CO2-raportti Miten päästöjä voidaan vähentää? Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari 25.5.2011 Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Myyttejä tuulivoimasta
Advertisements

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö (päivitetty )
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
CO2-raportti | 2012 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011.
Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä Heli Hyvärinen.
CO2-raportti Kiuruveden kasvihuonekaasupäästöt Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy
ENERGIAN TUOTANTO SUOMESSA. SUOMEN TÄRKEIMMÄT ENERGIANLÄHTEET Puupolttoaineet: Energiakäyttöön puun kuori, sahanpuru ja mustalipeää. Myös oksat ja kannot.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Säräisniemen Ruununkartano ja Muistola Lähtökohta ja toimenpide ehdotus Laatijat: Pekka Pääkkönen Päivämäärä: Asiakirjan numero ja versio: 001/15-01.
© Otava-konserni 1 Ympäristövastuu © Otava-konserni Otava-konserni.
Keinot päästöjen vähentämiseksi G Kolme skenaariota.
CO2-raportti | 2015 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014.
Yhteenveto – esitysten vaikutuksia Lauri Myllyvirta, ydinvoimavastaava.
ILMASTONLÄMPENEMI NEN. YLEISESTI Ilmastonlämpeneminen on maapallon keskilämpötilan kohoamista. Merien ja alailmakehän lämpötila kohoaa ja sen on ennustettu.
WEC Finlandin aamiaisdebatti: Voiko bioenergialla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä? Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Scandic Hotel.
Aurinkoenergiasta uutta liiketoimintaa
Pasi Tainio ja Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskus
Kunnat työssä ilmaston puolesta
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiavuosi 2016 Kaukolämpö
Kaukolämpö 2016.
Missä mennään ilmastopolitiikassa
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Finanssialan henkilöstö
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Älykäs talotekniikka DI Veijo Piikkilä (Stateko.fi)
Tilaisuuden järjestää:
Vety energiaNlähteenä
Kaukolämpö kunnan keskustaan
NARVI Oy Yrittäjäntie LAPPI.
YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Öljy, energia ja ilmasto
Yhteyttäminen.
Kaupungit.
Lämmöntuottojärjestelmät
© Jodat Ympäristöenergia Oy
Raimelan aluelämpöverkko
Energiavuosi 2016 Kaukolämpö.
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Haikolan talon hybridi-aurinkosähköjärjestelmä
Vantaan vähähiilinen asuntomessualue
Elinkaariajattelu Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Aurinkoenergian käyttöönotto
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiarenessanssi kaavoituksessa
Kohti hiilivapaata Vantaata
Käyttövoimaselvitys Lahden hyötyajoneuvo-liikenteen tarpeisiin
Bioenergia on maaseudulla MTK:n tiedotustilaisuus
Energiaeksperttikoulutus Kaukolämpö - Energiakäänne
Mikä on tuotteen ELINKAARI?
Työyhteisöhaastattelujen yhteenveto
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma
Alustava suunnitelma Kanta-mittarien kehittämisestä
Viestinnän työkalupakki
Päästölaskennan sektorit
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Energiatehokasta valaistusta taloyhtiöön
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Espoon Rakennusmestariyhdistys
Päästölaskennan sektorit
Päästölaskennan sektorit
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2017 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2018
Biokaasua maatalouden syötteistä
Bio- ja kiertotalouden riskit
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Biokaasu osana ravinnekiertoa
Esityksen transkriptio:

CO2-raportti Miten päästöjä voidaan vähentää? Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy

CO2-raportti ESITYKSEN SISÄLTÖ Päästöjen vähennyskeinoja – keskustelun pohjaksi 1.Kiuruveden päästöjen jakautuminen 2.Maatalouden päästöjen vähennyskeinoja 3.Muut sektorit 4.Lämmityksen päästövähennyskeinot 5.Sähkönkulutus ja –tuotanto 6.Tieliikenne 7.Jätehuolto 8.Epäsuorat päästöt 9.Yhteenveto

CO2-raportti 1. KIURUVEDEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN

CO2-raportti KIURUVEDEN PÄÄSTÖT 2009 Mukana ei ole teollisuus, työkoneet ja muu öljynkulutus (mm. maataloudessa) Mukana eivät ole maankäyttösektorin päästöt ja nielut

CO2-raportti 2. MAATALOUDEN PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSKEINOJA

CO2-raportti MAATALOUDEN PÄÄSTÖT  Kiuruvedellä tuotetaan maataloustuotteita koko maan tarpeisiin  Maatalouden päästövähennyskeinoista melko vähän tukimustietoa  Typpilannoituksen minimoiminen: typen hyväksikäytön tehostaminen; täsmäviljely  Karjankasvatus: maitokarjan eliniän pidentäminen; ruokavalio; synteettiset ”lisäaineet”  Lannan kaasutus  Viljelyn vähentäminen turv la Tiedotus, koulutus

CO2-raportti Maatalouden päästövähennyskeinoja (muilla sektorilla)  Maatalouden sähkön ja polttoaineen kulutus: energiansäästö ja energiatehokkuus  Uusiutuva energia korvaamaan fossiilista  Energiakasvien viljely  Tuulivoimaa pelloille  Biokaasun mahdollisuudet  Energiakasvit, kasvijätteet, lanta  Sähköntuotantoon (syöttötariffi) ja liikenteen polttoaineeksi Ruotsissa kymmenet kunnat ovat päättäneet valmistaa omista jätteistään biokaasua. Käytössä mm. busseissa ja jäteautoissa. Kuvassa tankkausasemat Suomessa ja Ruotsissa.

CO2-raportti 3. MUUT SEKTORIT

CO2-raportti 3. MUUT SEKTORIT Tarkastellaan ilman maatalouden osuutta (vrt. teollisuus)

CO2-raportti 4. LÄMMITYKSEN PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

CO2-raportti Maalämpö  Kuluttaa 1/3:n sähkölämmitykseen verrattuna  Investointikustannus suurempi, käyttökulut pienet  30-40% uusista pientaloista  Kasvattaa suosiotaan saneerauskohteissa  Asuinrakennusten energiatuki 20%  Maalämpökaivon ja lämmönkeruuputkiston poraaminen luvanvaraiseksi  Myös suuremmat rakennukset

CO2-raportti Pelletit öljyn korvaajina  Kotimaista bioenergiaa  Valmistettu esim. sahanpurusta puristamalla  1m 3 pellettejä = 300 litraa öljyä  Omakotitalon vuoden varasto noin 8 m 3  Kattila nuohottava öljykattilaa useammin  Vielä melko pieni markkinaosuus  Hintakehitys?  Saneerauskohteisiin 20% energia- avustus

CO2-raportti Aurinkolämpöä Suomessa Öljylämmitystalossa voidaan auringon avulla tuottaa ainakin % talon lämmityksen ja käyttöveden valmistukseen tarvittavasta energiasta Suomen leveysasteilla. Energia-avustusta vain, jos täydentää muuta uutta uusiutuvan energian käyttöä Kuitenkin kustannustehokas esim. öljylämmityskohteissa

CO2-raportti LÄMMITYSMUODOT KIURUVEDELLÄ

CO2-raportti Lämmitysmuodot Kiuruvedellä 2010 Osuus rakennusten pinta-alasta lämmitysmuodon mukaan. Tilastokeskus Lämmitysmuodot Kiuruvedellä 2030? Päätöksiä tehdään jo tänään!

CO2-raportti Kaukolämpö  Savon voima, Kiuruvesi  28 % pinta-alasta, 40 % asukkaista  Kaukolämpöverkon laajentaminen korvaamaan öljy- ja sähkölämmitystä  Öljykattiloiden korvaaminen hakekattiloilla

CO2-raportti Sähkölämmitys  25 % rakennuspinta-alasta  Nykyinen rakennuskanta:  Energiatehokkuuden parantaminen – neuvonta, tiedotus, energiakatselmukset  Ilmalämpöpumput  Aurinkolämpö käyttöveden lämmitykseen  Lämmitystavan vaihto (energia-avustus)  Uudisrakentaminen: rakennusluvat, tontinluovutusehdot  Matalaenergiatalot  Lämmitysmuodot: uusiutuvan energian osuus

CO2-raportti Öljylämmitys Kiuruvedellä  15 % rakennuspinta-alasta  Nykyinen rakennuskanta:  Energiatehokkuuden parantaminen – neuvonta, tiedotus, energiakatselmukset  Lämmitystavan vaihto: maalämpö, hake-/pellettikattilat (energia-avustus)  Lisälämmönlähteet: ilma-vesilämpöpumput, aurinkolämpö  Uudisrakentaminen: rakennusluvat, tontinluovutusehdot?  Kaukolämpö  Hake- ja pellettikattilat  Matalaenergiatalot  Uusiutuvan energian osuus

CO2-raportti 5. SÄHKÖNTUOTANTO JA KULUTUS

CO2-raportti Kotitalouksien, yritysten, palvelujen ja teollisuuden sähkönkulutus  Energian säästö  Toimintamallit, käyttäytyminen  Virransäästöominaisuuksien käyttö  Energiatehokkuus  Laitehankinnat  Valaistus – rakennukset, katuvalot  Energiakatselmukset  Tiedotus ja koulutus - kustannussäästöt  Energiakatselmukset  Kaupungin omat hankinnat  Kaupunki esimerkkinä

CO2-raportti Aurinkosähkö  Suomessa edelleen marginaalinen energiamuoto  Kesämökkijärjestelmät  Uudet ”vihreät” asuinalueet  Yritysten imago: ABB, St1, McDonalds...  Kaupunkien omat pilottikohteet  Hinta rajoittavana tekijänä  Valtion tukia rajoitetusti  Tiedotus  Pilottikohteet

CO2-raportti Tuulivoima  Tuulivoiman käyttö kasvaa Suomessa nopeasti  Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan laadinta aloitettu  Pontentiaalin selvittäminen  Kaavoitus mahdollistajana  Maanviljelijöiden ja yritysten tiedottaminen – mm. syöttötariffi  Kaupungin omat tuulivoimakohteet

CO2-raportti 6. TIELIIKENNE

CO2-raportti Tieliikenne  Pääteiden läpiajoliikenteen osuus noin puolet  Valtion keinoja  Liikenteen biopolttoaineet  Autoverotus  Kaupungin keinoja:  Kaavoitus  Liikkumisen ohjaus kunnassa  Joukkoliikenne  Kimppakyytien edistäminen  Kevyen liikenteen edistäminen  Kaupungin omat toiminnot ja esimerkki (biokaasu, sähköautot....)

CO2-raportti 7. JÄTEHUOLTO

CO2-raportti Jätehuolto  Kaatopaikat 77% (Ylä-Savon jätehuolto)  Laitoskompostointi 3 %  Jäteveden käsittely 20%  Kaatopaikkakaasun talteenotto  Biojätteen erilliskeräys ja -käsittely  Jätteen synnyn ehkäisy, erityisesti biojäte  Tiedotus ja koulutus  Kaupungin omat toiminnot  Laittelu ja kierrätys  Kotikompostoinnin edistäminen  Haja-asutusalueen jätevedet

CO2-raportti 7. EPÄSUORAT PÄÄSTÖT

CO2-raportti Epäsuorat päästöt  Kiuruveteläisten toiminta vaikuttaa päästöihin myös muualla  Kulutustavarat  Rakennusmateriaalit – puu vs. betoni  Ruoka  Eivät näy suoraan päästölaskelmissa  Voidaan kehittää erilaisia seurantaindikaattoreita  Tiedotus, koulutus  Kaupungin oma toiminta, mm. rakentaminen ja ruoka

CO2-raportti 7. YHTEENVETO

CO2-raportti Yhteenveto (1)  Maatalous Kiuruveden tärkein päästösektori  Päästöjen vähentämisestä vielä vähän tutkimustietoa  Typpilannoituksen optimointi  Lannan biokaasutus  Maatalous energian tuottajana: tuulivoima, biokaasu, biopolttoaineet  Tieliikenne toiseksi suurin päästösektori  Kaupungilla rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa läpiajoliikenteeseen  Paikallisliikenne: kaavoitus, joukkoliikenne, kevyen liikenteen edistäminen  Sähkönkulutus  Tiedotus  Kaupungin oma sähkönkulutus  Jätehuolto  Jätteen synnyn ehkäisy  Kierrätys  Tiedotus

CO2-raportti Yhteenveto (2) Uusiutuvan energian edistäminen  Lupa-asiat: maalämpökaivo, lämmönkeruuputkisto, pellettivarasto, tuulivoimalat, uusiutuva energia rakennusluvissa, tontinluvutusehdoissa; uusien alueiden kaavoitus  Tiedotus tukimuodoista:  Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (max 20%): maalämpö, ilma-vesilämpöpumput, pelletti ja muu puu, aurinkolämpö muun uusiutuvan energian lisälämmönlähteenä (öljy- ja sähkölämmitteiset saneerauskohteet)  Syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle  Tiedotus ja viestintä  Kustannustehokkuus, esimerkkikohteet, media  Ei ainoastaan pientalot: kerrostalot, yritykset (hiilijalanjälki)  Kaupungin omat rakennukset  Lämmitystapavalinnoilla pitkän aikavälin vaikutus  Kustannussäästöjä nyt ja tulevaisuudessa

CO2-raportti KIITOS!