POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT - ERÄMAISEN LUONNON JA IHMISEN RINNAKKAISELOA ITÄISIMMÄSSÄ SUOMESSA Teksti: Susanna Ojala ja Veli Lyytikäinen Piirrokset: Hannu Hokkanen Kansikuva: Ilveksen lumijäljet, Matti Pihlatie

…jotta ymmärtäisimme muitakin kuin söpöjä ja pehmoisia eläimiä… MIKSI SUURPEDOT PUHUTTAVAT? PAHAA SUTTA KEN PELKÄISI? VAI EI PELKÄISI? MIKSI NIITÄ ON TÄÄLLÄ SUOMESSA? …jotta ymmärtäisimme muitakin kuin söpöjä ja pehmoisia eläimiä… SUURPEDOT JA IHMISET - KILPAILEMMEKO SAMAN RUOKAPÖYDÄN ANTIMISTA? PETO-ONGELMIA VAI ONGELMAPETOJA?

Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Venäjälle

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Pohjois-Euroopasta Suurpedot kävivät karjan kimppuun Alkoi kiivas metsästys ja tapporahan maksu 1900-luvun puolivälissä suurpetokannat ovat elpyneet Pohjoismaissa

• Susia n. 150 • Ahmoja 120-140 • Saimaannorppia 230-250 Suomen suurpedot Susi, karhu, ahma ja ilves ovat kuuluneet Suomen luontoon vuosisatojen ajan Suurpedot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa ja alkuperäistä eläimistöä Ennakkoluulojen vuoksi petoeläimiä ei haluta lähiseudulle elelemään Susia ja ahmoja on Suomessa määrällisesti vähemmän kuin saimaannorppia • Susia n. 150 • Ahmoja 120-140 • Saimaannorppia 230-250

Ahma (Gulo gulo) Kuva: Ari Komulainen

Esiintyminen Elää vain pohjoisella pallonpuoliskolla Ahmojen määrät vähentyneet vuodesta 1850 vuoteen 1998 Suomessa 120-140 yksilöä, joista Pohjois- Karjalassa n. 20 Erittäin uhanalainen

Tuntomerkit Pieni pää suhteessa muuhun kehoon Tukeva kaula ja niska Yleisväri tummanruskea Kyljissä usein raitamai- nen, vaaleampi, väritys 50 cm korkea, pituus vajaa metri Paino: 8-25 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen

Elinkierto Lisääntyy joka toinen vuosi, poikasia syntyy 2-4 Poikaset syntyvät talvella lumipesään Poikaset ovat emon kanssa syksyyn asti, jonka jälkeen ne itsenäistyvät Ahma on vain lisääntymisaikaan tekemisissä toisten ahmojen kanssa, muuten yksineläjä Hyvin laaja elinpiiri Voi elää luonnossa noin 10-13-vuotiaaksi

Ravinto Pääasiassa raadonsyöjä Saalistaa itse pieniä hirvieläimiä: peuroja ja poroja Muuta ravintoa: pikkunisäkkäät, sammakot, jänikset, linnut, kasvisravinto ja marjat Riippuvainen muiden petojen jättämistä haaskoista

Ilves (Lynx lynx) Kuva: Matti Pihlatie (Ähtärin eläinpuisto)

Esiintyminen Ilveskanta runsastunut Suomessa ilves esiintyy koko maassa Tihein kanta itäisessä Suomessa Vuoden 2003 lopulla Suomessa oli n. 920 ja Pohjois-Karjalassa n. 185 ilvestä

Tuntomerkit Turkki kellanruskea, talvella harmahtava, mustien tai ruskeiden täplien ja juovien kirjoma Tupsukorvat, leukaparta ja töpöhäntä Paino noin 20 kiloa, uros kookkaampi kuin naaras 60-75 cm korkea, 70-120 cm pitkä Kuva: Matti Pihlatie 7-9 cm n. 12 cm Lumijälki

Elinkierto Etsivät parittelukumppanin helmi-maaliskuussa, muuten yksineläjä Synnyttää 1-5 pentua, pentukuolleisuus suuri Pennut riippuvaisia emosta noin vuoden ajan Elinpiiri 100-1000 km2, vaihtelee ravintotilanteen mukaan Hämäräaktiivinen, voi kulkea yössä jopa 20 kilometriä Ilves elää 14-17-vuotiaaksi

Ravinto Pyyntitaktiikka: hiipii, vaani ja hyökkää - ei lähde takaa-ajoon Jänikset, rusakot, valkohäntäpeura, metsäkauris Lisäksi jyrsijät, poro, kettu, linnut Kuva: Heikki Kokkonen

Susi (Canis lupus) Kuva: Seppo Ronkainen

Esiintyminen Sudet hävitettiin Pohjois-maista lähes kokonaan 1900-luvun alussa Kanta on runsastunut Venäjältä Suomeen liik-kuneiden susien ansiosta Susikanta Suomessa vähintään 150, josta Pohjois-Karjalassa n. 70 vuoden 2003 lopulla

Tuntomerkit Muistuttaa koiraa Väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vaaleaan Suuret tassut, sopeutuneet pehmeässä lumessa käyntiin 70-90 cm korkea, 90-150 cm pitkä Painaa 30-50 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Suden takatassu Ison koiran takajalan jälki 6-10 cm 9-10 cm

Elintavat Elämä perustuu laumaelämään Laumaa johtaa johtaja- eli alfa-pari Kiima-aika helmi-maaliskuussa Vain johtajapari lisääntyy, pentuja 3-6 Muut lauman jäsenet ovat yleensä johtajaparin jälkeläisiä Lauman jäsenillä tarkka arvojärjestys, nuorimmat sudet arvojärjestyksessä alimpina Sudet voivat elää luonnossa 12-16-vuotiaiksi

Kuva: Seppo Ronkainen

Kuva: Seppo Ronkainen

Ravinto Lauma saalistaa suuria sorkkaeläimiä: hirviä, valkohäntäpeuroja ja poroja Muu ravintovalikoima: myyrät, sopulit, jänikset, linnut ja majava Kasvinravintoa susi käyttää edistämään ruuansulatusta Yksinäinen susi ei yleensä pysty kaatamaan hirveä Susi tarvitsee keskimäärin 5 kiloa lihaa (sis. karvat ja luut) päivässä

Kuva: Seppo Ronkainen

Karhu (Ursus arctos) Kuva: Seppo Ronkainen

Esiintyminen Suomen kansalliseläin Karhukannat vähenivät 1900-luvun alussa metsästyksen johdosta Karhujen määrät kasvaneet Pohjoismaissa 1990-luvun jälkeen Karhuja on 800 yksilöä, joista Pohjois-Karjalassa 250-300 v. 2003 lopulla

Tuntomerkit Väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan Naaras painaa 80-130, uroskarhu 120-300 kiloa Ruumiin pituus 135-250, hartiakorkeus 90-125 cm Pohjois-Karjalassa metsästyssaaliiksi saatujen naaraskarhujen keskipaino noin 170 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Vasen takajalka Vasen etujalka 25-28 cm n. 15 cm 26

Elinkierto Kiima-aika touko-heinäkuussa Viivästynyt sikiönkehitys: pennut syntyvät talvipesään tammi-helmikuussa Jälkeläiset seuraavat emoaan seuraavaan kesään asti Talviuni syys-lokakuulta huhti-toukokuulle, jonka aikana karhu ei syö tai juo ja sen elintoiminnot hidastuvat Voivat elää luonnossa noin 30-vuotiaiksi

Ravinto Kaikkiruokainen Kasvis- ja eläinravinnon suhde vaihtelee yksilöiden ja vuodenajan mukaan Lihalla suuri merkitys keväällä, saalistaa suuria sorkkaeläimiä Muu ravinto: kalat, muurahaiset ja muut hyönteiset, haaskat, juuret ja heinäkasvien oraat Syksyllä viljan ja marjojen osuus ruokavalikoimassa korostuu

Ihminen ja suurpedot Kuva: Ilari Uotila Kuva: Seppo Ronkainen

Suurpedot ja hallinto Kansainväliset sopimukset Kansallinen lainsäädäntö

Kansainväliset sitoumukset Euroopan unionin luontodirektiivi Pyrkii turvaamaan harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien säilymisen yhteisön alueella Ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin Susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu ja ilves koko maassa kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin

Kansainväliset sitoumukset Biodiversiteettisopimus Painottaa luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua Kaikissa yhteiskunnan sektoreiden toiminnassa Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla

Kansainväliset sitoumukset Bernin sopimus Luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkannat tulee pitää tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit)

Kansainväliset sitoumukset Cites-sopimus Säädellään maailmanlaajuisesti uhanalaisilla eliölajeilla käytävää kauppaa

Kansallinen lainsäädäntö Metsästyslaki ja -asetus Suurpedot rauhoitettuja riistaeläimiä Metsästysasioiden valvonta ja ylin johto kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle Luonnon käyttömuotona metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle Metsästystä harjoitettaessa on huolehdittava, ettei riistaeläinkannat sen johdosta häviä tai vaarannu

Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki ja –asetus Eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen Ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta, jotta sen pohjalta voidaan arvioida eliölajien suojelutaso 36

Rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei ole ongelmatonta Suurpetojen aiheuttamat vahingot kotieläimille Epämääräiset mielikuvat pedoista aiheuttavat pelkoa ja vihaa suurpetoja kohtaan 37

Ihminen ja susi Susi on arka eläin, se väistää ihmistä yleensä jo kaukaa Keräilijä-metsästäjät käyttivät sutta apuna metsästyksessä - karjanpidon myötä sutta alettiin pitää vaarallisena Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla 38

1880-luvulla tapahtui suden aiheuttamia lapsisurmia Surmat aiheutti oletettavasti vanha, heikkokuntoinen tai vesikauhuinen yksilö tai koirasusi Ihmiselle suden vaarallisuus erittäin pieni - susi on arka ja pelkää ihmistä Raivotautiset sudet ovat muualla maailmassa hyökänneet ihmistä kohti 39

52 % suomalaisista suhtautuu susiin myönteisesti Ei ole päässyt Ison Pahan Suden maineestaan Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaa median luoma vääristynyt kuva Ravinnon hankinnan taustalla pedoilla, kuten muillakin eläimillä, pyrkimys selviytyä luonnossa ja jatkaa sukua 40

Susi ja kotieläinvahingot Lammasaitauksiin kohdistuneet hyökkäykset ja useiden lampaiden saalistus johtuu susien normaalien saalistustoiminnoista Pakenevat lampaat laukaisevat susissa saalistusvietit Häirikkösudet tulee poistaa - ne ovat menettäneet ihmisarkuutensa 41

Vahingot satunnaisia Kaikki sudet eivät ole haitaksi lampaille, eräs susilauma eli lammasaitauksen läheisyydessä häiritsemättä lampaita Vuosittain menetetään 2-40 lammasta suurpedoille Pohjois-Karjalassa, suurin osa suden tappamina Kuva:Juha Kuittinen 42

Susi ja koiravahingot Vuosittain 5-24 Pohjois-Karjalan alueella Kuva: Seppo Ronkainen Vuosittain 5-24 Pohjois-Karjalan alueella Sudet hyökkäävät piha- ja metsästyskoirien kimppuun Joko ravinnon hankintaa tai reviirin puolustamista Tekijänä yleensä yksinäinen susi 43

Ihminen ja karhu Karhua ei pelätä samalla tavalla kuin sutta Ihminen kohtaa suuremmalla todennäköisyydellä karhun kuin suden Karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja pakenee Yksi karhun aiheuttama kuolemantapaus v. 1998 Vaaratilanne, jos ihminen joutuu emon ja pentujen väliin 44 44

Karhu ja kotieläinvahingot Ravinnon houkuttelemat karhut voivat tottua ihmisen hajuun Karhut rikkovat mehiläispesiä tai syövät kauroja Pohjois-Karjalassa karhu tappaa vuosittain 1-2 lammasta tai nautaa 45 45

Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy Koirille teräsverkkoaitaus Sähköpaimenaidat Karkoittimet Metsästysalueen tutkiminen Paimenkoirat? Pippuriliivit Ympäristötietoisuuden lisääminen Kuva: Ilari Uotila

Kuva: Ilari Uotila

Kuva: Seppo Ronkainen

Kuva: Juho Kotanen

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Kiittää seurastanne!!