Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2013 Teema 2 - Luento 2
Advertisements

MB 3 Lineaarisia polynomifunktioita
Valon taittuminen (refraction)
Lineaarisia malleja.
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
Yhd Maa- ja pohjavesihydrologia
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme
6. Energia ja olomuodot.
Prosessimetallurgian tutkimusryhmä Eetu-Pekka Heikkinen, 2014 Standarditilat Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2014 Teema 2 - Luento 2.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
LUKU 8: Yksinkertaista törmäysteoriaa
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Luku 5: Katalyysi Tarkastellaan katalyytin vaikutusta yleiseen
Homogeeninen kemiallinen tasapaino
Ääni!.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Neperin luku e ja funktio y = ex
MUTTA OIKEAA AIKAA EI OLE OLEMASSA!
Metalliseoksia.
Aineen rakenne.
Robustius Yleinen idea: jokin pysyy muuttumattomana vaikka jotakin muutetaan.
Väliaineen vastus.
Ideaalikaasun tilanyhtälö
ÄÄNI.
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
Keskinopeus.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Pohjatunti Mab 3 /mls. Harjoituskoe: 1. Suora kulkee pisteiden (2, 9) ja (–1, ‑ 6) kautta. Määritä kyseisen suoran yhtälö. Missä pisteessä suora leikkaa.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Prosessimetallurgian tutkimusryhmä Eetu-Pekka Heikkinen, 2016 Metallurgiset liuosmallit: WLE-formalismi Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
20. Paikka, nopeus, kiihtyvyys
eutektoidinen reaktio
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Länsiharjun koulu 4a.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Verkoston ulkoisvaikutukset
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Sp2-HYBRIDISAATIO.
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Luku 4: Hilaviat Käsiteltäviä aiheita…
3 Suureyhtälöt Fysiikan tehtävän ratkaisu:
Mekaaninen energia ja työ
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Suoran yhtälön muodostaminen, kun suoralta tunnetaan 2 pistettä
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
Tiheys Toisiinsa liukenemattomat aineet asettuvat tiheysjärjestykseen tihein alimmaksi. Eri aineilla on eri tiheys. Tiheyden kaava: tiheys massa tilavuus.
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Tasaisen liikeen malli
11 Kaasun tilan muuttuminen
Luku 14: Polymeerien rakenteet
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Luku 18: Sähköiset ominaisuudet
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
5. Lisää sovellettavuutta
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu rakenteesta ja lämpötilasta?

Diffuusio Diffuusio - massan siirtymistä atomien liikkeenä Mekanismit kaasut ja nesteet – satunnaista (Brownin) liikettä kiinteät aineet – atomien vakanssi- tai välisijadiffuusiota Diffusion mechanism depends on material

Diffuusio Rajapintadiffuusio: seosmetallissa atomit pyrkivät korkean konsentraation alueilta matalan konsentraation alueille aluksi jonkin ajan kuluttua Figs. 5.1 and 5.2, Callister 7e.

Diffuusio Itsediffuusio: myös homogeenisessä materiaalissaatomit vaihtavat paikkojaan alkutilanne jonkin ajan kuluttua A B C D A B C D

Diffuusiomekanismit Vakanssidiffuusio atomit vaihtavat paikkaa vakanssien kanssa toimii korvausatomeilla nopeus riippuu vakanssien määrästä aktivaatioenergiasta kasvava aika

Diffuusiosimulaatio Rajapintadiffuusion simulointi rajapinnan yli Diffuusionopeus riippuu vakanssien määrästä atomien paikan vaihtamisen taajuudesta (Courtesy P.M. Anderson)

Diffuusiomekanismit Välisijadiffuusio – pienemmät atomit voivat diffundoitua atomien välissä this is essentially mechanism in amorphous materials such as polymer membranes Fig. 5.3 (b), Callister 7e. Nopeampaa kuin vakanssidiffuusio

Diffuusion käyttö käsittelyissä Pintakarkaisu hiiliatomit diffundoituvat teräksen pintakerrokseen esim. pintakarkaistu hammaspyörä hiiliatomit lujittavat terästä tehden hammaspyörän pinnasta kovemman Chapter 5, Callister 7e.

Diffuusion käyttö käsittelyissä Piin seostus fosforilla n-tyypin puolijohteissa Menetelmä suurennettu kuva piirilevystä 0,5 mm vaaleat alueet: Si-atomeja vaaleat alueet: Al-atomeja pinnoitetaan pinnalle P-rikkaita kerroksia piitä 2. lämmitetään 3. tuloksena seostettuja puolijohdealueita piitä Chapter 18, Callister 7e.

Diffuusio Miten diffuusion määrä tai nopeus määritellään? Kokeellinen mittaus valmistetaan ohut kalvo, jonka pinta-ala tunnetaan asetetaan konsentraatiogradientti mitataan kuinka nopeasti atomit tai molekyylit diffundoituvat kalvon läpi M = diffundoitunut massa aika J  kulmakerroin

Vakiintuneen vaiheen diffuusio Diffuusionopeus on ajasta riippumaton konsentraatiogradienttiin verrannollinen vuo = C1 C2 x x1 x2 Fickin 1. diffuusiolaki D  diffuusiokerroin

Esimerkki: kemiallinen suojavaate Metyleenikloridi on yleinen ainesosa maalinpoistajissa Se on ärsyttävää ja voi mennä ihon läpi Tällaista maalinpoistajaa käytettäessä tulee käyttää suojakäsineitä Jos käytetään butyylihanskoja (paksuus 0,04 cm), mikä on diffuusiovuo käsineenhanskan läpi? Lähtötiedot diffuusiokerroin butyylikumille: D = 110 x10-8 cm2/s pintakonsentraatiot: C1 = 0,44 g/cm3 C2 = 0,02 g/cm3

Esimerkki (jatkuu). Ratkaisu – olettaen kosentraatiogradientti lineaariseksi suojakäsine C1 maalin-poistaja iho D = 110 x 10-8 cm2/s C2 = 0,02 g/cm3 C1 = 0,44 g/cm3 x2 – x1 = 0,04 cm Dataa: C2 x1 x2

Diffuusio ja lämpötila • Diffuusiokerroin kasvaa lämpötilan kasvaessa D = Do exp æ è ç ö ø ÷ - Qd R T = vakio [m2/s] = diffuusiokerroin [m2/s] = aktivaatioenergia [J/mol tai eV/atom] = kaasuvakio [8,314 J/mol-K] = lämpötila [K]

Diffuusio ja lämpötila D riippuu eksponentiaalisesti T:sta 1000 K/T D (m2/s) C a-Fe:ssa C g-Fe:ssa Al in Al Fe a-Fe:ssa Fe g-Fe:ssa 0,5 1,0 1,5 10-20 10-14 10-8 T(C) 1500 1000 600 300 D välisija >> D korvaus C a-Fe:ssa C in g-Fe:ssa Al Al:ssa Fe a-Fe:ssa Fe g-Fe:ssa Fig. 5.7, Callister 7e.

Mikä on diffuusiokerroin 350ºC:ssa? Esimerkki: 300ºC:ssa diffuusiokerroin ja aktivaatioenergia kuparille piissä ovat D(300ºC) = 7,8 x 10-11 m2/s Qd = 41,5 kJ/mol Mikä on diffuusiokerroin 350ºC:ssa? muutetaan data D Temp = T ln D 1/T

Esimerkki jatkuu… T1 = 273 + 300 = 573 K T2 = 273 + 350 = 623 K D2 = 15,7 x 10-11 m2/s

Ei-vakiintuneen vaiheen diffuusio Diffundoituvien atomien konsentraatio on funktio ajan ja paikan suhteen C = C(x,t) Tässä tapauksessa käytetään Fickin toista lakia Fickin toinen laki In the non-steady state the concentration profile develops with time.

Ei-vakiintuneen vaiheen diffuusio Kuparia diffundoituu alumiinitankoon ennestään alumiinissa oleva kuparikonsentraatio Co pintakonsentraatio CS tanko C s Fig. 5.5, Callister 7e. Kun t = 0, C = Co kun 0  x   t > 0, C = CS kun x = 0 (vakio pintakonsentraatio) C = Co kun x = 

Ratkaisu C(x,t) = konsent. pisteessä x ajassa t erf (z) = virhefunktio erf(z) arvot on saatavissa taulukosta 5.1 (Callister) CS C(x,t) Co

Epävakiintuneen tilan diffuusio Ongelma: pkk rauta-hiiliseos sisälsi alunperin 0.20 p.% hiiltä. Näyte on hiiletetty korotetussa lämpötilassa ja atmosfäärissä, joka antaa 1.0 wt% pintahiilipitoisuuden. 49,5 h jälkeen hiilipitoisuus 4.0 mm pinnan alla on 0.35 wt% hiiltä. Määritä käsittelyssä käytetty hiiletyslämpötila. Ratkaisu: käytetään yhtälöä 5.5

Ratkaisu (jatkuu): t = 49,5 h x = 4 x 10-3 m Cx = 0,35 wt% Cs = 1,0 p.% Co = 0,20 wt%  erf(z) = 0,8125

Ratkaisu (jatkuu): Määritetään taulukosta 5.1 virhefunktion 0,8125 arvoa vastaava z. Arvoa ei löydy suoraan taulukosta, joten interpoloidaan: z erf(z) 0,90 0,7970 z 0,8125 0,95 0,8209 z = 0,93 Ratkaistaan D

Ratkaisu (jatkuu): Yhtälön (5.9a) muokatulla versiolla voimme ratkaista lämpötilan T Taulukosta 5.2 hiilen diffuusio PKK raudassa: Do = 2,3 x 10-5 m2/s Qd = 148000 J/mol  T = 1300 K = 1027°C

Esimerkki: Kemiallinen suojavaate Metyleenikloridi on yleinen ainesosa maalinpoistajissa Se on ärsyttävää ja se voi suotautua ihon läpi Tällaista maalinpoistajaa käytettäessä tulee käyttää suojakäsineitä Jos käytetään butyylikumikäsineitä (paksuus 0,04 cm), mikä on läpäisyaika (tb), eli kauanko hanskoja voidaan käyttää, ennen kuin metyleenikloridi saavuttaa käden? Data (Taulukko 22.5) butyylikumin diffuusiokerroin: D = 110 x10-8 cm2/s

Esimerkki (jatkuu) Ratkaisu – oletetaan konsentraatiogradientti lineaariseksi suojakäsine C1 C2 iho maalin-poistaja x1 x2 Yhtälö 22.24 D = 110 x 10-8 cm2/s Työskentelyaika n. 4 min

Yhteenveto Diffuusio on NOPEAMPAA… Diffuusio on HITAAMPAA… väljille kiderakenteille materiaaleille, joilla on heikkoja sidoksia pienille diffundoituville atomeille matalan tiheyden materiaaleille Diffuusio on HITAAMPAA… tiivispakkauksellisille rakenteille materiaaleille, joilla on kovalenttisia sidoksia suuremmille diffundoituville atomeille tiheille materiaaleille

Tiedotettavaa Luettavaa: Ydinongelmia: Itseopiskeltavaa: