Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa
Advertisements

KARJALA NSV / 2010.
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
7. Joulukuuta Yhdysvallat ja Japani kävivät rauhanneuvotteluja, mutta tuloksia ei tuntunut syntyvän. Japanilaiset alkoivat harkita yllätysiskua.
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
Jatkosota
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
Toinen maailmasota Vaiheet:
Turvallisuuspolitiikka:
Kylmän sodan kriisejä.
Talvisodan taustaa II maailmansodan alettua Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Suomen piti suostua NL:n aluevaatimuksiin ja vuokrata Hankoniemi Vastineeksi.
Suomen presidentit.
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Toinen maailmansota AIKAJANA.
» Venäjän kaksijakoisuus: rikkaat ja köyhät » Huono sotamenestys » Epäluottamus hallitsijaa kohtaan » Nälkä ja puute » Vaikutusmahdollisuuksien puute.
Talvisota ”105 kunnian päivää”
I Maailmansota s. 32-.
Vaaran vuodet
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
Kylmän sodan kriisit s
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Toinen maailmansota. Miksi? ● Versailles'n epäonnistunut rauha – Uudet rajat olivat mielivaltaisia häviäjien kannalta ● Esim. sudeettialueet – Hävinnyt.
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Tie kohti sotaa. Kansan kahtiajakautuminen Venäjän vk Venäjän helmikuun vk VE.n lokakuun vk Suuret luokkaerot Punakaartit/ suojeluskunnat.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Talvisota ja jatkosota
12 Koko Euroopan sota s. 85–91.
Suomi toisessa maailmansodassa
VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
Toinen maailmansota syttyy
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Aineisto on vapaasti muokattavissa
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN
Toinen maailmansota
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Liittoutuneet laittavat akselivallat ahtaalle
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s. 121–123
VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Kylmän sodan rintamalinjat
Talvisota Tuomas Virtanen
Neuvostoliitto ja Saksa
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Kylmän sodan rintamalinjat
Suomen historian käännekohtia
Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon talvisodassa.
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
12. Talvisota 1939–40.
Taistelu Suomesta.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
Kylmän sodan kriisit s
TEHTÄVÄ s. 95.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944 Perääntymis-vaihe Hyökkäysvaihe Asemasotavaihe Karjala takaisin Vanhan rajan ylittäminen Suomalaiset pysäyttivät hyökkäyksen loppuvuodesta 1941 Rintamalinja ei juuri liikkunut Tiedusteluretket, kaukopartiot, puhdetyöt Stalingradin tappion (1943) jälkeen Saksan arvattiin häviävän sodan -> pyrkimys kohti rauhaa NL:n kovat vaatimukset ja Saksan uhka estivät kuitenkin rauhansopimuksen NL:n suurhyökkäys kesällä 1944 Suomalaisten linja murtui Karjalan kannas ja Itä-Karjala menetettiin Hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään osittain saksalaisten avun turvin

Jatkosodan päättyminen Jatkosodan ratkaisutaistelut käytiin kesäkuussa 1944. Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Ns. Kannaksen läpijuoksun ja Viipurin menetyksen jälkeen suomalaiset onnistuivat pysäyttämään hyökkäyksen Laatokan Karjalasta siirrettyjen joukkojen ja saksalaisten aseavun turvin. Hyökkäyksensä aikana Neuvostoliitto ei suostunut neuvottelemaan rauhasta, vaan vaati Suomelta ehdotonta antautumista. Rintamatilanteen vakiinnuttua rauhanneuvottelut kuitenkin aloitettiin. Presidentti Ryti erosi, koska oli luvannut omissa nimissään jatkaa sotaa Saksan rinnalle. Hänen tilalleen valitun marsalkka Mannerheimin johdolla Suomi solmi väliaikaisen rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syyskuun alussa 1944.

Jatkosodan päättyminen Rauhansopimuksen ehdot * Alueluovutukset: - vuoden 1940 rajat sekä Petsamo - Porkkala NL:n tukikohdaksi * Sotakorvauksia 300 milj. dollaria - maksu tavaratoimituksina * Sotasyyllisten tuomitseminen * Rajoitukset asevoimille * ”Fasististen” järjestöjen lakkautus - esim. Suojeluskunnat, Lotta Svärd, IKL * Kommunistien toiminnan salliminen * Saksalaisten karkottaminen maasta

Jatkosodan päättyminen Tappiot: Suomi Neuvostoliitto Kaatuneita n. 60 000 200 000–300 000 Haavoittuneita 160 000 350 000-400 000 Suomen siviiliväestö selvisi sodasta suhteellisen vähällä. Koteihinsa palanneet evakot (n. 400 000 henkilöä) joutuivat lähtemään uudestaan kodeistaan, tällä kertaa pysyvästi.