BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Dna:n replikaatio eli kahdentuminen.
Advertisements

YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
Proteiinit.
Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).
RNA-rakenteen ennustaminen - Circles Vesa Riihimäki S Solubiosysteemien perusteet.
Lääketieteen valmennuskurssi
Suvi Karhu AUTO3070 Geneettiset algoritmit
Syksy 2001Johdatus bioinformatiikkaan / T. Pasanen 1 7. Monirinnastus Geeni perhe: ryhmä läheisiä toisilleen sukua olevia geenejä, jotka koodaavat samankaltaisia.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Muuntelu on evoluution edellytys s
Francis Crick ja James D. Watson
Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Tuma BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Hiilihydraatit Monosakkarideillä on sekä suoraketjuinen että rengasrakenteinen muoto Renkaat voivat liittyä toisiinsa polykondensaatioreaktiolla, jossa.
Johdatus bioinformatiikkaan
Geenit.
Mitoosi.
Proteiinien matka suusta soluille
Proteiinien tehtävät elimistössä
Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?
Bakteerien rakenne ja patogeeniset bakteerit
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Juha Knuuttila Bioinformatiikka TF00AA
9. Dna.
1. Hiili – elämän alkuaine
Geenikirjastot ja -pankit Annariikka Hietala 2a. Mikä on geenikirjasto? Geenikirjasto on esim. bakteeriviljelmään.
TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
Hiilivedyt.
Luonnonvalinta ohjaa evoluutiota
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
Solujen jakautuminen Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe - yleensä välivaihe kestää.
Geeninsiirtomenetelmien vertailu – edut ja haitat LASSI VANHANEN 3A.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solu Sunnittelutyöryhma 2: Hannele Kauranen, Evoluutiogenetiikka Olli Pentikäinenm SMB Maija Vihinen-Ranta, SMB Kurssin suuntaviivat: Normaalitoiminta.
5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
14. Aminohapot ja valkuaisaineet  Aminohapon rakenteessa on sekä aminoryhmä -NH 2 ja karboksyyliryhmä –COOH  Aminoryhmä on yleensä liittynyt karboksyyliryhmän.
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
2. Solun hienorakenne.
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Solu ottaa ja poistaa aineita
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
SUKUSOLUT JA HEDELMÖITYS
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Proteiinit.
Solut lisääntyvät jakautumalla
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Kpl 1-3 SOLU.
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
9 Elämän synty.
Geenit siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Perinnöllisyystieteen perusteita
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Esityksen transkriptio:

BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat nukleotidi polypeptidi primaarirakenne proteiini proteiinisynteesi ribosomi sekundaarirakenne siirtäjä-RNA solulimakalvosto tertiaarirakenne

BIOS BIOS 2 jakso 1 Proteiinit eli valkuaisaineet sisältävät hiiltä, vetyä, happea, typpeä ja rikkiä rakentuvat aminohapoista s.61 – liittyneet toisiinsa = primäärirakenne – kiertynyt spiraalille = sekundäärirakenne – spiraalit sykkyrällä = tertiäärirakenne – sykkyrät liittyneet = kvartäärirakenne aminohapoista osan ihminen voi valmistaa itse ja osa saadaan ravinnosta s. 53

BIOS BIOS 2 jakso 1 Proteiinit rakentuvat aminohapoista Eliöissä esiintyy 20 aminohappoa. Aminohappoketju: H H N RCHRCH O C OH

BIOS BIOS 2 jakso 1 Proteiinit ovat solujen toiminnan kannalta keskeisimpiä molekyylejä Proteiineilla on paljon erilaisia tehtäviä. Katso taulukko s. 53 – solukalvon rakenneosia, rakennusaineita, hormoneja, entsyymejä… proteiinien kolmiulotteinen rakenne usein toiminnan kannalta tärkeää rakenne herkkä vaurioitumaan esim. kuumuus ja pH:n muutokset aiheuttaa proteiinien denaturoitumista

BIOS BIOS 2 jakso 1 DNA: rakenne (deoksiribonukleiinihappo) rakenneyksikköinä nukleotidit: – koostuu 3 osasta: sokeri, fosfaatti ja emäs – eroavat toisistaan vain emäsosista – emäksiä neljää tyyppiä: adeiini (A) tymiini (T) guaniini (G) sytosiini (C) – Emäspari-periaate: pareina A ja T sekä C ja G C deoksiriboosi fosfaattiosa emäsosa DNA:n nukleotidi

BIOS BIOS 2 jakso 1 nukleotidit liittyvät toisiinsa emäspareilla = tikapuurakenne koko DNA-molekyyli kiertynyt spiraalille kiertynyt vielä proteiinien ympäri kromatiinirihmaksi solun jakautuessa kromatiini pakkautuu kromosomeiksi Geeni on jakso DNA:ta

BIOS BIOS 2 jakso 1 DNA:n ominaisuuksia sisältää informaatiota emäsjärjestyksessään pystyy muodostamaan itsestään kopioita informaatio voi muuttua (mutaatiot) Kaikkien eliöiden geneettinen koodi

BIOS BIOS 2 jakso 1 RNA (ribonukleiinihappo) sokeriosa riboosia tymiinin (T) paikalla urasiili (U) yleensä yksijousteinen useita eri tyyppejä: – lähetti-RNA – siirtäjä-RNA – ribosomi-RNA

BIOS BIOS 2 jakso 1 Proteiinisynteesi Proteiinit syntyvät DNA:n ohjeen mukaan Ohje tulkitaan kolmen emäksen ryhminä (emäskolmikko). – Yksi kolmikko vastaa yhtä aminohappoa. taulukkoja kirjassa s. 59 ja s. 134 Toiminta riippuu ärsykkeestä – Kaikissa yksilön solujen tumissa on samat geenit

BIOS BIOS 2 jakso 1 Proteiinit syntyvät DNA:n ohjeen mukaan DNA C C G G RNA C U A Proteiini

BIOS BIOS 2 jakso 1 DNA:n kaksoiskierre aukeaa, mallijuoste toimii lähetti-RNA:n mallina DNA ATGGCCCAC Koodaava juoste TACCGGGTG Mallijuoste AUGGCCCAC Lähetti- RNA

BIOS BIOS 2 jakso 1 aminohappoja Lähetti-RNA siirtyy muokkauksen jälkeen solulimaan ja tarttuu ribosomin pinnalle Siirtäjä-RNA:t rakentavat aminohappoketjua lähetti-RNA:n koodilla Syntynyttä aminohappoketjua muokataan ja proteiini on toimiva vasta sitten, kun se on saanut kolmiulotteisen rakenteensa AUGGCCCAC lähetti- RNA U AC CGG GUG

BIOS BIOS 2 jakso 1 Avainsanat aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste nukleotidi polypeptidi primaarirakenne proteiini proteiinisynteesi ribosomi sekundaarirakenne siirtäjä-RNA solulimakalvosto tertiaarirakenne