Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Vaelluskalojen ylisiirto -seminaari, Keminmaa MMM/ Luonnonvaraosasto

2

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: 1.Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin, kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen 2.Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus. Toimenpiteissä otetaan huomioon kokonaisvaltainen vesistöjen käyttö ja hoito 3.Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa.

Pilottikohteet Kemi-Ounasjoki Iijoki Oulujoki Lieksanjoki (Pielinen) Pielisjoki (Saimaa) Hiitolanjoki Kymijoki Pilottikohteet on tunnistettu valtakunnallisesti merkittävimmiksi vesistökohteiksi, joissa vaelluskalakantojen elvyttämistoimien tehostaminen on joko kalataloudellisesti tai lajin tai kannan suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää Rahoitusta voidaan ohjata myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa voidaan päästä tunnistetuttujen ongelmien ratkaisuun yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Valtion tuki edellyttää kumppaneiden merkittävää rahoitusosuutta.

Vaelluskalatoimenpiteen organisointi

ELY-keskukset Vastaavat hankerahoituksesta ja hankkeiden seurannasta Pilottikohteiden yhteistyöelimet ELY, maakuntaliitto, kehittämisyhtiö vastaa tai nämä yhdessä vastaavat alueellisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja valmistelevat konkreettiset hanke-esitykset Ohjausryhmä Ohjausryhmä huolehtii toimenpiteiden suunnitelmallisuudesta ja neuvottelee tarvittaessa toiminnanharjoittajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa alueellisten elvyttämishankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta

Kärkihankkeen alustava rahoitussuunnitelma Kohde yhteensä Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) 0,5 M€1,5 M€2,0 M€4,0 M€ Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) 0,5 M€ 1,5 M€ Elinympäristöt (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) 0,5 M€ 1,5 M€ Yhteensä1,5 M€2,5 M€3,0 M€7,0 M€ Rahoitusta alustavasti 7 M€ Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle Rahoituksen karkea kohdentamismalli kärkihankekaudella:

Kärkihankkeen yhteys muihin kokonaisuuksiin

Kärkihanketta tukevia hallinnollisia tavoitteita ja ohjauskeinoja Erityisiä tavoitteita –rakennettuihin vesiin liittyvän potentiaalin kasvun mahdollistaminen –kalastus ja kalastusjärjestelyt tukevat elvyttämistavoitetta –vesivoimantuotanto mahdollistaa kalakantojen elvyttämistavoitteen toteutumisen, kalavarojen monimuotoisuuden säilyttämisen ja näihin perustuvan elinkeinotoiminnan kasvun –toimijoiden parantunut yhteistyö Valmisteilla olevat toimenpiteet –kalastuslaki ja asetus tulee voimaan vuoden 2016 alusta - rajoituksia jokipyyntiin - pyyntikiintiöt vapaa-ajan lohenkalastukseen meressä ja Vuoksen vesistössä - rasvaeväleikkaus osaksi velvoitehoitoa –selvitetään vesilain tarkistamistarpeet vanhojen lupien siirtymäsäännösten osalta (nollavelvoitteet) –ympäristövirtaamaselvitykset, mahdolliset vaikutukset säännöstelykäytäntöihin

Elvyttämistoimenpiteistä rakennetuissa vesistöissä

Vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen ja ylläpito Vaelluskalakantojen elvyttäminen rakennetuissa vesistöissä Lyhyen aikavälin toimenpiteet Tutkimus ja seuranta Ylisiirtojen tehostaminen Lisääntymisalueiden istutukset Kalastuksen säätely Pidemmän aikavälin toimenpiteet Kalan kulun järjestäminen kalateiden avulla Kalatalousvelvoitteiden nykyaikaistaminen elvyttämistavoitetta tukevaksi Valtion kalan- viljelyn roolin selkeyttäminen kantojen säilyt- tämistehtävässä Luontainen lisääntymiskierto osana velvoitehoitoa, monimuotoisuuden ja kalastusmahdollisuuksien paraneminen, valtion tehtävien vähentäminen kalakantojen säilyttämisessä Strateginen tavoite Tavoitteen saavuttaminen yksityisen ja valtion yhteistyönä Kalataloudelliset kunnostukset

Tuettavia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) –Kalatiet –Kalojen alasvaelluksen ohjausrakenteiden testaus ja kehittäminen, kalatiet ylös- ja alasvaellusreittinä, kalaystävälliset turbiinit –Ympäristövirtaamien soveltamis- ja kehittämismahdollisuudet (säännöstelykäytännöt, kuivat uomat, luonnonmukaiset kalatiet) –Vaelluskalojen ja vesivoimatalouden vuosikellojen yhteensovittaminen Lisääntymisalueet käyttöön –Ylisiirrot, kotiuttamisistutukset Elinympäristöt: ennallistaminen ja uudet ympäristöt –Uudet kunnostusmenetelmät, keinotekoiset uomat ja vanhat uomat lisääntymisalueina

Todennäköisimmät toteutukseen ehtivät hankkeet/ toimenpiteet kärkihankekaudella Investoinnit, rakentaminen ja rakenteet: kalatiet, ylisiirtorakenteet Kutu- ja poikasalueiden kunnostuksia Ylisiirtoja Tuki-istutuksia (lisääntymisalueet, syönnösalueet)

Kesä Avaintekijöitä Kalan kulku Kalatiet Nousuhalukkaita kaloja Ratkaisu Kalatiet (kaikki nousuesteet) Kalastuksen säätely Hyödyt Pysyvät ja odotetut ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi Saadaan mahdolliset sivu-uomat käyttöön (mm. meritaimen) Voidaan keskittää voimavarat ja yhteistyö kalan nousumahdollisuuksia tukevien pysyvien ratkaisujen toteuttamiseen Haitat Vaihetta 2 päästään selvittämään vasta kun vaihe 1 toimii Korkeat kustannukset Riskit Heikko tuloksellisuus Vaellusreitin avautumisen viivästyminen (useita patoja) Vaiheessa 2 havaitaan ratkaisevia ongelmia – lisäviivästyminen Avaintekijöitä Kudusta tai istutuksista peräsin oleva tuotanto potentiaalisilla lisääntymisalueilla Lisääntymisen onnistuminen, smolttiutuminen Alasvaelluksen onnistuminen Ratkaisu Tuki-istutukset (mäti- ja poikaset), kalojen ylisiirrot Kalastuksen säätely joessa Hyödyt Kannan luonnonlisääntyminen ja nousuhalukkaan kannan muodostaminen käynnistyy Saadaan tietoa kalakannan luonnonlisääntymiseen perustuvasta palauttamismahdollisuudesta Pystytään ajoissa selvittämään ja ratkaisemaan poikasten alasvaellukseen liittyviä tekijöitä Alhaisemmat kustannukset Voidaan toteuttaa heti Haitat Resurssien ohjaus ”välivaiheen” toimenpiteisiin Vaatii pitkäaikaista sitoutumista Riskit Kalat eivät lisäänny (esim. häiriöt kutukäyttäyty- misessä) Hidastaako kalatiehankkeiden toteuttamista? Kalojen nousu Kalat lisäänty- misalueilla Kutu Mädin hautoutumi- nen, 0-2 v. poikas- ten kasvu Poikasten kuoriu- tuminen, 1-2 v. poikasten alasvael- lus Miksi nopeita toimia ja panostuksia lisääntymisalueille? Talvi Kalan kulku – vaihe 1Tuotanto lisääntymisalueilla - vaihe 2

15 Kiitos!