HARTIAN JA YLÄRAAJAN BIOMEKANIIKKAA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Työkuntoa venytellen Parturi-kampaajan venytysopas
Advertisements

Vuorovaikutuksesta voimaan ja edelleen liikkeeseen
Alppihiihdon perustekniikka
VOIMAHARJOITTELU Kun liikkuvuus on saavutettu, voit lisätä harjoitteisiisi voimaharjoitteita Lämmittele lihakset vesijuosten väh. 10min. Tee voimaharjoitusliikkeitä.
JH Kiekonheittosuorituksen pääkoordinaatit •Tukivaiheitten kriittiset tasapainopisteet •Hartia- ja lantiolinjojen ristikkäisvaiheet •Kiekkokäden.
TAUKOJUMPPAA lähiöliikkujien kanssa
Venyttely ohjeet CLASSIC E-99.
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Selkä suoraksi Suomi TM
pyöriminen ja gravitaatio
Paine p.
Vuorovaikutuksesta voimaan
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
Dynamiikkaa Newtonin lait Kitkavoima Keskipakovoima , ympyräliike
Uinti Tampere Kilpauintikoulu
Lihastasapaino ja harjoittelu Kouvola
Suoraviivainen liike Esim. sinimuotoinen liike (K03/10)
Voimakuvioista Mitä pitää ottaa huomioon:
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
©Copyright Marja Putkisto 2009
Voima.
Newtonin ensimmäinen laki
Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Muuttuva suoraviivainen liike
Vuorovaikutus ja voima
POLVEN MOBILISOINTI  Polvi nivel on anatomisesti yhdistelmä ja mekaanisesti perusnivel, ei modifoitu munamainen. Se on mekaanisesti yhdistelmä nivel jos.
Yläraajapotilaan hermopinteiden ja – vammojen fysioterapia Eija Mämmelä, OAMK Lähde: Yläraajapotilaan kuntoutuksen erikoistumisopintojen luennot ja oppimistehtävät.
{ Liikkuvuusharjoittelu ja venyttelymenetelmät Kehonhuolto-ohjelma Natalia Saraste -liikunnanopettajaopiskelija Tammikuu 2016.
JANI SIEVISEN VENYTTELYOHJEET UIMAREILLE NUMMELAN KISAAJAT 2015.
Käden amputaatiot Sippola Ulla, toimintaterapeutti AMK Kuusisto Johanna, toimintaterapeutti AMK
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
3. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET TERVEYSTIETO 9.
Juha Peterin (2008) aineistosta tiivistänyt
Käden ojentajajännevammat
ANNE KYNSILEHTO, MARI MOILANEN, HENRI MÄÄTTÄ FTK9SN (KEVÄT 2010) Olkanivelen mobilisointi.
Essi Lax, Eveliina Siven, Erja Ämmänpää Ftk9Sn.  Anatomisesti ja mekaanisesti perusnivel, yksiakselinen sarananivel = modifioitu satulamainen, taluksen.
Kehonhallinta liikkeessä
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Yläraajan toiminnallinen tutkiminen
Kyynärnivelen mobilisointi
Ylemmän ja alemman rannenivelen, mcp-nivelten ja peukalon mobilisointi
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
LAJILÄMMITTELY Liikkuvuusliikkeet x5/puoli:
Syventävä matematiikka 2. kurssi
FY 5.3 Pyöriminen ja gravitaatio
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Työpisteen ergonomia.
Vuorovaikutus ja voima
Mekaaninen energia ja työ
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Mekaniikan peruslait (Newtonin lait)
Voima.
Hypomobiilin nivelen mobilisointi
7 Tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Olkaniveloperaatioiden postoperatiivinen fysioterapia
Selkä suoraksi Suomi TM
Nivelreuman oireet alkavat useimmin pienistä nivelistä:
Raajamurtumapotilaan fysioterapia
Fysioterapia tekonivelleikkauksen jälkeen
Käden kuntoutumisen haasteet
Esityksen transkriptio:

HARTIAN JA YLÄRAAJAN BIOMEKANIIKKAA Yläraajapotilaan kuntoutuksen erikoistumisopinnot Maija-Leena Lehtelä 2008

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Lähdeluettelo Airaksinen ym. 2002. Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. VK-kustannus. Jyväskylä. Coppard, Brenda – Lohman, Helene. 1996. Introduction to splinting. A critical-thinking & problem-solving Approach. Mosby. St.Louis. Kapandji.I.A. 1997. Kinesiologia I-III. Medirehab. Laukaa. Neumann, Donald. 2002.Kinesiology of the musculoskeletal system: foundations for physical rehabilitation. Mosby. Norkin, Cynthia – Levangie, Pamela. 1992. Joint. Structure & function. FA.Davis Company. Philadelphia. Rybski, M. 2004. Kinesiology for Occupational Therapy. SLACK.USA. Trew, Marion - Everett, Tony. 2001. Human Movement. An Introductory text. Churchill-Livingstone. London. Tyldesley, Barbara – Grieve, June. 2002. Muscles, Nerves and Movement in Human Occupation. Blackwell. Science. Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Sisältö Biomekaniikan perusteita Scapulan stabiliteetti ja toiminta Olkanivelen toiminta Kyynärnivel ja -varsi: toiminta Rannekanava. Käden ja sormien toiminta Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä BM:n luokittelua kinetiikka: analysoi liikettä ja voimaa yhdessä kinematiikka: analysoi liikettä ilman voiman vaikutusta artrokinematiikka, osteokinematiikka biostatiikka: analysoi tasapainotilaa liikkumattomassa tilassa biodynamiikka: analysoi tasapainotilaa liikkeessä Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Kineettinen ketju (bm-näkökulma): liike tietyssä nivelessä heijastuu viereisten nivelten kompensoivina liikkeinä: esim. ryhtivirheet Suljettu kineettinen ketju: jokin distaalinen fixaatio (esine, maa, pöytä) säätelee proximaalisten nivelten liikettä stabiliteetti, toimin-nallisuus ja hermos-tovaste parempi Avoin kineettinen ketju: liike tapahtuu vapaasti yhdessä nivelessä ilman distaaliosan rajoittavaa, fixoivaa tekijää Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Toiminnan analysointi osiin Esim1.: keksin vienti suuhun Liiketyyppi: avoin ketju Käsi: ote keksistä Kyynärvarsi: liikkuu vapaasti Hartiaseutu: stabiloi Esim2.:Vesilasin vienti huulille ? Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Lihaksen optimaalinen toiminta lihaksen toimintapituus: säätelee voimantuottoa, lepopituudessa paras voimantuotto aktiivinen insuffisienssi: lihas toimii niin lyhentyneenä että poikkisiltojen määrä sarkomeerissa vähenee ja voimantuotto vähenee passiivinen insuffisienssi: liikerata on lyhentynyt koska antagonistilihakset kiristävät ja estävät liikkeen Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Lihastyömuodot Dynaaminen, isotoninen konsentrinen eksentrinen Staattinen, isometrinen Isokineettinen liikenopeus on vakio Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Artrokinematiikka Nivelpintojen liikkeen ja liikesuuntien kuvaus: Rullaus = Rolling Liukuminen = Sliding Rotaatio = Spinning Liukuminen joko samaan tai vastakkaiseen suuntaan luun kanssa Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Liiketasot ja -akselit1 : ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan FRONTAALITASO: coronaaritaso, otsataso, abduktio- adduktio SAGITTAALITASO: nuolitaso, joista keskimmäinen on MEDIAANITASO SAGITTAALIAKSELI = nuoliakseli HORISONTAALI-AKSELI: vaaka-akseli, (TRANSVERSAALIAKSELI) Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Liiketasot ja akselit 2 HORISONTAALITASO: vaakataso, poikkitaso = TRANSVERSAALITASO liiketaso usein järkevintä tarkastella tutkittavan kannalta tai muuten välttää ilmeisiä epäloogisuuksia VERTIKAALIAKSELI: pystyakseli LONGITUDINAALI-AKSELI: pitkittäisakseli kulkee vartalon tai raajan pituussuunnassa Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä VOIMA, FORCE, F Kinetiikkaa: tutkii voimien suhdetta liikkeeseen Voima pyrkii tuottamaan muutoksen kappaleen lepo- / liiketilaan Kun voima F vaikuttaa kappaleeseen A, se saa kiihtyvyyttä a, joka on suorassa suhteessa vaikuttavaan voimaan ja käänteisessä suhteessa kappaleen massaan (= Newtonin kiihtyvyyden laki) F = m x a; maan vetovoimasta aiheutuva KIIHTYVYYS = g = 9,81 m/s2 (vaihtelee..) painovoima G = m x g, (kgm/s2) = (N) Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Lihasvoima Lihasvoima voi vain vetää, ei työntää Se aiheuttaa kulman luiden välillä ja vetää nivelpintoja vastakkain On vektori, F suunta, suuruus, yksikkö komponentit (osavektorit) resultantti (summavektori) Lihasvoima voidaan jakaa kolmiulotteisesti komponentteihin Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Lihasvoiman momentti = vääntömomentti , M (Torque, T) = voiman kyky tuottaa rotaatiota (nivel-)akselin ympäri voiman vaikutus yhdistettynä vipuvarteen on aina riippuvainen voiman suuruudesta (F) voiman kohtisuorasta etäisyydestä nivelakselista (d) M= T = F x d Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Vipujärjestelmät Kaksivartinen vipu Kuorma (raaja, esine) ja voima (lihas) liikeakselin eri puolilla Yksivartinen vipu a. kuormalla lyhyt, voimalla pitkä vipuvarsi Yksivartinen vipu b. tavallisin elimistössä kuormalla pitkä, voimalla lyhyt vipu Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Lihasvoiman momentti…2 kun kyse painovoimasta, aina horisontaalinen etäisyys !! anatominen vipuvarsi muuttuu aina liikelaajuuden (nivelkulman) eri vaiheissa: kohtisuora etäisyys muuttuu nivelen liikeakselin sijainti muuttuu sekä kuormalla että lihaksella on oma momentti !! Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Scapulan stabiliteetti sijainti 2.n ja 7.n kylkiluun välissä ainoa luinen kiinnitys thoraxiin on sterno-claviculaarinivel! scapulan taso 35 ast.frontaalitasosta anteriorisesti sagittaalinen kallistus riippuu thorakaalisesta kyfoosista fossa glenoidale suuntautuu 5 ast ylös humerus lepää osittain fossaa vasten Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Scapulan liikkeet elevaatio ja depressio (n. 10-12 cm) abduktio ja adduktio (pro/retractio): n. 15cm ulkorotaatio: alakulma ulos n. 60 ast liukuminen ylös, abduktioon + kierto ja sisärotaatio: alakulma sisään: Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Claviculan liikkeet ja stabiliteetti Sterno-clav.nivel: satulamainen nivelraossa discus elevaatio/depressio: 45 + 15 ast protractio/retraktio: 15 + 15 ast. posteriorinen rotaatio: 30-50ast. Acromio-clavic.nivel: tasainen nivel (vaihtelee?) tukemassa kapsul. ligamentit,coraco-clav.lig., deltoideus, ylätrapetsius, nivelraossa discus Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Glenohumeraalinivelen stabiliteetti Fossa glenoidaliksen tulee osoittaa hieman ylöspäin Caput humeri lepää fossan pintaa vasten gravitaatiovoiman avulla Kapsulan yläosa vetää ylöspäin Negat. nivelen sis. paine stabiloi, labrum lisää stabiliteettia Jos scapula kiertyy eteen, stabiliteetti häiriintyy Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Olkanivelen toimintaa 1 Ulkorotaatio mahdollistaa tub. minorin liukumisen acromionin alle ja siten olkanivelen abduktion yli 90 ast Jos humerus liukuu ylöspäin ja tub. major hakautuu acromionia vasten - impingement- vain 22ast. abduktio mahdollista ! Abduktio scapulan tasossa (35 ast front.tasosta eteen) mahdollista ilman ulkorotaatiota –fysiologisin liiketaso Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Olkanivelen toimintaa 2 Ulkorotaatio: teres minor, infraspinatus, post. deltoideus Sisärotaatio: subscapularis, pect. major, lat.dorsi, teres major Supraspinatus: kontrolloi humeruksen liukumista ylöspäin yhd. painovoiman kanssa, kompressio fossaa vasten Infraspinatus, teres minor, subscapularis: kontrolloivat liukumista alaspäin Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Olkanivelen toimintaa3 Olkanivelen abduktio rotaation keskiasennossa n. 60-90 ast., ulkoro-taatiossa 90-120ast. Flexio n. 120 ast. Artrokinemaattisesti liukuminen liikkeen vastaiseen suuntaan välttämätöntä Sisärotaattorit 2-3 x vahvemmat kuin ulkorotaattorit Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Scapulohumeraalinen rytmi Totaaliabduktio 180 ast, josta Scapulan liike 60 ast, GH-nivelen liike 120 ast, suhdeluku 1:2 Ensimmäiset 70 ast tapahtuu pääasiallisesti GH-nivelessä (vaihtelee Ensin ns. setting-vaihe 0-30 ast. jonka jälkeen scapulan liike paremmin nähtävissä Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Lihastoiminta scapulan stabiloinnissa Voimapareja: serratus anter - trapets. keskiosa pect. minor - trapets. alaosa teres major - rhomboideukset lev. scapul - serr. anterior lev.scapul - trap. alaosa latiss. dorsi, pect.minor ja major vetävät hartiaa alas Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kyynärnivelen toiminta Ulnan trochlea epäsymmetrinen - aiheuttaa extensiossa frontaalitason kulman: norm. alle 20 ast Syntyy myös trauman vaikutuksesta Helpoin asento n. 80 asteessa; nivelen sisäinen paine alhaisin - kontraktuura! Toiminnallinen alue 30 - 130 ast. Veto-kyynärpää -syndrooma; dislokaatio prox.radio-uln.nivelessä Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kyynärvarren toiminta Totaaliliike: pronaatio 75 ast - supinaatio 85 ast Toiminnallinen alue: 50 ast pronaatiota - 50 ast supinaatiota Vaatii sekä prox. että dist. radio-uln.nivelen hyvän liikkeen Olkanivelen UR ja kyynärvarren supinaatio liittyvät toisiinsa mutta toimivat myös päin vastoin Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kyynärnivelen lihastoiminta 1 Dominantin puolen koukistajien voima vahvempi, ojentajissa ei puolieroja Koukistajat: flexoivat kyynärvartta olkavarteen nähden tai päinvastoin Biceps br: supinaattori Brachialis: vahva sekä sup että pron:ssa Brachioradialis: keskiasenn. täysi flexio Pronator teres Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kyynärnivelen lihastoiminta 2 Esim. C6-tason halvaus: ky-extensori-toiminta pois; mahdollista ojentaa ky-nivel pect.majorilla ja anter. deltoideuksella lukittu ky-nivel stabiili ilman ojentajatoimintaa Supinaattorit isometrisesti 25% vahvemmat kuin pronaattorit Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kyynärvarren lihastoiminta Parsimonyn laki: Pieni voima: m.supinator/ pron.quadratus Suuri voima: biceps/pron.teres kahden nivelen yli-neutraloijat mukaan Pron. teres myös flexori, tarvitaan m. triceps neutraloimaan N. medianus kulkee pron.tereksen mol.päiden välistä! Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Käden tehtävät esineiden käsittely (tarttuminen, irrotus), tunnustelu, koskettelu, stabilointi, suojaaminen, itsensä ilmaisu, kommunikointi peukalo tärkein, oppositio (= flexio, adduktio, rotaatio) olennainen, stabiloi ulnan puoli kämmentä stabiloi ja tuottaa voimaa radiuksen puoli osallistuu tarkkuutta vaativiin tehtäviin Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Kämmen ja ranneluut Radius ja ulna, caput ulnae Prox: Scaphoideum, lunatum, triquetrum ja pisiforme Dist: Trapetzium, trapetzoideum, capitatum ja hamatum Metacarpaaliluut I - V Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Carpaalikanava Dist. ligamentti trapetziumin tuberkulumista hamatumin koukkuun Prox.ligamentti scaphoideumin tuberkulumista os pisiformeen Prox ja dist. ranneluurivi Kanavassa med. ja rad.hermo, arteria ja sormien flexorit Testit: koputus (Tinell) ja komprimointi vol.flexiossa tai venytys dors.flexiossa Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Ranteen liikkeet ADL-toiminnat vaatii: 10 ast vol.flex ja 35 ast. dors.flex, 15 ast uln.dev. ja 10 ast rad.dev. Jäykistys: 10-15 ast dors.flexio ja 10 ast uln.deviaatio Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Ranteen artrokinematiikkaa Dorsaaliflexiossa proximaalinen rivi liukuu ventraalisesti ja volaari-flexiossa dorsaalisesti Radiaalideviaatiossa proximaalinen rivi liukuu ulnaarisesti ja päinvastoin Peukalon satulamainen CMC-nivel mahdollistaa laajan liikkeen, mm. opposition Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Toiminnall. ja lepoasento Toiminnallinen asento Ranne n. 20 ast. dorsaaliflexiossa, 10-20 ast. uln. deviaatios-sa, peukalo oppositios-sa etusormea vasten, MC-nivelet 15-20 ast. flexiossa, samoin falangit, hypothenar liev. opponoituneena Lepoasento: Kyynärvarsi hieman pronaatiossa, ranne hieman volaariflexiossa, sormet flexiossa, eniten metakarpo- ja interfal. nivelet, etusormi eniten ojentuneena ja ulnaarideviaatiossa, peukalo hieman add. ja oppositiossa Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Käden lihastoiminta Sormien flexorit koukistavat myös rannetta - ranteen extensorit neutraloivat ranteen koukistuksen ranteessa säilyy optimaalinen asento ja flexoreissa optimaalinen toimintapituus (vältetään aktiivinen insuffisienssi) Maksim. puristusvoima n. 30 ast extensiossa Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Kämmenholvit (-kaaret) tehtävä lisätä kämmenen liikkuvuutta 1. Poikittaiset holvit karpaaliluissa metakarpaaliluissa 2. Pitkittäiset holvit metakarpaaliluut ja vastaavat falangit 3. Vino holvi hypothenarista toiseen metakarpaaliluuhun Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Intrinsic-lihasten toiminta lumbricalis-lihakset (4), lähtevät syvän koukistajan jänteestä koukistavat MP-niveliä, ojentavat PIP- ja DIP-niveliä, kuin myös: palmaariset interosseukset (4), jotka addusoivat ja stabiloivat MP-niveliä ja dorsaaliset interosseukset (4), jotka abdusoivat ja stabiloivat MP-niveliä Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Flexori-extensori-tenodeesi Ranteen flexiossa sormet ojentuu ja extensiossa sormet koukistuu C6-tason halvauksessa sormien passiivinen flexio tehdään ranteen aktiivisella extensiolla puristuksen voimaa kontrolloidaan aktiivisen extension kulmalla Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä

Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä Otteet erilaisia luokituksia, mm.: 1. Voimakas tarttumisote 2. Tarkka ote, variaatioita 3. Pinsettiote, sormenpääote 3. Koukkuote 4. Avainote 5. Saksiote Biomekaniikka.käsiterapia. mllehtelä