Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

Elimistö puolustautuu
IHMINEN.
Ihminen.
Helena Rimali Mankkaan koulu 2013
Sydän ja EKG II.
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Kansantaudit.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Ihminen.
Proteiinit.
Kappale 16.
Aivot ja EEG II.
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
Miksi verta? Kuljettaa happea.
Elimistön tasapaino.
Verenkierron perusseuranta noninvasiivisin menetelmin
Elimistö puolustautuu
Kappale 1.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Syöpälääkehoito.
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
4. VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖ
Helena Rimali Mankkaan koulu
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
Sydän- ja verisuonisairaudet
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Sydän- ja verenkiertoelimistö
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Homeostasian ylläpitäjiä
Sydän ja EKG I.
Keuhkot ja hengityselimistö
Sydän- ja verisuonitaudit
5. Emme elä kehossamme yksin
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
Lääkkeen vaiheet ja vaikutukset elimistössä
VAARA- TEKIJÄT OMAHOITO LÄÄKEHOITO PALLO- LAAJENNUS LEIKKAUS Sepelvaltimotaudin hoito.
Sydän ja verenkierto.
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
 Rytmihäiriö on tila, jossa sydän lyö epätarkoituksenmukaisesti joko kiihtyvästi tai hidastuvasti, tai muuten epätasaisesti.  Rytmihäiriö syntyy, kun.
Sepelvaltimotaudin oirekuvat
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
HENGITYS.
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Kehon energiantuotto.
Lääkekorvausoikeudet
Solu ottaa ja poistaa aineita
Eläimen aineenvaihdunta
Sydämen MRI-kuvauksen tekeminen
AKUUTTI TULEHDUS ja KUDOSVAURIO
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
BECS-C2201 Fysiologia.
Munuaiset Munuaiset huolehtivat veren ja kudosten oikeasta vesi-, suola- ja happoemästasapainosta eli säätelevät elimistön sisäistä tasapainoa = HOMEOSTAASI.
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Proteiinit.
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Sydämen rytmin seuranta
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
Esityksen transkriptio:

Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta

Verenkiertoelimistön tehtävät Hapen kuljetus eri kudoksiin ja hiilidioksidin kuljetus keuhkoihin Ravinteiden kuljetus ruuansulatuskanavasta kudoksiin Kuona-aineiden kuljetus maksaan ja munuaisiin, joissa ne käsitellään ja poistetaan elimistöstä Hormonien (kemiallisten viestien) kuljetus kohdesoluihin Ruumiinlämpötilan pitäminen tasaisena eri puolilla kehoa Elimistön puolustukseen osallistuminen kuljettamalla vasta-aineita ja veren valkosoluja Homeostaasin ylläpito

Verenkierto Valtimot eli arteriat vievät verta sydämestä poispäin Valtimot haarautuvat elimistössä ja muodostavat tiheän hiussuoniverkoston Hiussuonien seinämien läpi happi ja ravinteet siirtyvät solujen käyttöön Hiussuonista veri kulkee laskimoiden eli veenojen kautta takaisin kohti sydäntä

Iso ja pieni verenkierto Hapekas veri kulkee vasemmasta eteisestä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aortan kautta isoon verenkiertoon Niukkahappinen ja hiilidioksidipitoinen veri palaa ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin sydämen oikeaan eteiseen Oikean kammion pumppaama veri siirtyy keuhkovaltimorunkoa pitkin pieneen verenkiertoon Keuhkoista hapekas, niukasti hiilidioksidia sisältävä veri palaa neljää keuhkolaskimoa pitkin sydämen vasempaan eteiseen

Sydämen toimintakierto Sydänlihaksen supistumisvaihe eli systole ja veltostumisvaihe eli diastole vuorottelevat Sydänlihaksen supistumisen saa aikaan sinussolmukkeessa alkunsa saava sähköinen impulssi Levossa vasen kammio työntää jokaisen systolen aikana aorttaan ja oikea kammio keuhkovaltimorunkoon n. 70 ml verta (iskutilavuus) Sydämen syke (lyöntitaajuus) nousee rasituksessa Sydämen pumppaustyö aiheuttaa verisuonistoon verenpainetta

Kuvaa ei saa kopioida!

Sydämen läpät Läppien toiminta estää veren kulkua takaisin päin Mitraali- eli hiippaläppä: vasemman eteisen ja kammion välissä Trikuspidaaliläppä: oikean eteisen ja kammion välissä Aorttaläppä: vasemmasta kammiosta lähtevän aortan tyvessä Keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä: oikeasta kammiosta lähtevän keuhkovaltimorungon tyvessä

Verenkierron säätely Aivojen vasomotorinen keskus säätelee verenkiertoa vaikuttamalla sydämen toimintaan ja verisuonten supistumistilaan Sympaattinen hermosto: verenkierron tehostuminen esim. äkkitilanteissa Parasympaattinen hermosto: sydämen toiminnan hidastaminen ja rauhoittaminen esim. levossa Monet hormonit: säätelevät sydämen rytmiä ja supistumista Paikallinen itsesäätely

Verisoluista Aikuisella 4-5 l verisoluista ja plasmasta koostuvaa verta Punasolut eli erytrosyytit: hapen kuljetus kudoksiin Valkosolut eli leukosyytit: elimistön puolustusjärjestelmä, esim. syöjäsolut ja vasta- aineiden valmistus Verihiutaleet eli trombosyytit: osallistuvat verenvuotojen tyrehtymiseen ja hyytymän muodostamiseen Veriplasma: proteiinipitoista, monet veren kuljettamat aineet (esim. hormonit, ravinto) ovat kiinnittyneinä plasman proteiineihin