Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
Advertisements

JOINT ENTRE - YRITT Ä JYYDEN EDIST Ä MISHANKE Suomalais-saksalainen Double Degree (BBA) FH Hannover - SEAMK Liiketoiminta, Yritt ä jyys M. Arola 10/2008.
TIPTOP – Lessons learnt Sisältö Tiptop-projektissa opittua, osallistujien terveiset seuraaville projekteille. Mitä tässä projektissa onnistui.
Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys –hankkeen vastuuopettajien sekä tutkimus- ja opetuskeskuksien.
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN NEUVONTAPALVELUIDEN UUDISTAMISESSA Asiakaslähtöinen kunta, Heli Rantanen,
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen Pekka Linna, Koulutuksen arviointikeskus.
Kirjasto kaikille Kirjastoalan AMK-koulutuksen näkökulma Päätösseminaari Ritva Hyttinen, Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus Turku AMK.
Prosessit Määrittäminen, mallintaminen,kehittäminen Pekka Linna, CSC TY,
Palvelukuvaustyö Pekka Linna, CSC Synergiaryhmä
Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit
Prosesseista palveluihin
Tutkimustietovaranto
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
JHKA 2.0 tilanne JHKA-työryhmän kokous JulkICT.
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Opiskelun ja opetuksen sekä niiden tuen ja hallinnon toiminta-arkkitehtuuria eli Prosessit Pekka Linna, CSC.
Koulutus- ja opetusyhteistyö
Tervetuloa Innokylään
Tutkimustietovaranto – Virran tuomaa Työpaja
Sivisverkon digitaaliset osaamismerkit
Opiskeluoikeuden ylläpito Opiskelijoiden tuki ja ohjaus
Kiinnostus osallistua hankesuunnitteluun tai toteuttamiseen
Kati Kettunen, Helsingin yliopisto
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
OILI - tilannekatsaus Synergiaryhmä Ossi Raatikainen, CSC.
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) – Kehittämishankkeiden avuksi Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden.
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
Unifin opetusvararehtoreiden 13. 9
Monialainen yhteispalvelu
TK- johdon ja PPSHP:n yhteistyöseminaari
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Ammatinen koulutus uudistuu
OSUMA-Visio syntynyt työpajassa
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Yksi yhteinen Positia Hejkit.
Finanssialalle.fi – alan koulutus, urapolut ja oppimateriaalit
Yhteentoimivuusmenetelmän soveltaminen rekistereissä
Tutustumistreeni Nimi, ammatti, mistä tulee,
Viisi asiaa, mitä jokaisen opettajan tulisi tietää laadusta
Mallintamisen metamalli ja notaatiot
ePofo – elektroninen portfolio
Koulutus- ja opetusyhteistyö ja VIRTA-tiedot
YTY AKATEMIA: MIHIN SUUNTAAN KUNTOUTUS? YTY & STM
OPH:n kansainvälistymispalvelut –osaston ohjelmia
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Polut hoitoon ja kuntoutukseen – projekti OTE7
THL:n tuki kehittämishankkeille
Haaga-Helia amk Liiketalouden koulutusyksikkö, Helsinki
Yrittäjyys ja yritystoiminta BUS1LH001-opintojakso, 6 op
KEIJO KEIJO
SePPO-osahanke Keudassa Lahti
Työpaja 4: Maakuntien tarpeet valtakunnallisille sote toimijoille
PÄHEE OTE-Päijät-Hämeen osatyökykyisille tie työelämään
HAAGA-HELIA amk Liiketalouden koulutusyksikkö Pasila
Tervetuloa työelämätoimikuntatyöhön
LAPE-PÄHKINÄT vol Keino osallistua Pirkanmaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kehittämistyöhön - Tekstidia Dian voi valita.
Arvokas-aloitusseminaarin pienryhmät Jaana Joutsiluoma
Monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkoston
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA.
”Projektin nimi” -projekti
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Innokylän hyödyntäminen STM:n toiminnassa Studia generalia: Innokylä - mikä, miksi, kenelle? Perjantaina klo Meritulli, Meritullinkatu 8,
Video 4: Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Kumppanuus-/yrityspolkumalli
Esityksen transkriptio:

Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit Alustus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa 26.5.2016 Pekka Linna, CSC

Korkeakoulujen prosessit Korkeakoulujen opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijat ovat yhdessä määritelleet korkeakoulun keskeisimpiä prosesseja Ensin tietojärjestelmähankkeissa, sitten Raketti-Opi-projektissa, tällä hetkellä Synergiaryhmässä (ja tietojärjestelmähankkeissa)

Koulutukseen liittyvät prosessit Koulutuksen järjestämisen prosessit korkeakoulu toimijana Opintojen järjestämisen prosessit opiskelija toimijana Erillisessä selvitystyössä on määritelty opiskelun ja opetuksen prosesseja Synergiaryhmän työssä näihin viitataan vain luonnosmaisesti

Koulutuksen järjestämisen prosessit Koulutussuunnittelu Opetussuunnittelu Opetustarjonnan suunnittelu Opetuksen toteuttaminen

Koulutuksen järjestämisen prosessit Koulutussuunnittelu Mitä koulutuskokonaisuuksia tarjotaan Opetussuunnittelu Mistä osista kokonaisuus muodostuu, tutkintovaatimusten määrittäminen Opetustarjonnan suunnittelu Mitä kursseja tarjolla tiettynä ajanjaksolla Opetuksen toteuttaminen Kurssin suunnittelu, valmistelu ja opetus

Opintojen järjestämisen prosessit Opiskelijaksi (opintoihin) hakeutuminen Opintojen suunnittelu Opintojen suorittaminen

Opintojen järjestämisen prosessit Opiskelijaksi (opintoihin) hakeutuminen Päätös hakemisesta ja paikan haku Opintojen suunnittelu Opintojen rakenteen suunnittelu ja suoritettavien kurssien valinta Opintojen suorittaminen Kurssille ilmoittautuminen ja kurssin suorittaminen

Kysymyksiä prosesseista? Keskusteltavaa?

Raketti-Opi Raketti-Opissa pyrittiin määrittelemään opintohallinnon prosesseja yhteiseen käyttöön suomalaisille korkeakouluille Taustalla ensin ajatus yhteisen opintohallinnon tietojärjestelmän toteuttamisesta Seuraavassa vaiheessa ajatuksena oli opintohallinnon tietojärjestelmäyhteistyön mahdollistaminen Toimintamuotona oli opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijoista muodostuva Synergiaryhmä

Raketti-Opin jälkeinen yhteistyö Raketti-Opin jälkeen työssä tapahtui siirtymä Pyritään mahdollistamaan opiskelulle ja opetukselle tarjottavien palveluiden kehittäminen yhteistyössä Määritelläänkin koulutuksen ja opintojen järjestämisen prosessit

Koulutuksen ja opintojen järjestäminen Koulutus- suunnittelu Opetus- suunnittelu Opetus- tarjonnan suunnittelu Opetuksen toteuttaminen Opiskelijaksi hakeutuminen Opintojen suunnittelu Opintojen suorittaminen

Prosessien tarkemmat kuvaukset Prosesseilla oma wikisivu: https://confluence.csc.fi/display/OPI/Prosessit_viimeisin-virallinen Täältä löytyvät prosessien ja aliprosessien tarkemmat kuvaukset Esimerkiksi opetustarjonnan suunnittelun aliprosessit: https://confluence.csc.fi/display/OPI/Opetustarjonnan-suunnittelu_2015-12-KOOTuki_hyvaksytty

Siltaavat prosessit Korkeakouluissa on koulutuksen ja opintojen järjestämisen lisäksi myös ”joitain muita” prosesseja

Opiskeluoikeuden ylläpito … siltaavat prosessit Koulutus- suunnittelu Opetus- suunnittelu Opetus- tarjonnan suunnittelu Opetuksen toteuttaminen Opiskelija- valinta Opetuksen tuki Opiskeluoikeuden ylläpito Opiskelun tuki Opiskelijaksi hakeutuminen Opintojen suunnittelu Opintojen suorittaminen

”Siltaavat” prosessit Korkeakouluissa on koulutuksen ja opintojen järjestämisen lisäksi myös ”joitain muita” prosesseja On paljon sellaista toimintaa, joka liittyy sekä korkeakouluun koulutuksen järjestäjänä että opiskelijaan Tältä alueelta löytyvät useimmat ne tehtävät, joita Synergiaryhmän työhön osallistuvat opintohallinnon asiantuntijat tai heidän kollegansa tekevät Nämä ovat tarpeellisia toimia mutta eivät suoraan osa koulutuksen järjestämistä tai opintojen järjestämistä

Palvelut ja tuotantoprosessit Synergiaryhmän työssä pyritään jäsentämään näitä ”muita prosesseja” palveluina, jotka tukevat ja mahdollistavat arvoa tuottavat prosessit Palveluprosessi on vuorovaikutusprosessi, jossa asiakas saa lisäarvoa Palveluprosessin taustalla on vuorostaan tämän palvelun tuottava tuotantoprosessi, joka on (suurelta) osin asiakkaalle näkymätön Ja tämä palvelun tuotantoprosessi voi taas osaltaan hyödyntää sitä tukevia palveluita …

Palvelujen kuvaustapa Synergiaryhmän työssä on kesällä 2015 ryhdytty käyttämään palvelun sinikopio –menetelmää (service blueprinting) Palveluprosessi tehdään näkyväksi kuvaamalla asiakkaan prosessi, asiakkaan kohtaama palveluprosessi, tämän taustalla oleva tuotantoprosessi ja tämän hyödyntämä tukiprosessi Menetelmä on hyvä siinä, että se ohjaa tarkastelemaan asiakkaan prosessia Menetelmän heikkous on siinä, että se ohjaa tarkastelemaan palveluita hieman liian tarkalla tasolla tasolla: Kuvataan palvelutapahtuman rakenne (kuinka) Ei kuvata palvelun asiakkaan saamaa lisäarvoa (mitä)

Kuvaustavoista Synergiaryhmän työssä pyrittiin alussa tuottamaan sellaisia kuvauksia, jotka ovat (melko) suoraan hyödynnettävissä tietojärjestelmän suunnittelutyössä Tämän vuoksi työskentelyyn osallistui huomattava määrä tietohallinnon asiantuntijoita ja kuvausvälineiltä toivottiin yksiselitteisyyttä Työssä käytettiin yleisesti hyväksyttyjä välineitä mutta itse määrittelytyössä sekoittuivat Todellisuuden käsitteellinen jäsentäminen ja tietojärjestelmän tietomallin tuottaminen Prosessin ja siinä liikuteltavien tietojen määrittäminen

Arvoa tuottavat prosessit ja tukiprosessit Toiminnan kehittämiseen tähtäävässä jäsennystyössä olisi tärkeintä pystyä ilmaisemaan kunkin prosessin päämäärä eli mikä on se yleinen arvo, jonka toiminta tuo kokonaisuudelle tavoitteet eli mitkä ovat ne määriteltävissä olevat asiat, jotka prosessi tuottaa Prosessien päämäärien ja tavoitteiden kuvaamisen avulla päästään kuvaamaan myös tukiprosessien eli palveluiden tuottama lisäarvo Tällä tavalla voidaan kuvata toinen toistaan tukevien prosessien ja palveluiden verkko

Kuvaustavasta Käytetyn kuvaustavan täytyy olla osallistujille riittävän merkityksellinen Liian formaali kuvaustapa saattaa vieroittaa osan osallistujista Käytetyn kuvaustavan tulisi olla riittävän yksiselitteinen Riittävän yksiselitteinen prosessien kehitystyössä ja tämän jälkeen jokapäiväisen toiminnan ja johtamisen osana Käytetyn kuvaustavan tulisi olla yhtenäinen läpi toimintaverkoston Pystytään tunnistamaan prosessien väliset liittymät ja yhteinen tuen tarve Eri yksiköissä mutta ehkä myös yli korkeakoulurajojen

Kysymyksiä, kommentteja, keskusteltavaa? Kiitos Pekka Linna pekka.linna@csc.fi