Missä mennään ilmastopolitiikassa

Esitys aiheesta: "Missä mennään ilmastopolitiikassa"— Esityksen transkriptio:

1 Missä mennään ilmastopolitiikassa
Pirkanmaa, Tampere, MAHKU Pirkko Heikinheimo

2 Kauppalehti Optio tammikuu 2017
Kauppalehdessä esiteltiin sata asiaa, jota ovat nyt keskusteluissa Kävin listan läpi ja sieltä löytyi kymmenen asiaa, joilla on kohtalainen tai isompi linkki vähähiiliseen kehitykseen 1- aurinkoenergia 2 avoin data (esimerkkinä sovellukset joukkoliikenteen kehittämisessä) 3 Ekologiset ruumisarkut esim kierrätyspahvista 4 itseajavat autot , 5 jakamistalous 6 lihattomuus (esitettiin isona asiana) 7 länsimetro 8 maidottomuus (listalla terveysvaikutusten takia) 8 sähköauto 10 Trump (ilmastovastaisuus nostettiin esille) Päättelen siis, että teema on 10% osuudellaan varteenotettava aihe vuonna 2017 Kauppalehti Optio tammikuu 2017

3 Energia- ja ilmastostrategia 2016
’Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti’ Energia- ja ilmastostrategia 2016 Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2017

4 -40% KHK-päästöt (kotimaiset)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet -40% KHK-päästöt (kotimaiset) + 27% Uusiutuva energia + 27% Energiatehokkuus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Ilmasto-ja energiastrategia: Energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030
Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla Uusiutuvan energian investointitukia ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, tuulivoima markkinaehtoisesti. Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2030 mennessä Tuontiöljyn käyttö 2020-luvun aikana puolitetaan verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Liikenne, rakennusten erillislämmitys ja työkoneet Tieliikenteelle 30% sekoitevelvoite Energian omavaraisuustavoite 55 % loppukäytöstä Taakanjakosektorin keskeiset linjaukset Liikenteessä suurimmat vähennykset

6 Komission ”kesäpaketti” 20.7.2016
EU:n 2030 energia ja ilmastokehys Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta (sitovat päästövähennykset jäsenvaltioille 2030) Asetusehdotus maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin (LULUCF) sisällyttämisestä ilmastokehykseen Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä Komission ”kesäpaketti” Annettu 7/2015: Talvipaketissa 11/2016 : Ehdotus päästökauppa- järjestelmän tarkistamisesta Ehdotus energiaunionista Ehdotus kestävyyskriteereistä biomassalle 6

7 Taakanjakosektorin toimenpidekokonaisuus
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Valmistelu rinnan e+i strategian kanssa Taakanjakosektorin päästöt perusvuonna 2005 33,7 Mt CO2 ekv Komission ehdotus 2030 tavoitteeksi 39 % vähennys / 20,6 CO2 ekv Nykytoimin vähennetään 2030:een Tasolle 26,4 Mt CO2 ekv Lisätoimia tarvitaan noin 6 Mt CO2 ekv Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7 7

8 Liikenne 30 % sekoitevelvoite e+ i strategiasta ratkaisee osan vähennyksistä Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden kehittäminen vaatii omat toimensa Digitalisaation mahdollisuudet Kulutuksen ohjaus tärkeää Suunnittelu ja suunnitteluosaaminen liikenteen ja alueidenkäytön asioissa Liikenteen monitavoitteellisuus: sujuvuus, kustannustehokkuus, ilmanlaatu, turvallisuus Alueidenkäyttö Kaupunkien liikennesuunnitelmat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 F-kaasut Jätehuolto Keskeiset ohjauskeinot ja toimet
Aiempi ja EU:n uusi F-kaasuasetus ovat kääntäneet päästökehityksen laskuun Tarvitaan toimien tehostamista Jätehuolto Keskeiset ohjauskeinot ja toimet Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, voimaan 2016 Kaatopaikkakaasun kerääminen ja käsittely Toimeenpanon varmistaminen Jätteenpoltto kaatopaikkasijoittamisen sijaan 9 9 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Kiinteistöjen erillislämmitys
Öljylämmityksestä luopuminen on trendi E+i –strategiasta: sekoitevelvoite Puhdas puun poltto Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10 10

11 Maatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä
Maankäyttöön liittyvät toimet Maaperään liittyvät toimet Eläintuotantoon liittyvät toimet Toteutunut kehitys sekä jo päätettyihin toimiin perustuva kehitysarvio Biokaasu 11 Esittäjän nimi alatunnisteeseen

12 Työkoneet Toistaiseksi ei päästötavoitteita työkoneille
E+i –strtegiasta: sekoitevelvoite Energiankäytön tehostaminen on jo toimijoiden agendalla Kehitysmahdollisuudet ja Cleantech-näkymät Julkiset hankinnat (ilmanlaatu) Esittäjän nimi alatunnisteeseen

13 Arjen ilmastopolitiikka: Asuminen, ruoka ja liikkuminen
Kuluttajan rooli muuttuu Kaupungistumisen myötä uudenlaisia ratkaisuja arkeen Hyvinvointi ja ilmastonsuojelu lyövät monessa kättä Kukkarokin saattaa kiittää Esittäjän nimi alatunnisteeseen

14 Arjen ilmastopolitiikka
Asuminen Liikkuminen Ruoka Kulutuksen päästö-vähenemien mahdollistajat Kuluttajan valinnat Laitekannan vaikutus kulutuksen päästöihin Rakenteelliset tekijät arjen valintojen takana Säädöt, korjaukset Laitteet (osto ja käyttö) Asunnon pinta-ala Kodin sijainti Kulkutapavalinnat Auton valinta Lomalennot Ruokavalio Ruoan valmistus Hävikki Informaatio-ohjaus Kokeilut Verkostojen tuki, muiden esimerkki Kodinkoneiden energiatehokkuus Ajoneuvojen energiatehokkuus Keittiökoneiden energiatehokkuus Energiatehokkuus-standardit Energiatehokas korjaus- ja uudis-rakentaminen Liikennemuotojen käytettävyys Liikennepalvelut Ruoantuotanto Elintarvike-teollisuus Kauppojen ja ravintoloiden tarjonta Liikenteen ja maankäytön suunnittelu Rakennusnormit Taloudellinen ohjaus Julkiset hankinnat ©Heikinheimo & Kuittinen 2016

15 Kuntien rooli tunnistetaan aiempaa isommin
Kuntien vastuualueet ovat päästökehityksen näkökulmasta keskeisiä Kunnat ovat ottaneet ilmastotyön tosissaan Kunnilla erilaisia kysymyksiä ja vaihtelevasti voimavaroja Miten kuntien toimet heijastuvat Suomen päästökehitykseen? Mitkä ovat yhteistyön paikat ja työtä tukevat linjaukset ? Jne. Neuvonta, viestintä Julkiset hankinnat ml palvelut Kaavoitus Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Rakentaminen, kiinteistöjen käyttö Energiantuotanto Energiankäytön tehostaminen Kuntien verkostot Energia-neuvonta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

16 Ilmastosuunnitelma lausunnoille kevättalvella
Ilmastosuunnitelman vaikutusten arviointi ja lausuntokierros Toimien kustannustehokkuus Uudentyyppisiä toimenpidekohtaisia tarkasteluja toimien edullisuusjärjestys (€/tCO2) Ilmastopaneelin menetelmämuistio laskentaesimerkkeineen taustalla Toimien edullisuuden arviointiin vaikuttavat myös muut politiikkatavoitteet Kansantaloudelliset vaikutukset KULUTUKSEN vaikutusten arviointia SOVA - ympäristövaikutusten arviointi SUVAUS - sukupuolivaikutusten arviointi Ilmastosuunnitelma lausunnoille kevättalvella Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16 16

17 Pariisin sopimus Sopijaosapuolilla on kurottavaa, että kahden asteen tavoite voidaan saavuttaa Toimeenpano nyt! Kaupungeille kutsu Vauhdittaa toimiaan Tuoda työtään julki Esittäjän nimi alatunnisteeseen

18 Kiitos!