Mitä Valonnopeus on? Valonnopeus on fysikaali nen vakio, jota merkitään kirjaimella c. Sen arvo on: m/s. Erityisen suhteellisuusteorian muka an yksikään kappale, jolla on massa ei voi ylittää valonnopeutta. Valonnopeus on myös kaiken informaation, myös massattomien hiukkasten, nopeuden yläraja.

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valovuotta käytetään pituusmittana tähtitieteessä, lyhenteenä vv tai ly. Esimerkiksi etäisyys Auringosta lähimpiin tähtiin on muutama valovuosi, Linnunradan läpimitta on n vv, ja kaukaisimmat havaitut kvasaarit ovat yli 10 miljardin valovuoden päässä.

Poimuajo on Star Trekin ja joidenkin muidenkin tieteiselokuvien ja - sarjojen avaruusalusten erittäin nopeaa liikkumista, joka usein ylittää valonnopeuden. Poimuajossa kyse on tavallaan kaukosiirtymisestä, maailmankaikkeuden poimuttuvan rakenteen hyväksikäytöstä, kahden toisensa kohtaavan avaruuden poimun läpi menemisestä. Näin (valta)osaa matkasta ei tarvitse taittaa lainkaan. Poimuajo ilmeisesti koostuu useasta peräkkäisestä poimusiirtymisestä, sillä se kuitenkin vie aikaa. Poimuajo on tärkeää, koska lähimpään asutettavaan aurinkokuntaan menee nykyteknologialla vuotta, joten jos koskaan haluamme asuttaa muita aurinkokuntia meidän on matkustettava nopeammalla vauhdilla ja välttää tulemasta napatuksi Boba Fettin takia!

Aikaisemmin useat merkittävät oppineet uskoivat valonnopeuden olevan ääretön. Antiikin aikana Galilei mm. esitti voimakkaalla, peitetyllä lyhdyllä toteutettavaa koetta. Kun lyhty paljastettiin, tarkoituksena oli mitata oikean paljastamisen ja valon havaitsemisen välinen aika. Vuonna 1679 Ole Rømer laski Jupiterin kuista tekemiensä tutkimusten pohjalta valon nopeudeksi km/s. Tuloksessa on lähes 30 %:n virhe, mutta Rømerin tutkimus valonnopeudesta on erittäin merkittävä, koska se sisälsi ensimmäiset vakuuttavat todisteet siitä, että valonnopeus on äärellinen. Englantilainen tähtitieteilijä James Bradley pääsi vuonna 1778 valonnopeuslaskelmissaan jo huomattavasti lähemmäs oikeaa tulosta kuin Rømer: km/s. Vuonna 1704 myös Isaac Newton perehtyi Rømerin tutkimuksiin, ja laski ajaksi, jonka valo kulkee Auringosta Maahan 7-8 minuuttia. Oikea arvo on 8,3 minuuttia. Vuonna 1983 valonnopeudeksi laskettiin km/s, mikä vastaa nykykäsitystä valonnopeudesta.

Kuulet nyt musiikkia vaaleanpunaisesta pantterista, usko pois. Noniin… Moro, me mentiin tämmöiseen paikkaan, jossa oli paljo kiviä ja kahviloita ja värejä ja siellä oli tämmöinen punainen avaruuslaservalo- juttu joka me ammuttiin peiliin linssin kautta, josta se tuli takaisin ja me mitattiin kauanko siinä meni. Aina, kun me ammuttiin avaruuslaservalo- juttu puolitoista metriä kauempaa me saatiin aikaa lisää 10 nanosekuntia. Ammuttuna noin 30- metrin päästä tässä kesti melkein 100 nanosekunttia. Aikaa mittasimme oskilloskoopilla, eli a matikka hirviöllä. By: KALLE SEPPÄLÄ

TEKIJÄ: GETTI SUUNITTELIJA: KALLE TOTEUTTAJA: GETTI,KALLE TUOTTAJA: KALLE SEPPÄLÄ INC. YHTEISTYÖSSÄ: OULUN YLIÖPISTO, (OPETTAJAT) LÄHTEET: WIKIPEDIA, REDDIT, CIA, NASA. KIITOS XDDDDDDD