VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s. 107-111 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s. 107-111

Kuuntele Väinö Tannerin puhe 13.3.1940 (Ylen elävä arkisto: Välirauha Suomessa jatkui osittain sotatilanne Mannerheim jatkoi armeijan ylipäällikkönä. Uusi itäraja linnoitettiin (salpalinja). Armeijan vahvuus säilytettiin n.100 000 sotilaana (nyk. rauhanajan vahvuus 16 500) ja asevelvollisuus pidennettiin kaksivuotiseksi. Valtion budjetista 45% varattiin puolustusmenoihin. Suomen uudelle itärajalle rakennettiin puolustuslinjaksi ns. salpalinja. Rakenteissa kiinnitettiin erityistä huomiota puolustautumiseen tykki- ja konekivääritulta sekä panssarivaunuja vastaan. Luumäen salpa-asema. Kuva: Aatu Heiskanen. Kuuntele Väinö Tannerin puhe 13.3.1940 (Ylen elävä arkisto: http://yle.fi/elavaarkisto).

Tilanne ei normalisoitunut muutenkaan Moskovan rauhaa pidettiin yleisesti välirauhana. Siirtoväen asuttaminen pika- asutuslailla ja sodan tuhojen korjaaminen rasittivat taloutta. Hallituksessa jatkoivat kaikki puolueet (ei oppositiota), ja ulkopolitiikan hoito keskitettiin ns. sisärenkaalle. Moskovan rauhan ankarat ehdot aiheuttivat Suomessa suurta murhetta ja huolta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin tieto 13.3.1940, maassa järjestettiin suruliputus.

Kauttakulkusopimukset Neuvostoliitto vaati joukoilleen kauttakulun rautateitse Hankoon. Saksan joukot aloittivat syksyllä 1940 kauttakulun valloittamaansa Norjaan. Vastineeksi Suomi sai ostaa edullisesti suuren määrän aseita.

Sotatalous Taloudessa jatkui sotatalous Lähentyminen Saksan kanssa varmisti elintarvike- ja raaka- ainehuollon, mikä sitoi Suomea yhä lujemmin Saksaan. Sota maksoi Suomelle noin 1,5 vuoden kansantulon verran. Rahat saatiin tinkimällä elintasosta, kiristämällä veroja ja velkaantumalla. Inflaatio oli pahimmillaan 100 % vuodessa, mutta valtion talous pysyi pystyssä. Suomi sai merkittävää sotatarvike- ja elintarvikeapua Saksalta. Suomesta vietiin Saksaan paperia, mutta silti Suomi velkaantui pahasti, millä Saksa kiristi Suomea. Katso Suomen ulkomaankauppatilastoja s. 108. Miten sota-ajan poliittiset suhdanteet heijastuivat kauppaan?

Sotatalous Jatkosodan aikana 85 % Suomen viennistä ja tuonnista suuntautui Saksaan tai sen miehittämiin maihin.

Suomi takertuu Saksan kumppanuuteen Saksa kiinnostui Suomesta kesällä 1940 alkaessaan suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa). - Suomelle varattiin suunnitelmassa aktiivinen rooli - Suhteet hoidettiin sotilastasolla, valtioiden välistä virallista liittosopimusta ei tehty. Saksa otti Suomen suojelukseensa: NL:lle tehtiin tiettäväksi, että Saksa ei enää anna vapaita käsiä Suomen suhteen. Vuoden 1941 alusta lähtien Suomen sotilasjohto mukana hyökkäyksen valmisteluissa. Salaisia sotilaallisia neuvotteluja jatkettiin 3.–4.6. Helsingissä. Kesään 1941 mennessä Suomi oli sotilaallisesti sidoksissa Saksaan: maassa saksalaisia joukkoja asetarvikeostot ja ulkomaankauppa yhteistyö operaatio Barbarossan suunnittelussa.

Suomi teki tietoisen valinnan Valinta ”koleran ja ruton väliltä” eli Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Saksan voittoa ei epäilty (Yhdysvallat ei vielä sodassa mukana). Saksa olisi joka tapauksessa käyttänyt Suomen aluetta hyökkäyksessään. Vaihtoehtona oli, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Talvisodan kokemusten jäljiltä hyökkäystä Neuvostoliittoon pidettiin oikeutettuna revanssina.