Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa
Minä ja mehiläiset
Tarha- eli hunajamehiläinen - Suomessa vain ihmisten hoitamana - Elää isoissa yhteiskunnissa - Tuottaa hunajaa - Voi pistää uhattuna, mutta vain kerran
Muita pölyttäjiä - Erakkomehiläiset - Kimalaiset - Kukkakärpäset - Perhoset - Monet muut hyönteiset
Entä ampiainen? - Sotketaan usein mehiläiseen - Elää pallomaisessa pesässä - Ei valmista hunajaa - Ei ole varsinainen pölyttäjä - Voi tunkea lautasille loppukesällä - Voi pistää useita kertoja
Mehiläiset - Kuningatar (emo) - Työläiset - Kuhnurit
Mehiläishoitoa - Talvella mehiläiset talvipallossa, mutta eivät horroksessa - Keväällä puhdistuslento - Kesällä mehiläisten määrä suurimmillaan - Hunajasato korjataan heinä-elokuussa - Syksyllä valmistaudutaan talveen
Mehiläishoitaja pelastaa maailmaa
Ilman mehiläisiä ekosysteemimme järkkyisi
Kasvit tarvitsevat pölytystä sadon tuottamiseen.
Mehiläiset vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta toiseen.
Hunajia on erilaisia Kasvialkuperä vaikuttaa hunajan väriin, rakenteeseen ja makuun.
Anna kukkien kukkia Pölyttäjille tärkeitä kasveja ovat mm. paju, voikukka ja apila.
Video YoutubessaYoutubessa
Käytä monipuolisesti Makeuttaja ja maustaja ruokiin ja juomiin
Kaikille yli yksivuotiaille Käypä hoito - suositus neuvoo käyttämään hunajaa yskänlääkkeenä
Kotimainen hunaja on ekologista lähiruokaa
Muita mehiläis- tuotteita Mehiläispesästä saadaan myös mm. siitepölyä, mehiläisvahaa ja propolista.
Esityksen kuvat: Anna Autio ja SML hunaja.net polytys.fi