Suomi toisessa maailmansodassa

Suomi kävi kolme erillistä sotaa talvisota 1939 – 1940, vastassa Neuvostoliitto jatkosota 1941 – 1944, vastassa Neuvostoliitto Lapin sota 1944 – 1945, suomalaisten tuli karkoittaa Lapissa olleet saksalaiset joukot

Talvisota 1939 - 1940

Talvisodasta sanottua ”Yksi suomalainen vastaa kymmentä venäläistä.” ”Siinä oli sitä talvisodan henkeä.” ”Kollaa kestää.” ”Molotovin cocktail” ”105 kunnian päivää”

”Helsinkiin marssitaan viidessä päivässä ja koko Suomi on miehitetty kahdessa viikossa.” - Josif Stalinin päämaja, 1939

Osana Saksan ja Neuvostoliiton välistä hyökkäämättömyyssopimusta NL vaati Suomelta alueita itselleen syksyllä 1939. Neuvottelut johtivat umpikujaan, kun Suomi ei suostunut alueluovutuksiin. NL alkoi painostaa Suomea, ja väitti mm. Suomen ampuneen tykeillä rajan yli Mainilassa (”Mainilan laukaukset) Tätä tekosyynä käyttäen NL hyökkäsi rajan yli 30.11.1939. Suomi torjui hyökkäykset alivoimasta huolimatta. Maailmalla ihmeteltiin Suomen kykyä puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan, mutta apua muilta mailta Suomi sai vain vähän. Suomen armeijan voimat alkoivat olla lopussa helmikuussa 1940 NL:n suurhyökkäyksen alla. Ulkomaat lupasivat kevään tullessa Suomelle apua. Stalin suostui aselepoon maaliskuussa. Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti Karjalan ja alueita. Raskaista rauhanehdoista huolimatta Suomi säilyi itsenäisenä valtiona.

Voimasuhteet talvisodan lopussa (Neuvostoliiton eduksi) Väkiluku: 1:48 Jalkaväki 1:4 Tykit: 1:10 Panssarit 1:192 Lentokoneet 1:12 Kysymykset: a. Suomen väkiluku oli 3,7 miljoonaa. Mikä oli Neuvostoliiton väkiluku? b. Suomella oli sodan lopussa 250 000 jalkaväen sotilasta. Kuinka paljon oli Neuvostoliitolla? c. Minkä aseistuksen suhteen Neuvostoliitolla oli suurin ylivoima?

Vitsi talvisodasta Matti ja Mauno olivat talvisodassa vartiossa. Yhtäkkiä venäläiset aloittivat hyökkäyksen. Heitä tuli 2000 joka puolelta. Matti kysyi Maunolta: ”Pelottaako sinua?” Mauno: ”Ei, mutta miten ihmeessä myö saadaan haudattua nuo kaikki?!”

Välirauha 1940 - 1941

Välirauhan ajan (1940 – 1941) Suomi etsi tukea Pohjoismaista, ettei se jäisi yksin sodan keskellä. Neuvostoliitto ei hyväksynyt Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä. Kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat kesällä 1940, pelättiin Suomelle käyvän samoin. Saksa ehdotti yhteistyötä samana vuonna. Suomen johto hyväksyi tarjouksen. Suomi sai Saksalta aseita, ja sitä vastoin antoi saksalaisten sotilaiden kulkea Suomen läpi Lappiin. Hitler valmisteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Kesällä 1941 Operaatio Barbarossa alkoi.

Jatkosota 1941 - 1944

Jatkosodan hyökkäysvaihe 1941 Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon julisti Hitler Suomen olevan sen liittolainen. Suomalaiset eivät halunneet tunnustaa liittoa Saksan kanssa. Neuvostoliitto ei Suomea uskonut, ja aloitti ilmapommitukset useilla paikkakunnilla. Suomi ja Neuvostoliitto olivat taas sodassa. Suomalaiset aloittivat hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Suomen tavoitteena oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saaminen. Kesän ja syksyn 1941 aikana suomalaiset saavuttivatkin vanhan rajan. Laatokan pohjoispuolella suomalaiset etenivät pitkälle Itä-Karjalaan. Osa suomalaisista ei hyväksynyt tällaista ”valloitussotaa”. Suomessa olevat saksalaiset joukot vastasivat Pohjois-Suomen rintamalohkosta. Suomella oli enemmän sotilaita ja parempi aseistus kuin talvisodassa.

Asemasotavaihe Vuoden 1941 loppuun mennessä suomalaiset pysäyttivät hyökkäykset kaikilla rintamilla. Sotilaat kaivautuivat kiinteisiin asemiin. Alkoi sodan asemasotavaihe. Rintama pysyi lähes liikkumattomana kesäkuuhun 1944 asti. Suomalaiset jäivät odottamaan, miten sota Euroopassa ratkeasi. Saksan kohtalo Neuvostoliittoa vastaan tulisi määrittämään myös Suomen tulevaisuuden.

Perääntymisvaihe Stalingradin tappion jälkeen vuoden 1943 alkoi sota itärintamalla kääntyä Saksalle tappiolliseksi. Kun puna-armeija sai Leningradin saartorenkaan murskattua tammikuussa 1944, alkoi Suomenkin kohtalo näyttää heikolta. Puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944, aloitti Suomi perääntymisen Karjalan kannaksella ja Itä-Karjalassa. Neuvostoliitto eteni kannaksella nopeasti, ja valloitti Viipurin 20. kesäkuuta.

Suomalaiset saivat pysäytettyä puna-armeijan hyökkäyksen vasta Viipurin menetyksen jälkeen. Talissa ja Ihantalassa käytiin kesä-heinäkuun vaihteessa Pohjoismaiden sotahistorian suurin taistelu. Suomalaiset saivat pysäytettyä hyökkäyksen erityisesti Saksasta saaduilla uusilla aseilla (esim. panssarinyrkki). Presidentti Risto Ryti lupasi omissa nimissään saksalaisille, että Suomi taistelee heidän rinnallaan sodan loppuun asti. Kun aseet oli toimitettu Suomeen, hän erosi presidentin virastaan. Hänen seuraajaansa Mannerheimia lupaus ei sitonut, ja Suomi alkoi tunnustella rauhaa. Moskovan välirauha solmittiin syyskuussa 1944. Suomi menetti samat alueet kuin talvisodassa, ja sen lisäksi mm. ”toisen käsivarren”. Lopullisesti rauhanehdot vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Lapin sota 1944 - 1945 Alueluovutusten lisäksi Moskovan välirauhanehtoihin kuului myös Suomessa olevien saksalaisjoukkojen karkoitus maasta. Suomalaiset eivät olisi halunneet karkoittaa saksalaisia asein, mutta Neuvostoliitto ilmoitti hoitavansa asian itse, jos suomalaiset eivät tätä tee. Suomi ei halunnut puna-armeijaa mailleen, joten suomalaiset aloittivat saksalaisten karkoituksen. Lapin sodassa käytiin melko vähän taisteluja, ja suurinta tuhoa aiheuttikin saksalaisten poltetun maan taktiikka. He polttivat mm. Rovaniemen kaupungin maan tasalle. Saksalaiset myös miinoittivat mennessään teitä ja rakennuksia. Suomalaisia siviilejä kuolikin miinoihin sodan jälkeen aina 1960-luvulle asti. Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta huhtikuussa 1945. Toinen maailmansota oli Suomen osalta päättynyt.