10. Kristinusko – ristin tie Ydinsisältö

Oppi muodostuu Maailman suurin uskonto, kannattajamäärä n. 2,4 mrd. Perustettu uskonto Syntyi n. 2000 v. sitten Jeesus Nasaretilaisen elämän ja opetusten pohjalta. Oppilaat uskoivat Jeesuksen nousseen kuolleista. Alun perin juutalainen lahko Kristittyjen mukaan Jeesus oli luvattu Messias, Kristus. Kristityt laajensivat käsitystä Jumalan valitusta kansasta.

Paavali keskeinen opin määrittäjä: muotoili sovitusopin. Jeesus oli sijaiskärsijä. Ihminen tulee Jumalalle kelpaavaksi vain uskomalla Kristukseen. Kristityt joutuivat määrittelemään suhteensa juutalaisuuteen ja muihin ajanlaskun alun uskontoihin ja aatteisiin → opilla on tärkeä asema kristinuskossa.

Kolmiyhteinen Jumala ja ihminen Kristinuskon pyhä kirja on Raamattu. Keskeisimmät, kaikkia kristillisiä kirkkoja yhdistävät opit uskontunnustuksissa Monoteistinen uskonto: yksi Jumala, kolme persoonaa Isä, Poika, Pyhä Henki Persoonat edustavat Jumalan työn eri puolia. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle vapaan tahdon. Ihminen “lankesi syntiin” → ihmisellä on taipumus olla ylpeä ja itsekäs (= perisynti). Synti-sanalla tarkoitetaan perisyntiä yksittäisiä pahoja tekoja.

Kristinuskon ydin on usko Jeesuksen sovitustyöhön. Kristus kärsi rangaistuksen, joka olisi kuulunut syntiselle ihmiselle → ihminen voi saada syntinsä anteeksi, pelastua Jumalan tuomiosta ja päästä taivaaseen. Kristinuskon ydin on usko Jeesuksen sovitustyöhön. Hyvien töiden merkitystä painotetaan eri tavoin kristinuskon eri suuntauksissa. Luterilaisen opin mukaan ihminen pysyy koko elämänsä yhtä syntisenä Jumala julistaa ihmisen vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi ilman ihmisen omaa ansiota pelastus perustuu Jumalan armoon. Kristinuskon mukaan elämä ei pääty kuolemaan → usko ruumiiden ylösnousemukseen viimeiseen tuomioon taivaaseen ja helvettiin.

Kristillinen etiikka Vanhaa testamenttia luetaan Uuden testamentin näkökulmasta Jumalaa ei tarvitse lepytellä uhrein tai noudattamalla puhtaussäännöksiä Tooran kymmenen käskyä ovat hyvän elämän perusta Jeesuksen radikaali lähimmäisenrakkauden etiikka: Vuorisaarna: olennaista ei ole vain teko vaan myös sen synnyttävä asenne kultainen sääntö Rakkauden kaksoiskäsky Ihminen on vastuussa teoistaan Jumalalle Rakastaminen merkitsee toisen tunnustamista vertaiseksi ja hänen tarpeidensa huomioimista. Vastavuoroisuuden periaate

Kristilliset juhlapäivät Yhteisöllinen uskonto Pyhien yhteys merkitsee elävien ja kuolleiden kristittyjen yhteyttä. Sunnuntai juhlapäivä Taustalla juutalainen sapatti Jeesuksen ylösnousemuksen päivä Jumalanpalvelukseen kuuluu mm. rukousta, raamatunlukua, puhetta, ehtoollinen ja musiikkia. Puolipyöreä alttari symboloi pyhien yhteyttä – ympyrä ikään kuin jatkuu näkymättömissä.

Juhlia Kirkkovuosi, ja siihen liittyvät juhlapyhät, rytmittää vuotta. Opillisesti tärkein juhla pääsiäinen Muita juhlia mm. helatorstai helluntai joulu Osalle kristillisiä kirkkoja ovat tärkeitä myös pyhimysten juhlapäivät. Lisäksi on juhlia, joissa yhdistyy kristillinen ja paikallinen perinne. Esim. juhannuksen vietto Suomessa

Kristinuskon pyhät toimitukset Tärkeimpiä toimituksia kutsutaan sakramenteiksi. Lähes kaikki kristilliset kirkot pitävät kastetta ja ehtoollista sakramentteina. Kaste: Liittää kastettavan seurakuntaan. Lapsi- tai aikuiskaste Lähes kaikki kirkot pitävät kastetta välttämättömänä pelastukselle. Ehtoollinen: Jeesuksen ja hänen oppilaidensa viimeisen yhteisen aterian muistoksi Useimpien kirkkojen opetuksen mukaan ehtoollisella saa synnit anteeksi. Ehtoollisen viettotavoissa eroja

Muita pyhiä toimituksia mm. konfirmaatio, ortodokseilla mirhavoitelu rippi öljyllä voitelu/ sairaiden voitelu avioliitto pappisvihkimys hautaan siunaaminen

Yksityinen uskonnonharjoitus Useimmissa kirkoissa pidetään tärkeänä niin yksityistä kuin yhteistä rukousta. Taustalla vakaumus, että Jumalaa voi lähestyä milloin tahansa Erityisen tärkeä rukous on Isä meidän –rukous. Rukoukseen liittyviin tapoihin sisältyy symboliikkaa: käsien ristiminen ristinmerkki polvistuminen kumartuminen

Tärkeimmät suuntaukset Kristinusko on jakautunut lukuisiin kirkkokuntiin. Kirkkokunnilla on erilaisia oppeja uskonnollisia toimituksia. Kulttuurit, paikalliset tavat ja muut uskonnot ovat vaikuttaneet kirkkokuntien perinteisiin.

Kirkkokuntia ovat mm. Ortodoksinen kirkko Roomalaiskatolinen kirkko Protestanttiset kirkot luterilainen kirkko reformoitu kirkko ns. protestanttiset vähemmistöt (= vapaat suunnat, vapaakirkot, monien kannattajamäärät huomattavasti luterilaista kirkkoa suuremmat) Anglikaaninen kirkko (luetaan usein protestanttisten kirkkojen ryhmään) Kuva: Venäläinen ortodoksi puhdistautuu pappien siunaamassa vedessä Troitse-Sergiyev Varnitsky –luostarissa. Kastautumisella uskotaan olevan myös parantava ja suojaava vaikutus. Kuva: Suomen kuvapalvelu (Gamma/Eyrdea Presse).