Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuoden 1918 sota.
Advertisements

Sisällissota: Yhteenveto sisällissota teemasta:
Nuori tasavalta. Sodan jälkeen  Talous sekaisin  Elintarvikepula, kauppa kärsi  Elintaso sotaa edeltävälle tasolle 1925  Samalla nuoren valtion rakentaminen.
Kansakunta jakautuu kahtia ja sota 1918
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Juutalaisvainot -Holokausti
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Sisällisodan osapuolet ja eteneminen
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
I Maailmansota s. 32-.
Toimintaympäristö Muuttoliike Leena Salminen.
Nationalismi ja imperialismi
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
Tie kohti sotaa. Kansan kahtiajakautuminen Venäjän vk Venäjän helmikuun vk VE.n lokakuun vk Suuret luokkaerot Punakaartit/ suojeluskunnat.
SISÄLLISSOTA Luku Sisällissota, s. 82–87
SISÄLLISSOTA Kirjassa s
Talvisota ja jatkosota
12 Koko Euroopan sota s. 85–91.
ITSENÄISTYMINEN JA SISÄLLISSOTA
Syyrian sisällissota.
Toinen maailmansota syttyy
Vallankumousten vuosi
Suomen sisällissota 1918 Sodan syyt Työväestön huonot olot
Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - kartta sivu 71
Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan
Kiistat Venäjän kanssa ja 25-vuotinen sota
Venäjän sisällissota ja Leninin valtakausi
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
MAAILMA PAKOSALLA Pekka Reinikainen
Vietnamin sota Tonkinin lahden selkkaus.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
Kansainvälinen poliittinen tilanne oli muuttunut: yhdistyneestä Saksasta oli tullut uusi eurooppalainen suurvalta. Venäjä pelkäsi, että sen reuna-alueiden.
SISÄLLISSOTA.
Toinen maailmansota
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
15 Aseet vaikenevat s. 103–110.
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
SOTA Sota tarkoittaa aseellista konfliktia vähintään kahden eri ryhmän, esim. valtion tai kansan, välillä Sisällissota tarkoittaa saman valtion sisällä.
Japani Saarivaltio Aluksi huomattavat vaikutukset Kiinasta
Neekeriorjuus Tehnyt: Miro Ja Nelli.
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
SUOMEN ITSENÄISTYMINEN 1917
Vanhoilliset vastaan uudistajat
Talvisota Tuomas Virtanen
Normandian maihinnousu, 1944
Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 2/2004
RoOMAsta tuli SUURVALTA
Pariisin terrori-iskut
Elämää kolmannessa valtakunnassa
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Kiina – Aasian jättiläinen
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
11. Tie toiseen maailmansotaan
S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)
Itsenäisten osuuskauppojen yhtiö
Taistelu Suomesta.
Islamilainen Vallankumous.
Alueelliset rauhanpyrkimykset Suomen sisällissodassa 1918
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?
Suomen Punaisen Ristin valmiuden perusta ja rooli
Bysantin synty Keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia vuonna 286. Vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupunki siirretään keisari Konstantinuksen.
Verkko-oppiminen ja kehitystrendit meillä ja muualla – Moodlen mahdollisuudet henkilöstön osaamisen varmistajna Mediamaisteri Group PL 82 (Pyynikintie.
Keski-Suomen ELY-keskuksen ESR-haku
Oma osaston käyttöön! Esityksen tavoitteena:
suuntautuneet hyökkäykset
Suomen ulkopolitiikan
Esityksen transkriptio:

Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt 1. maailmansota katkaisi Suomen kaupankäynnin länteen ja Venäjän vallankumoukset itään. Torppareiden ja työväestön heikko asema. Kunnallisen päätöksenteon ongelmat.

Sisällissota 1918: Sodan osapuolet. Valkoiset Suomen senaatti Suomen tasavallan joukot Jääkärit Suojeluskunnat Saksan armeijan joukot Ruotsalaiset vapaaehtoiset Punaiset Suomen kansan valtuuskunta Suomen punainen kaarti Työväenjärjestö Venäjän armeijan joukot ja vapaaehtoiset

Sodan yleiskulku? Miten sotatapahtumat etenivät? Aloituksen tekivät punaiset. Suunitelmat olivat aluksi molemmille osapuolille epäselvät. Helmikuussa Saksasta saapuneet jääkärit osallistuivat sisällissotaan. Maaliskuussa valkoiset hyökkäsivät Tampereelle. Punaisten pakoreitti katkaistiin Lahdessa.

Sisällissodan ratkaisu: Tampere! Valkoisia kaatui 700-900 ja punakaarti 1000-1500. Punaisia jäi vangiksi 11 000- 12 000. Tampereen valtauksen jälkeen alkoi punakaartien vetäytyminen Länsi- Suomesta. Tampereen kaupungin valtaustaistelusta muodostui sisällissodan kiivain yhteenotto. Siihen osallistui 16 000 valkoista ja 14 000 punaista.

Saksalaiset Suomessa 1918 ?!? Saksan keisarikunnan tavoitteet keväällä 1918 Suomen ja Fennoskandian suunnalla olivat suurvalta-, talous-, ja sotilaspoliittiset. Saksalaiset halusivat Suomen raaka-ainevaroja.

Sodan lopputulos ja syyt siihen. Punaisten tappion syyt: Punaisilla ei ollut mahdollisuuksia pärjätä sodassa kokeneita saksalaisia sotilaita vastaan. Punaisten pakoreitti Neuvosto-Venäjälle katkaistiin. Punaisten vastarinta romahti nopeasti saksalaisten pääjoukon ottaessa Helsingin haltuunsa.

Terrori: Punainen ja valkoinen! Miksi sodan molemmat osapuolet syyllistyivät veritekoihin? Tavoitteena oli sekä vastustajan valtarakenteiden tuhoaminen että voimakkaan pelotevaikutuksen luominen. Valkoisten terrorissa punaisten johtajat ja heiksi epäillyt teloitettiin usein välittömästi. Tihutöistä epäillyt tuomittiin kenttäoikeuksissa ja ammuttiin.

Vankileirit! Paljonko vankeja, missä sijaitsivat, millaiset olot? Suurimmat vankileirit olivat Suomenlinna (13 300 vankia), Hämeenlinna (11 500 vankia), Lahti (10 900 vankia), Viipuri (10 350 vankia), Tammisaari (8 700 vankia) Riihimäki(8 500 vankia), Tampere (7 700 vankia). Leireillä huonot olot ja paljon erilaisia tauteja. Leireissä kuolleisuus oli pääosin 5-15 prosenttia. Kaikkiaan vankileireillä kuoli noin 11 650 punaista.