Tehtävät 1. Biodiversiteetti Palauta mieleesi kurssin alkupuolelta (luku 4), mitä tarkoitetaan biologisella monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä. Miten se ilmenee eri tasoilla? Miksi biodiversiteetin säilyminen on tärkeää? Biodiversiteetti ilmenee a) ekosysteemien monimuotoisuutena, b) lajimonimuotoisuutena eli lajimäärinä sekä c) lajinsisäisenä monimuotoisuutena eli erilaisina populaatioina ja niissä yksilöiden välisinä eroina. Biodiversiteetti on tärkeää, koska se ylläpitää ekosysteemien vakautta ja toimii eräänlaisena lajien henkivakuutuksena. Koko biosfäärin kannalta on tärkeää, että kaikki lajit saavat elää, sillä ei voida varmasti tietää, mitä jonkin lajin poistaminen aiheuttaa kokonaisuudelle. Etenkin kasvikunta on täynnä mahdollisia tulevaisuuden lääke- ja ravintokasveja.

Tehtävät 2. Sukupuuttoaallot Maapallon eliömaailmaa on kohdannut kuusi sukupuuttoaaltoa (luku 9). Mistä ne ovat aiheutuneet? Sukupuuttoaaltojen syiksi on esitetty ilmastomuutoksia, joiden aiheuttajia ovat olleet suuret, Maahan törmänneet meteoriitit tai voimakas vulkaaninen toiminta. Viimeisin eli kuudes on ihmisen aiheuttama (elinympäristöjen hävitys, lajien siirrot, saastuttaminen, populaatioiden pirstominen sekä populaatioiden hävittäminen).

Tehtävät 3. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset Miten maapallon ilmaston lämpeneminen todennäköisesti vaikuttaa a. jääkarhujen levinneisyyteen Jääkarhujen elinympäristöä ovat arktiset alueet. Lämpötilan noustessa kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät kohti napoja. Siten arktinen kylmä vyöhyke kapenee ja pienenee. Samalla jääkarhun levinneisyysalue supistuu ja laji käy uhanalaiseksi.

Tehtävät b. Suomen linnuston lajikoostumukseen Lintujen levinneisyysalueet laajenevat kohti pohjoista. Uusia lintulajeja levittäytyy maahamme etelästä. Viileimpien alueiden lajisto joutuu väistymään sitä mukaa kuin niille suotuisat alueet vähenevät. Lämpeneminen vaikuttaa myös metsien rakenteeseen ja puulajisuhteisiin. Tämä vaikuttaa siihen, että lehtipuuvaltaisten metsien lajisto runsastuu puhtaiden havumetsälajien kustannuksella. c. metsäjäniksen ja rusakon kilpailuasetelmaan Etelä-Suomessa? Talvet muuttunevat vähälumisiksi tai lumettomiksi. Tällöin kilpailuasetelma kääntyy yhä enemmän rusakon eduksi. Metsäjäniksen valkoinen talviturkki on lajille haitaksi.

Tehtävät 4. Lajien siirto Isokokoista sammakkoeläintä, sokerikonnaa, siirrettiin 1930-luvulla Havaijilta Australiaan. Konnien toivottiin syövän sokeriruokoviljelmiä tuhoavia kovakuoriaisia. Konnat alkoivat kuitenkin syödä monia muita pieneläimiä, jopa liskoja. Konnapopulaatio kasvoi seuraavasti (ks. s. 170). a. Piirrä konnapopulaation kasvua havainnollistava diagrammi. Pylväsdiagrammi on sopiva. Vaaka-akselille aika (vuosiluvut) ja pystyakselille konnien määrä. b. Analysoi diagrammia. Pohdi, miksi konnapopulaatio menestyi näin hyvin. Populaation kasvu on ollut lähes eksponentiaalista. Lajilla ei ole ollut Australiassa luontaisia vihollisia, kuten petoja, loisia tai kilpailevia lajeja. Juuri mikään ei ole rajoittanut populaation kasvua.

Tehtävät c. Miksi konnapopulaatio ei alkuperäisalueellaan kasvanut näin tehokkaasti? Havaijilla laji oli osa luontaista eliöyhteisöä. Sille oli kehittynyt populaation kasvua rajoittavia mekanismeja, kuten petoja, loisia ja kilpailevia lajeja ym. (yhteisnimityksenä: ympäristön vastus). d. Miksi lajien siirto uusille alueille aiheuttaa usein ongelmia? Lajit eivät välttämättä menesty uusilla alueillaan. Toisaalta menestyvistä uusista lajeista tulee helposti häirikköjä, koska ne runsastuvat usein valtavasti ja syrjäyttävät samassa elinympäristössä (ekolokerossa) eläviä alkuperäisiä lajeja.