanavat ja –pumput säätelevät ionien siirtymistä soluun ja sieltä pois Solun ollessa levossa vallitsee lepopotentiaali (-70 mV) lepotilassa solukalvon ulkopuoli on positiivisesti varautunut ja sisäpuoli negatiivisesti varautunut Hermosolu toimii periaatteella kaikki tai ei mitään (jos ärsytyskynnys ylittyy, lähtee impulssi liikkeelle) Ulkoinen ärsyke laukaisee hermoimpulssin, aktiopotentiaalin (solukalvon jännite +30mV)

Aktiivisen hermosolun sisäpuoli muuttuu positiivisesti varautuneeksi ja ulkopinta on negatiivisesti varautunut (Na+ soluun) Hermoimpulssin kulkunopeus soluissa voi vaihdella 0,5-130 m/s (mitä paksumpi myeliinituppi, sitä nopeampi impulssi) Mitä voimakkaampi ärsyke, sitä enemmän se synnyttää impulsseja Lepotila palautuu impulssin kuljettua ohi (K+ solusta ulos) => Na+-K+ pumppu palauttaa alkuperäisen tilanteen (ATP) Impulssit samanlaisia, mutta informaation sisältö vaihtelee riippuen mistä viestit tulevat ja mihin menevät

Impulssin eteneminen hermosolussa

Impulssin eteneminen hermosolussa

Impulssin eteneminen hermosolussa

Synapsi Kahden hermosolun, hermo- ja lihassolun tai hermo- ja rauhassolun välinen liittymäkohta Synapsissa viesti välitetään kemiallisesti eteenpäin (on myös sähköisiä synapseja) Ärsyttävät ja ehkäisevät synapsit => summa ratkaisee, välitetäänkö viesti eteenpäin (eli ylittyykö ”ärsytyskynnys”) Synapsitilassa viestiä välittävät hermovälittäjäaineet eli NEUROTRANSMITTERIT Impulssin tulo synapsia edeltävän hermosolun päähän saa aikaan kalsiumin virtauksen solun sisään (Ca2+), joka saa aikaan hermovälittäjäainerakkuloiden muodostumisen => hermovälittäjäainetta vapautuu synapsitilaan Synapsin jälkeisessä solussa hermovälittäjäaineen sitoutuminen reseptoreihin saa aikaan natriumin (Na+) sisään virtauksen => hermoimpulssi uudessa solussa Ennen uuden impulssin tuloa hermovälittäjäaine pitää poistaa synapsiraosta

Hermovälittäjäaineita: asetyylikoliini; hermo-lihassynapsit ja autonominen hermosto (parasympaattinen hermotus) => asetyylikoliiniesteraasi hajoittaa välittäjäaineen koliiniksi ja asetaatiksi noradrenaliini; hormoni + välittäjäaine keskushermostossa ja ääreishermostossa (sympaattinen hermotus) dopamiini; aivoissa serotoniini; aivojen välittäjäaine, vaikutukset mm. mielialaan glutamaatti; aivojen ”kiihottava” välittäjäaine (tärkeä mm. muistin & oppimisen kannalta)

Synapsi

Hermovälittäjäaineen synteesi

Hermovälittäjäaineen sitoutuminen

Dopamiini synapsi