TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen ja runsaan veden vuoksi. Määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Turpeen polton päästöjen katsotaan lisäävän ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta.

OSUUS SÄHKÖN- JA LÄMMÖN TUOTANNOSSA Energiaturpeen osuus Suomen kokonaiskulutuksessa vaihdellut 6 - 7% välillä. Energiaturvetta on käytetty viimevuosina 20 - 29 TWh (terawattitunti) vuodessa. Käyttö vaihtelee mm. sähkömarkkinatilanteen ja lämmitystarpeen mukaan. Kaukolämmön, sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoaineista turpeen osuus on ollut 17 - 20 %. Käyttö vaihtelee alueittain. Suomessa tuotetusta sähköstä turpeen osuus on n. 4 - 8 %. Turve on tyypillisesti pääpolttoaineena sisämaan lämmitysvoimalaitoksissa.

KEHITYSNÄKYMÄT Turpeen korkeista hiilidioksidipäästöistä johtuen, EU:n päästökauppa heikentää turpeen kilpailukykyä muihin energialähteisiin verrattuna. Turvetta käyttävissä laitoksissa pyritty korvaamaan turpeen käyttö lisäämällä metsäenergian osuutta. 2000 - luvulla investointi on kohdistunut paljon uusiin kotimaisten polttoaineiden voimalaitoksiin. Voivat hyödyntää sekä puuta että turvetta. Puun ja turpeen käytön kokonaismäärä kasvussa.

ERITYISPIIRTEET Turpeella huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Turve sopii hyvin sähkön- ja lämmön yhteistuotantoon. Turve tuo joustavuutta energiatuotantoon ja tekee mahdolliseksi puun käytön lisääntymisen. Tehonsa vuoksi turve sopii niin suuriin kuin pieniinkin kattiloihin. Säistä riippuen turvetuotannossa on vaihteluja vuosittain.

RAAKA-AINEEN HANKINTA Suomessa turvemaita yhteensä 9 miljoonaa hehtaaria. Energiatavarat ovat suurimmat Lapin, Pohjois - Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois - Karjalan alueella. Turveresursseista huolimatta turpeen käytön haasteena on turvetuotannon rajallisuus. Uusia turvesoita otettava käyttöön jopa 50 000 hehtaaria seuraavan 10 vuoden aikana, jotta turvetuotanto kattaa tulevaisuuden kysynnän.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt turpeen poltossa muodostuu hiilidioksidin lisäksi rikkidioksidista, typen oksideista, pölymäisestä tuhkasta ja tuhkaan sitoutuvista raskasmetalleista. Päästöjä vähennetään poltto- ja puhdistustekniikoilla. Turvetuotannolla on joitakin ympäristövaikutuksia; turvetuotantosuot muuttavat maisemaa ja luontoa, kun ne ojitetaan ja niiden kasvillisuus poistetaan. Turvetuotantoalueet muistuttavat kynnöspeltoja. Tuotantoalueen vedet ohjataan saostuksen kautta vesistöihin. Vesistöpäästöjä säädellään ympäristöluvituksilla, joita seurataan joka päivä. Nykyisellä turvetuotannolla vesistövaikutukset ovat varsin rajalliset.