Lämmöntuottojärjestelmät

Esitys aiheesta: "Lämmöntuottojärjestelmät"— Esityksen transkriptio:

1 Lämmöntuottojärjestelmät

2 Sisällys Päivitetty 7.10.2013 Ekologisin lämmönlähde
Investointi ja elinkaarikustannukset Lämpöpumput Maalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu Varaava tulisija Vesitakka Lämpöävaraava savupiippu Pelletti ja hake Aurinkolämpö Tuulilämpö Bioöljy Biokaasu Kaukolämpö Hybridijärjestelmät +40 oC +24 oC

3 Ekologisin lämmönlähde

4 Lämmönlähteitä on useita ja niillä ympäristön kannalta suuria eroavaisuuksia
Uusiutuvia lämmönlähteitä ovat mm. biokaasu, biomassat (esim. puuhalot, pelletti ja hake), maalämpö, aurinko ja tuuli. Uusiutumattomia lämmönlähteitä ovat mm. öljy, turve, maakaasu sekä hiili. Kaukolämpö- ja sähkövoimalat käyttävät yleensä fossiilisia ja uusiutumattomia energialähteitä.

5 Lämpöenergian tuottaminen
Kaukolämpö- ja sähkölämmitystä lukuun ottamatta lämmitysenergian tuotto perustuu yleensä rakennuskohtaiseen omaan tuotantoon, esimerkiksi lämpökattilalla. Erilaiset lämmönlähteet voivat myös täydentää toisiaan. Eri lämmönlähteitä hyödyntäviä yhdistelmiä kutsutaan hybridilämmitykseksi.

6 Mitä kokonaiseen lämmitysjärjestelmään kuuluu?
(Motiva)

7 Energiatehokkaan rakennuksen lämmönlähteet
Koko rakennuksen energiantarpeen kattamiseen voidaan käyttää mm. seuraavia järjestelmiä ja niiden yhdistelmiä: maa- ja ilmalämpöpumput aurinkokeräimet lämpöävaraavat takat ja vesitakat Näistä lämpöpumput ja osittain aurinkokeräimet tarvitsevat sähköä toimiakseen. Tämä energia voidaan tuottaa itse esim. tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla.

8 Ekologisin vaihtoehto?
Seuraavassa kuvassa vertaillaan eri lämmitysenergiamuotojen CO2-ekv päästökertoia. Laskelmissa ei ole mukana lämmön-tuotannon häviöitä. CO2-ekv kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Sähkön ja kaukolämmön päästöt vaihtelevat paljon mutta puupohjaiset polttoaineet ovat todella pienipäästöisiä.

9 Suoran sähkön ja öljyn käyttöä lämmityksessä tulee välttää
Sähkö ja öljy ovat erittäin kallisarvoista energiamuotoa verrattuna esimerkiksi lämpimään veteen. Lämpimällä vedellä voi vain lämmittää mutta samalla energiamäärällä öljyä tai sähköä voi tehdä myös mekaanista työtä, tai käyttää elektroniikkaa. Jos muuttaisimme suoran sähkölämmityksen kaikissa rakennuksissa uusiutuvaan energiaan, niin säästäisimme Olkiluoto2-reaktorin verran sähköä esimerkiksi teollisuudelle.

10 Suomessa on lähes miljoona väärin lämmitettyä rakennusta
Öljy/kaasulämmitteiset yli (Tilastokeskus 2011) Suoralla sähköllä lämmitetyt lähes (Tilastokeskus 2011) Lämpöpumppuja on Suomessa vain kun Ruotsissa yli Ruotsissa käytetään vuosittain 2,0 miljoonaa tonnia pellettejä, Suomessa vain Puolet Suomessa tehdystä pelletistä menee vientiin, mm. Ruotsiin ja Englantiin. Aurinkokeräimiä on Ruotsissa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

11 Lämmitysjärjestelmien tulevaisuus
Jatkossa pientalojen lämmitysjärjestelmissä siirrytään yhä enemmän käyttämään erilaisia lämpöpumppuja, aurikolämpöä ja puupohjaisia polttoaineita (jos ei olla kaukolämpöalueella). Todennäköisesti myös bioöljyä lisätään öljylämmityskattiloiden polttoaineena. Uusimpia tulokkaita ovat Stirling moottorit, Mikro CHP-laitokset sekä polttokennot.

12 Lämmitysjärjestelmien tulevaisuus
Parhaan kehityksen kannalta ei ole olemassa yhtä ja parasta tapaa lämmittää rakennusta, kun puhutaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntävistä järjestelmistä. Näitä kaikkia tekniikoita tulee kehittää, eikä yhtäkään voi erityisesti nostaa muita paremmaksi yleisellä tasolla: Tapauskohtaisesti saatavuudesta riippuen voi esimerkiksi biomassa olla parempi vaihtoehto kuin aurinkoenergia ja päinvastoin. Kaikenkaikkiaan kotimaisiin tai omavaraisiin energioihin perustuvan lämmityksen lisääntyminen on etu mahdollisina kriisiaikoina.

13 Investoinnit ja elinkaarikustannukset

14 Lämmityskustannukset
Rakennuksen lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset muodostuvat investoinneista, vuotuisista energiakustannuksista, kiinteistä vuotuisista perusmaksuista sekä huolto- ja korjauskustannuksista. Lämmitysjärjestelmän uusimiseen on tarjolla valtionapua. Valtion intressit energiaa säästävien korjausten avustamiseen ovat melko korkealla, sillä korjaukset ovat tehokas tapa vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa esimerkiksi Kioton sopimuksen tavoitteet.

15 Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa
Energia-avustuksella tuetaan siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä pääasiassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävään  päälämmitysjärjestelmään, kuten maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppuihin sekä pelletti- ja muuhun puulämmitykseen. Avustusta on tarkoitus myöntää myös vesikiertoisen lämmitysverkoston osuuteen kustannuksista, jos tällaista ei asuinrakennuksessa ennestään ole. Tarkempaa tietoa löydät täältä:

16 Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa
Tukea ei myönnetä kauko- tai aluelämmityksen korvaamiseen muulla lämmitysjärjestelmällä. Tuki on enintään 20 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tuki koskee materiaalihankintoja, työkustannusten osalta on mahdollisuus kotitalousvähennyksen.

17 Lämmitysjärjestelmän valinta
Yleisesti voidaan sanoa että järjestelmä joka on edullinen asentaa tuottaa kallista energiaa. Suureen lämmöntarpeeseen kannattaa harkita asentamiskustannuksiltaan kalliimpaa lämmitysjärjestelmää, joka sitten tuottaa halpaa lämpöä. Pienissä hyvin eristetyissä rakennuksissa investoinneiltaan halvempi, mutta kalliimpaa lämpöä tuottava järjestelmä saattaa tulla investoinniltaan edullisemmaksi. Tietenkin olisi toivottavaa että ympäristönäkökulmia painotettaisiin mahdollisimman paljon.

18 Lämmitysvaihtoehdot haravoidaan lämmitystarpeen mukaan
Passiivitaloissa pitää parhaillaan lämmittää ainoastaan märkätilat, tuloilma kovimmilla pakkasilla sekä käyttövesi. Normien mukaan rakennetuissa rakennuksissa lämmitetään lisäksi kaikki asuintilat.

19 Lämmitysenergiantarve
Lämmitysenergian laskennalliseen tarpeeseen vaikuttavat: Koko ja rakennuksen muoto Sijaintipaikkakunta Sijoittuminen tontilla Vaipan eristävyys ja ilmanpitävyys Ilmanvaihtojärjestelmä Ikkunapintojen laajuus Ilmaisenergioiden hyödyntämisaste

20 Maalämpöpumppu

21 Lämpöpumput yleisesti
Lämpöpumppu on sähkölaite joka tuli Suomeen 1970-luvulla. Lämpöpumppu nostaa alhaisenkin lämpötilatason riittävän korkeaksi lämmitykseen.

22 Lämpöpumppujen määrä Suomessa
Nyt Suomessa on: maalämpöpumppua ilmalämpöpumppua Lämpöpumpuilla voidaan hoitaa 20 % Euroopan kasvihuonepäästötavoitteista ja 20 % uusiutuvan energian tavoitteista.

23 Tekniikka Lämpöpumpputekniikka mahdollistaa matalalämpöisten lämmönlähteiden hyödyntämisen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmön keräämiseen tarvitaan sähköä ja laitteen toimintaperiaate on täysin sama kuin jääkaapin. Lämmönlähteinä toimivat esim. ilmanvaihdon poistoilma, maaperään varastoitunut aurinkolämpö, vesistöt, sedimentti, jätelämpövirrat, teollisuuden prosessit ja jäähdytysvedet, ja ulkoilma.

24 Tekniikka Lämmönkeruupiiristä saatu lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen, jonka lämpö on alimmillaan ennen höyrystintä noin -10oC. Kun se muuttuu höyryksi, siihen sitoutuu lämpöä. Kopressori imee höyryn ja puristaa kasaan, jolloin se kuumenee jopa sataan asteeseen. Paineistettu kylmäaine johdetaan lauhduttimeen, jossa esim. lattialämpöverkon kiertovesi jäähdyttää kaasun takaisin nesteeksi, jolloin vapautunut lämpö siirtyy kiertoveteen. Sieltä kylmäaine siirtyy paineenalennusventtiilin kautta takaisin höyrystimeen.

25 Lämpökerroin (COP = coefficient of performance)
Lämpöpumpun tehokkuutta kuvaa lämpökerroin. Lämpökerroin kertoo kuinka monta kilowattituntia lämmitysenergiaa saadaan jokaista käytettyä sähkökilowattituntia kohden.

26 Maalämpöpumppu (MLP) Käyttää hyväkseen maaperän pintakerrokseen tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa. Lämpökerroin on noin 3, (3/4 energiasta on uusiutuvaa aurinkoenergiaa). Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna säästetään yli 80 % sähköä. Maalämpö- pumppu Sähkö 1/4 Aurinkoenergia 3/4 Lämpöenergia 4/4

27 Maalämpöpumppu (MLP) Maalämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi, mitä pienempi on lämpötilaero lämmönlähteen, esim. maan ja lämpöä asuntoon luovuttavan patterin tai putkiston välillä. Lämpöpumppu soveltuukin hyvin vesikiertoiseen lattialämmitykseen sillä siinä kiertävä vesi on viileämpää kuin pienten patteriverkostojen.

28 Maalämpölaitteet Maalämpöpumppu on vaivaton eikä vaadi erityistä huoltoa tai kunnossapitoa. Tuotetun lämpöenergian hinta on alhainen, noin kolmasosa sähkön hinnasta. Porakaivoa voidaan käyttää myös viilennykseen. Porakaivoyhdistelmän kanssa hinta on noin €. Uusista pientaloista 40 % valitsee maalämmön.

29 Maalämpölaitteet Maalämpöpumput ovat omakotiratkaisuissa jääkaappipakastinyhdeistelmän kokoisia laitteita.

30 Lämmönkeruun optiot (Lähde: Sulpu, arvot suuntaa antavia)

31 Maapiiri Lämpö kerätään maasta noin 1 metrin syvyyteen 1,5 metrin välein laitettavalla vaakaputkituksella. Tavallisesti maalämpöpumppu tarvitsee maaputkistoa m ja tonttimaata m2. Maan kosteus ja maalajit vaikuttavat saatavaan lämpöön, kostea savimaa on paras. Hieman edullisempi kuin porakaivo.

32 Pystyputkisto, porakaivo
Pystyputkisto on kalliimpi mutta yleisempi kuin vaakaputkisto. Siihen päädytään kun tontin pinta-ala tai maalaji ei salli vaakaputkistoa. Kallioon poraaminen on halvempaa ja helpompaa kuin maahan, sillä maahan porattaessa on reikään työnnettävä suojaputki joka pitää reiän auki. Pysyputkistoa tarvitaan tavalliseen omakotitaloon noin 150 m.

33 Isomman luokan laitos

34 Keruuputkisto vesistössä
Vedestä tai sedimentistä saadaan lämpöä ankkuroimalla keruuputkisto vesistön pohjaan, vähintään 2 metrin syvyyteen, ei virtaavaan jokeen. Vettä voidaan hyödyntää parhaiten jos se on alle 100 metrin etäisyydellä lämmitettävästä rakennuksesta. Painot! Ei saa antaa jäätyä kiinni jääpeitteeseen.

35 Eräs esimerkki

36 Varaajat Jos käytetään erillistä lämmitysveden varaajaa, käyttövesi lämmitetään yleensä kierukassa varaajan sisällä.  Lämminvesivaraaja voi olla joko erillisenä tai integroituna lämpöpumppuun. Erillisvaraaja tarvitaan esimerkiksi jos käyttöveden tarve on suuri. Varaajan suurempi koko takaa lämpimän käyttöveden riittävyyden ja pienentää lämmitysverkoston lämpötilan vaihteluita.

37 Maalämpö energiapiheissä pientaloissa
Energiatehokkaalle pientalolle voi maalämpö olla liian tehokas investoitavaksi, mutta rakennus voi muodostaa muiden vastaavien rakennusten kanssa yhteisön, jolle tehdään yhteinen keruuputkisto.

38 Putkiston kiertovesi voi saada lämpöä myös kuumista asfalttipinnoista
Erikoisvalmis- teinen Refla- keruuputkisto.

39 Esimerkki: Vaasan asuntomessut 2008
Vaasan asuntomessuilla sedimentti on 42 ok-talon lämmönlähteenä + yhden kerrostalon viilennyksenä. Meren sedimenttiin on porattu 26 energiaputkea yhteiseen käyttöön, lämpöpumput ovat erilliset jokaisessa rakennuksessa. Sedimentin keskimääräinen lämpötila on 8-9 oC ja lämpökerroin sen takia jopa 4-5! Kuva: Wärtsilä, Tekes, Kestävä yhdyskunta -seminaari

40 Poistoilmalämpöpumppu

41 Poistoilmalämpöpumppu (PILP)
Lämmön lähteenä talosta koneellisesti poistettava jäteilma. Pumppu on integroitu ilmanvaihtolaitteeseen. Poistoilmalämpöpumppu voi luovuttaa lämpöään käyttöveteen, lämmitysverkoston veteen tai sisäänpuhallusilmaan. Uusimmissa laitteissa kaikki nämä mahdollisia. Voidaan käyttää myös jäähdytykseen.

42 Poistoilmalämpöpumppu (PILP)
Halvempi kuin maalämpöpumppu Kattaa harvemmin koko talon lämmitysenergiantarpeen, mutta sekin on mahdollista (erittäin energiatehokkaat rakennukset). Verrattuna siihen että käyttövesi lämitetään suoraan sähköllä, on säästö valtava. Suosittu talopakettitoimituksissa. Kuva: Nibe.fi

43 Lämpökerroin Lämpökerroin 1,5-2,2 Poisto- ilmalämpö- pumppu
Sähkö 1/3 Lämpö ilmasta 2/3 Lämpöenergia 3/3

44 Yhdistelmälämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumpun energia ei aina riitä koko lämmöntarpeeseen, joten korkeilla pakkasilla käytetään esimerkiksi sähköä lisäenergianlähteenä. Vaihtoehtona pieni maapiiri, josta saadaan huipputehon tarve. Kun lämpöä riittää yli (kesät), kierto muutetaan vastasuuntaiseksi jolloin maaperää 'ladataan'.

45 Esimerkki nollaenergiatalo Aurinkotuuliassa Tampereella
Uutuutena älykäs poistoilmalämpöpumppu, joka hyödyntää älykkäästi energioita ensisijaisesti pelkällä kiertovesipumpulla. Lämmönlähteenä aurinkokeräimet, esilämmitys ja päävaraaja (tilavuus yhteensä 750 litraa), maanalainen lämpöakku, maapiiri, vesitakka, saunankiukaan vesikiertoinen hormi Duvents, kuva TM Kuva: RIA

46 Ilma-ilmalämpöpumppu

47 Ilmalämpöpumppu (ilma-ilma)
Hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa. Helppo ja edullinen asentaa, ja se on hyvä ratkaisu parannettaessa jo olemassa olevan sähkölämmitteisen tai öljylämmitteisen talon energiatehokkuutta. Vaatii rinnalle aina toisen lämmitysjärjestelmän. Voi säästää 50 % lämmitysenergiakuluista. Suodattaa myös ilman sekä jäähdyttää, jäähdyttäessä kosteus jää talteen ja valuu pihan puolelle. Hinta asennuksineen noin 2000 €.

48 Ilmalämpöpumppu (ilma-ilma)
Korkealaatuinen ilmalämpöpumppu sulattaa omalla lämmöllään laitteeseen kertyneen huurteen, joten siihen ei kuluteta energiaa joka huonontaisi lämpökerrointa. Lämpökerroin on vuositasolla noin 2, siis yksi kilowattitunti sähköä tuottaa noin 2 kWh lämpöä. Ilma- ilmalämpö-pumppu Sähkö 1/3 Lämpö ilmasta 2/3 Lämpöenergia 3/3

49 Lämpökerrointa huonontavat tekijät
Ilmalämpöpumpun toiminta heikkenee mitä kylmempi sää on ulkona. Hyödytön alle -20 oC asteessa. Toimintakyky parhaimmillaan asteessa. Huono asennus tai väärinkäyttö voi jopa lisätä rakennuksen energiankulutusta. Jäähdytyskäytössä laite syö paljon sähköä, kuten jääkaappi. Kannattaa huolehtia että takuuasiat ovat kunnossa.

50 Ilmalämpöpumpun yksiköt
Koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä Höyrystinosa ja kompressori asennetaan (alla) talon ulkopuolelle lauhdutinosa sisäpuolelle (yllä). (Lähde?)

51 Sisäyksikön paikka Sisäyksikön alla ja edessä pitää olla tilaa.
Hyviä paikkoja ovat eteisaulat esim ulko- oven yläpuolella ja olohuoneet. Kaksikerroksisissa taloissa porrasväli välipohjan korkeudella on hyvä sijainti. Tulisijallisissa asunnoissa kannattaa sisäyksikkö asentaa siten, että sen ilmavirta levittää myös tulisijan lämpöä.

52 Ulkoyksikköä ei pidetä perin kauniina laitteena
Ulkoyksikköä ei pidetä perin kauniina laitteena. Sitä ei kannata kuitenkaan verhoilla esim. rimoilla, sillä se hidastaa ilman kiertoa. Sen sijaan yksikön voi maalata näyttämään ulkoseinältä.

53 Asetukset Lämpötila kannattaa säätää pumpusta muutaman asteen korkeammaksi kuin esim. sähköpattereiden termostaatin lämpötila. Silloin patterit menevät päälle vain tarpeen tullen ja ilmalämpöpumppu toimii ensisijaisesti.

54 Ilmalämpöpumpun asentajat
Ilmalämpöpumppu tuottaa runsaasti kondenssivettä, joka voi olla ongelma etenkin kerrostaloissa. Reikä seinässä halkaisijaltaan n. 10 cm Asentajan on oltava ammattitaitoinen (TUKES:lla lista sertifioiduista ihmisistä,

55 Ilma-vesilämpöpumppu

56 Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP)
Olennaisin ero ilma-ilmalämpöpumppuihin on että siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen eikä sisäilmaan. Voi toimia rakennuksen (tilat + käyttövesi) päälämmönlähteenä jos varustettu lisäsähkövastuksilla. Halvempi kuin maalämpöpumppu mutta ei toimi yhtä tehokkaasti talvisin, tosin tekniikka kehittyy kokoajan. Hinta noin €. Voi sisältää jäähdytystoiminnon. Lämmönjakojärjestelmänä oltava vesikiertoinen lattialämmitys tai patteri.

57 Yksiköt Sisäyksikkö Ulkoyksikkö
Ulkoyksikkö asennetaan maatelineelle/omille jaloille. Tuottaa runsaasti kondenssivettä, jonkin verran melua. Sisäyksikkö jääkaapin kokoinen varaaja. (Lähde?)

58 Rinnalle toinenkin lämmöntuottotapa
Koska ilma-vesilämpöpumppu tuottaa vähiten energiaa silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan, järjestelmä tarvitsee yleensä rinnalleen toisen lämmitysjärjestelmän. Esimerkiksi talossa, jossa on ilma- vesilämpöpumppu, puun käyttö kovien pakkasten aikana on tehokas tapa vähentää ostettavan sähköenergian määrää.

59 Ilma-vesi lämpöpumppu
Hinta n € Vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään liitettävä, esim. öljy- tai sähkölämmityksen rinnalle. Lämmittää myös käyttövettä. Lämmitysenergia syntyy, kun höyry tiivistyy alumiiniprofiiliin vedeksi. Säästää lämmityskuluissa %. Kuva: Octopus jääpuikko

60 Varaavat tulisijat

61 Puulla lämmittämisen optiot
Lämpöä varaava tulisija Savukaasuvaraajat Vesitakat Kattilat: Pelletti, hake, pilke ja halot

62 Tulisijat Suomessa Puu on yllättäen kaikkein yleisin lämmönlähde omakotitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Suomessa on melkein 3 miljoonaa tulisijaa ja niiden käyttö yleistyy: lähes jokaisessa uudessa makotitalossa on takka. Useimmiten puulämmitys on kuitenkin toissijainen lämmitysmuoto.

63 Tulisijojen kannattavuus
Sähkölämmittäjä voi korvata lämmitystehosta 50 % varaavan takan avulla. Puulla lämmittämistä kannattaa harkita eritoten, jos puuta saa läheltä ja omasta takaa. Puun käyttäminen energianlähteenä on hiilineutraalia koska siitä ei vapaudu enempää energiaa kuin mitä puu maatuessaan vapauttaisi.

64 Tulisijojen kannattavuus
Talon lämmittäminen haloilla aiheuttaa oman vaivansa käyttäjilleen, mutta on mukavaa ja tunnelmallista. Takka on hyvä olla jokaisessa rakennuksessa ainakin varalämmönlähteenä. Myrskyjen ja muiden sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen kasvattaa sähkönjakelun epävarmuutta etenkin haja-asutusalueilla, joilla käytetään ilmajohtoja sähkönsiirrossa.

65

66 Lämpöä varaavat tulisijat
Matalaenergiataloissa on talvisinkin hyvin pieni lämmöntarve, joten on parempi jos tulisijasta saadaan lämpöä hallitusti ja tasaisesti. Lämpöä varaavalla takalla voidaan lämmittää taloa yhdellä poltolla tasaisesti usean päivän ajan. Kevyt, koristeeksi tarkoitettu tulisija voi antaa matalaenergiataloon liian suuren hetkellisen lämpötehon, mikä nostaa huoneiston lämpötilaa liikaa. Tulisija kannattaa sijoittaa keskeiselle paikalle jotta lämpö pääsee leviämään tasaisesti.

67 (Tuomaala et al 2001, LVI ) Tulisijan massan vaikutus sen luovuttamaan energiamäärään tunneissa. Suurimassainen tulisija vapauttaa lämpöä tasaisemmin ja pidempään.

68 Toimintaperiaate Arina Vetopelti Kesäpelti Varaavassa tulisijassa palokaasut kiertävät takan rakenteissa ennen kuin se johdetaan savupiipusta ulos harakoille. Näin saadaan mahdollisimman paljon lämpötehosta hyödyksi.

69 Muita toimintaperiaatteita
Kiertoilmatakassa tulipesän kuuma savukaasu lämmittää teräksisen lämmönvaihtimen ja lämmönvaihdin sen jälkeen ympäröivää ilmaa joka siirtyy ritilöiden kautta huoneeseen. Tässä mallissa on varaava massa lämmönvaihtimena, josta lämpö säteilee takan seinämiin ja siitä huonetilaan. (Linnatuli.com)

70 Takan ulkonäkö on perinteikäs vaikka sisällä oleva moduuli on pieni

71 Tulisijojen hyötysuhteet
Varaavan tulisijan hyötysuhde on jopa %. Tulisija mitoitetaan asuintilojen koon mukaan. Ylilämmittäminen ei korvaa tulisijan tehottomuutta vaan saattaa vahingoittaa tulisijaa.

72 Energian maksimaalinen hyödyntäminen
Poltettavan puun tulisi olla mahdollisimman kuivaa. Puun palaminen kannattaa käsittää palokaasujen palamisena, ja luoda niille hyvät palamisolosuhteeet. Kun puu palaa puhtaasti, ovat sen päästöt pienet. Voimakas savun haju kertoo että palaminen on epäpuhdasta ja silloin iso osa puun sisältämästä energiasta eli palokaasuista menee harakoille koskemattomana. Epäpuhtaudet aiheuttavat myös astmaa ja syöpää. Säännöllinen tuhkan poisto on tärkeää!

73 Hormit varaavat lämpöä
Tiilestä muurattu savupiippu voi toimia hyvänä lämmönvaraajana. Esimerkiksi 2-kerroksisessa talossa se siirtää lämmitysenergiaa alakerrasta ylempään kertaan. (Terca) (Terca)

74 Vesitakka

75 Toimintaperiaate, lämpö varataan lämminvesivaraajaan
Takaa täytettävä malli kovaan käyttöön. Lämmönvaihdin veteen.

76 Vesitakka sisältä ja ulkoa
Kuva TM

77 Savukaasulämmitys

78 Vesikiertoinen savupiippu
Vesikiertoinen savupiippu on helppo liittää kaikkiin takkoihin, helloihin, kiukaisiin, uuneihin ja muihin - puu, pelletti tai öljylämmitteisiin lämmönlähteisiin. Näin saadaan hukkalämpö suoraan hyödyksi vesikiertoiseen lämmitykseen.

79 Asennusperiaate

80 Piippuvaraaja Tyypillinen kohde 100- 200 m2 omakotitalo.
Savukaasujen lämpöenergia otetaan talteen savuhormista joka on lämmin- vesivaraaja. Hyötysuhde n. 70 % Aurinkokeräin on erityisen sopiva lisälaite.

81 Piippuvaraajan asennus
Kuvassa savupiippuvaraaja asennetaan nosturin avulla kahdessa osassa. Asennus tehdään kun nosturi on muutenkin paikalla lisäkulujen välttämiseksi (elementtien ja kattotuolien asennusaikana). Varaaja kiinnitetään lattiassa oleviin ankkurointipultteihin. Sitten tehdään LVI-kytkennät ja tarvittavat tiivistykset sekä pellitykset katolle. Lähistölle tarvitaan lattiakaivo. Lähde: Savumax

82 Ilmalämmitys savukaasuilla
Piipun huipulla oleva puhallin synnyttää alipaineen (sytytys helppoa ja palaminen tasaista) Puhallin työntää portaattomalla säädöllä raitista ilmaa huonetilaan joka lämpenee piipun lämpösäteilystä. Viileämpi savupiippu paloturvallinen. Nuohoaminen onnistuu normaalisti. Piippua voidaan käyttää myös passiivisesti. Hyötysuhde 42 % (VTT)

83 (Lähde?) Toimintaperiaate

84 Pelletti

85 Pelletti Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 pellettilämmittäjää.
Pelletti on tarkoitettu vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin ja toimii samalla periaatteella kuin öljylämmitys. Lämmityskattilassa on poltin, joka pitää yllä liekkiä. Pannussa kiertävä vesi lämpiää ja lämmittää rakennusta lattialämmityksen tai patteriverkoston välityksellä. (Lähde?)

86 Mistä pelletti on tehty?
Puuhakkeesta valmistetulla pelletillä on puupolttoaineista alhaisin pienhiukkasten päästötaso. Pelletti on sylinterinmuotoiseksi puristettua puumassaa, joka sisältää puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteista saatavaa kuivaa purua, sahajauhoa ja hiontapölyä. Puristus saa puuenergian tiiviimpään olomuotoon kuin esim. klapit. Kuva: Pelletcentre.info

87 Mitä pellettilämmitys vaatii?
Energiamäärältään kuutio pellettejä vastaa noin 300 l kevyttä polttoöljyä. Omakotitalo tarvitsee suuren, noin 8 m3 pellettivaraston, johon mahtuu 4000 kg pellettiä vastaten keskimääräistä vuotuista tarvetta. Toisaalta voidaan ottaa käyttöön pienempi säiliö jota täytetään useammin. Varaston on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön, sekä sijaita kattilahuoneen vieressä, uudistaloihin sellainen on helppo suunnitella.

88 Pelletin käyttö Pelletti kuljetetaan asiakkaille säiliöautolla.
Tavallisesti pelletin syötössä käytetään ruuvisyöttölaitetta tai spiraalikuljetinta, jotka toimivat automaattisesti lämmön tarpeen mukaan. Laitteita huolletaan 1-2 viikon välein ja on noin 10 minuutin puhdistusoperaatio (tuhkan poisto).

89 Poltin ja kattila Pelletin poltin voidaan asentaa pelletin polttoon suunniteltuun kattilaan, mutta myös useimpiin öljy- ja puukattiloihin. Kun pellettipoltin asennetaan vanhaan öljy- tai puukattilaan, on oleellista, että polttimen ja kattilan teho vastaa toisiaan. Uusi järjestelmä säiliöineen maksaa automaatiotasosta riippuen €. (Lähde?)

90 Kerrostaloratkaisu, 130 huoneistoa
Kuva: Marrku Rekola, RIA -lehti

91 Pelletin hintakehitys
Pelletin hinta öljyyn nähden on alle puolet. Myös pelletin hintakehitys on vakaampaa kuin tuontienergioiden hintakehitys. Tällä hetkellä pelletti maksaa säiliöön tuotuna €/tonni.

92 Aurinkolämpö

93 Kolmen tunnin auringon säteily maan pinnalle vastaa koko maailman vuotuista energiantarvetta
TW 370 TW 15 TW AURINGON TEHO MAANPINNALLE TUULIENERGIAN TEHO KOKO MAAPALLON ENERGIANKULUTUS

94 Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen
Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää passiivisesti ja aktiivisesti. Kuvassa periaate auringon passiivista hyödyntämistä rakennuksen lämmittämisestä. Terminen massa Talviaurinko Kesäaurinko

95 Aurinkoenergian aktiivinen hyödyntäminen
Aktiivinen aurinkoenergia voidaan jakaa aurinkolämpöön ja aurinkosähköön sen mukaan muunnetaanko säteily sähkö- vai lämpöenergiaksi. Aktiiviset aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat aurinkoenergiaa suoraan käyttöön infrapunasäteilystä.

96 Kuinka suuri osa lämmöntarpeesta voidaan kattaa pientaloissa?
Käyttöveden lämmityksestä voidaan kattaa Suomessa %. Asuintilojen lämmittämisestä jopa %. Matalaenergiataloissa auringon osuus jopa > 60 % energian tarpeesta.

97 Aurinkokeräimet ovat luonteeltaan tavanomaista LVI-tekniikkaa
Musta levymäinen absorbaattoripinta lämpenee auringonsäteiden vaikutuksesta ja lämmittää keräimessä kiertävää lämmönsiirtonestettä. Termostaatti kertoo milloin kiertovesipumppu voi käynnistyä ja milloin ei. Pumppu käynnistyy kun keräinten lämpötila nousee varaajan lämpötilaa korkeammaksi. Omakotitalon käyttöveden lämmitykseen tarvitaan 5-15 m2 aurinkokeräimet.

98 Systeemi 1) Aurinkokerääjät 2) Ohjausyksikkö 3) Varaaja

99 Hybridijärjestelmän periaate, kulutushuiput talvisin esim. öljyllä, pieni energiantarve talvisin auringolla  (Hannu Sipilän dioista, SulVi)

100 Aurinkoenergia varastoidaan yleensä akkuvaraajaan kuparikierukan avulla

101 Hinta Yksi perhe tarvitsee yleensä yli 6 m2 keräinalaa
Yksi neliö maksaa varaajineen ja muine lisälaitteineen noin 1000 € Takaisinmaksuaika yleensä noin 10 vuotta.

102 Hybridijärjestelmän periaate, kulutushuiput talvisin esim. öljyllä, pieni energiantarve talvisin auringolla  Hannu Sipilän dioista, SulVi

103 Kuitenkin hyödyntämisaste on huono
Kuitenkin hyödyntämisaste on huono. Ruotsissa hyödynnetään 10x enemmän aurinkolämpöä kuin Suomessa, Saksassa 80 x enemmän.

104

105 Keräinten suuntaus Haasteellinen näkökulma aurinkoenergian laajemmalle hyötykäytölle Suomessa on se, että lämmitystä tarvitaan enimmillään juuri talvisin kun on pimeää. Mitoitus pyritään tekemään siten että käyttö ja lämmitysveden energia saadaan 100 % touko-kesäkuukausina.

106 Keräinten suuntaus Oikealla suuntauksella aurinkokeräimet tuottavat lämpöenergiaa kuitenkin jo aikaisesta keväästä ja jatkuu pitkälle syksyyn. Keräin asennetaan katolle jonka lape suunnataan välille kaakko-lounas.

107 Kaltevuuden ja suunnan valinta
(Lähde?)

108 Kuvassa erilaisia aurinkokeräimiä Suomesta
(Lähde?)

109 Tasokeräin näyttää sähköä tuottavilta aurinkokennoilta
Tasokeräin on ensimmäinen keräintyyppi, jota on käytetty aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tasokeräimessä on keruuputkisto, joka on tyypillisesti kupariputkea. Kupariputkistossa kiertää jäätymätön neste joka kuumentuu auringon vaikutuksesta. Absorbaattori katetaan lasi tai muovilevyllä mikä estää lämpösäteilyä karkaamasta.

110 Tasokeräin näyttää sähköä tuottavalta aurinkopaneelilta
Tasokeräin muuttaa noin kolmanneksen siihen osuvasta säteilystä lämmöksi. Etelä-Suomen korkeudella auringon säteilyteho vaakatasoon nähden vuositasolla on noin kWh/m2 ja Keski-Suomen tasolla noin 900 kWh/m2

111 Katemateriaaliin integroitu aurinkokeräin Suomesta
Ruukki Classic solar –lämpökatto on omakotitaloon asennettava aurinkolämpöä hyödyntävä katto joka tuottaa parhaimmillaan jopa puolet omakotitalon vuosittaisesta lämpimästä käyttövedestä. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös kodin lämmitykseen. Lue lisää: ratkaisut/Rakentamisen- ratkaisut/Omakotitalojen-teraskatot/Ruukki- Classic-solar-lampokatto

112 Katemateriaaliin integroitu aurinkokeräin Suomesta
Aurinkokeräinkatto on asennettu mm. Hyvinkään Asuntomessujen (2013) Design- talojen kohteeseen. (

113 Tyhjiöputkikeräin Kuten tasokeräimessä myös tyhjiöputkikeräimessä lämmönsiirtoneste kuljettaa saadun lämmön lämminvesivaraajaan. Tyhjiöputkikeräin ottaa talteen noin 60 % auringosta tulevasta säteilyenergiasta.

114 Tyhjiöputkikeräin Putkista koostuva aurinkokeräin absorpoi tehokkaammin auringon keräimen säteilyenergiaa koska putken pinta on lähes aina kohtisuoraa aurinkoa kohti, jolloin säteilyn heijastuminen on vähäisempää. Myös ympäristöstä heijastuva hajasäteily parantaa hyötysuhdetta. Tyhjiöputkikeräin ottaa säteilyä tehokkaasti talteen myös pilvisellä säällä.

115 Tyhjiöputkikeräimen rakenne
Sisälasiseinä Ulkoseinä Tyhjiö Paroboilinen peili Absorbaattori, musta pinta U-muotoinen kupariputki Tyhjiöputkikeräimen rakenne

116 Tyhjiöputkikeräin Keräin voidaan asentaa täysin pystyasentoon, jolloin lunta ei pääse kerääntymään kennoston päälle. Lumi ei kuitenkaan vähennä merkittävästi energiansaantia.

117 Miehenkorkuisia tyhiöputkikeräimiä Järvenpään nollaenergiakerrostalon katolla.

118 Aurinkokeräimen mökkimalli
Rakenteeltaan yksinkertainen, varaaja samassa. Varaaja eristetty, mutta tyhjennetään kuitenkin talvisin. Asennetaan maahan tai katolle.

119 Esimerkki: Aurinkoenergiaa rivitalon yhteiseen aurinkolämpökeskukseen Lappeenrannassa
Lähde: Varjotie, Jari Suomalaisia aurinkolämpöratkaisuja. Kalvosarja. Savosolar. Finnbuild messut < >

120 Periaate ja mittaustulokset
Lähde: Varjotie, Jari Suomalaisia aurinkolämpöratkaisuja. Kalvosarja. Savosolar. Finnbuild messut < >

121 Esimerkki Kanadasta, koko 52 asunnon kortteli lämmitetään 90 % aurinkolämmöllä (vuodesta 2007)
Energiakeskus suurine lämmön- varaajineen. Yksi omakottaloista. Jokaisen katolla keräimet, myös autokatosten katto hyödynnetty Lue lisää: Porakaivoja joihin kesän ylilämpö varataan talveksi

122 Rakennusten auringolla toimiva ilmalämmityssysteemi
Rakennusten kellareissa ilmanvaihtokone tehokkaalla lämmöntalteenotolla joka toimii lämmönlähteenä. Tarvittava lisälämmitys otetaan lämmönvaihtimeen aurinkoenergialla lämmitetystä kaukolämpöverkosta. Lue lisää:

123 Aurinkolämpöverkosto
Kuva talvelta 2010 Lue lisää:

124 Katso online lämpöbalanssi
Katso online lämpöbalanssi. Huomioi aikaero aurinkoenergian saatavuuden kannalta!

125 Aurinkokeräimiä hankittaessa, muista Solar Keymark
Takaa laadun ja toimivuuden Euroopan sääolosuhteissa Lista sertifioiduista tuotteista ollectorCertificates/ShowQCollectorCertificat esTable.aspx

126 Tuulilämpö

127 Tuulilämpö Tuulivoimalla voi myös lämmittää tiloja, joissa on vesikiertoinen lämmitys. Voimalan sähkö johdetaan vesivaraajissa oleviin vastuksiin, jolloin tuulienergia auttaa pitämään veden lämpötilaa korkealla. Silloin päälämmityslähdettä kuten öljyä tarvitaan vähemmän. Kesällä kun tiloja ei lämmitetä voidaan energia suunnata käyttöveteen.

128

129 Öljy ja bioöljy

130 Öljylämmityksen uusiminen
Suurin osa lämmitysjärjestelmänsä vaihtajista on öljylämmittäjiä, joiden luvulla asennetut öljykattilat ovat uusimisiässä. Öljylämmitystä uusitaan tällä hetkellä noin kattilan vuosivauhdilla. Suomessa on noin öljylämmitteistä pientaloa, eli lähes neljännes kaikista pientaloista.

131 Öljykattiloiden hyötysuhteet ovat parantuneet
Uusien öljykattiloiden hyötysuhde on huomattavasti parantunut.  Hyötysuhde on yli 90 %, kondenssikattiloilla jopa sata. Kondenssikattiloissa lämpöä otetaan talteen myös savukaasujen vesihöyryistä. Suomessa näitä kattiloita ei juurikaan ole, mutta esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa niitä on käytössä.

132 Öljylämmityksen kustannukset
Öljyssä epävarmuutta tuo hintakehitys. Varmana voi pitää oikeastaan vain sitä, että öljyn hinta nousee, joten energiaa vähän kuluttaviin järjestelmiin kannattaa investoida. Lisäksi öljylämmitys on ympäristölle haitallista.

133 Bioöljy Biohajoava, valmistetaan mm. rypsistä, kalanperkeistä ja paistorasvasta. Nyt pitoisuus 2 % lämmitysöljyssä, vuonna 2016 oltava 10 %. Hintaluokka sama kuin kevytöljyssä. Pieni polttimen säätö riittää yleensä runsaampaan käyttöön. Ei sovellu ulkosäiliöihin, koska öljyn lämpötila ei saa laskea plussan alapuolelle.

134 Biokaasu

135 Mistä biokaasua saadaan?
Biokaasu on uusiutuva energianlähde, jonka käyttö on mahdollista parhaiten esim. maataloudessa.  Yksittäistaloudessa biojätettä eli raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen syntyy harvoin tarpeeksi, mielekkääseen tuotantoon tarvitaan usein sadan asukkaan jätteet. Eläinten tuottaman lietteen ja kasvisjätteen mädättäminenovat melkoisia metaanilähteitä.  Oikein hyödynnettyinä karja- ja viljatiloista voi tulla energianlähteitä ja tuottajia jotka piristävät ja auttavat maaseutua.

136 Biokaasu on monipuolinen energialähde
Voidaan käyttää lämmön ja sähköntuotantoon, jalostaa liikennepolttoaineeksi tai syöttää maakaasuverkkoon.  Lisäksi biokaasuprosessin käsittelyjäännös voidaan käyttää lannoitteena tai maanparannusaineena. Biokaasua hyödyntävät laitokset ovat hiilineutraaleja. WIN-WIN-WIN

137 Biokaasu lähde: Kuittinen et al, Suomen biokaasulaitosrekisteri no 13. University of Eastern Finland, Joensuu 2010 BIOKAASU Eläinten ja kasvisten jätteet melkoisia metaanilähteitä. Oikein hyödynnettyinä tiloista energiantuottajia jotka piristävät ja auttavat maaseutua (lämmön ja sähköntuotanto, liikennepolttoaineet tai syöttö maakaasuverkkoon.) Käsittelyjäännös lannoitetta. Hiilineutraalia! WIN-WIN-WIN

138 Miten biokaasua syntyy?
Biokaasua syntyy kun mikrobit pääsevät eloperäisen aineen (puu, kasvit, levät, eläinten lanta ja kotitalous jätteet + teollisuuden jäteliemet) kimppuun hapettomassa tilassa. Kysymys on mätänemisestä ja käymisestä. Tuotteena syntyy metaania ja kompostoinnin lopputuotteen kaltainen kiintoaines jota voidaan hyödyntää. Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu joten sitä on syytä polttaa sen sijaan että päästetään sellaisenaan ilmakehään. 

139 Käytännössä biokaasua tuotetaan eniten kaatopaikoilla
Vaasan asuntomessuilla saadaan maisemoidulta kaatopaikalta biokaasua joka kuljetetaan kuljetetaan alueelle jossa polttokenno- yksikkö ja mikroturbiinilaitos tuottavat siitä sähköä ja lämpöä.

140 Asuntomessualue tekee polttokennolla ja mikroturbiineilla sähköä
Kaatopaikan biokaasu johdetaan putkea pitkin asuinalueen (43 omakotitaloa) omaan voimalaan jossa polttokennot tuottavat kaasusta 50 % sähköä mm. alueen lämpöpumppuihin ja prosessissa syntynyt lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon. Polttokennotekniikassa happi yhdistyy sähkökemiallisesti hiilimonoksidin kanssa jolloin syntyy hyödynnettävää sähköä ja lämpöä sekä sivutuotteina hiilidioksidia ja vettä. TULEVAISUUDESSA PALJON KÄYTETTY TEKNIIKKA! Lisäksi kaasua hyödyntää Sarliinin mikroturbiinit.

141 Polttokenno Laitoksen ansiosta kaatopaikkakaasun hyödyntäminen on mahdollista varsin alhaisilla käyttö- ja huoltokustannuksilla.  Energiantuotanto vastaa jopa 150 omakotitalon vuotuista energiankulutusta, voimalan sähköteho on noin 20 kW ja lämpöteho 14–17 kW. Sarlinin uuden tyyppinen kaasun suodatusjärjestelmä pienentää myös biokaasujen päästöjä nykyiseen soihtupolttoon verrattuna.

142 Kaukolämpö

143 Kaukolämpö Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto ja sen osuus lämmitysmarkkinoista on noin 50 %. Helsingistä lähes poikkeuksetta uudet rakennukset liittyvät kaukolämpöverkostoon. Yli 90 % asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Yhteensä 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötalossa.

144 Yhteistuotannon kaukolämpö
Katsannosta riippuen ekologista, mutta monopoliasema häiritsee markkinoita. Kaukolämmössä lämpö tuotetaan isossa tuotantolaitoksessa polttamalla jotakin polttoainetta isossa kattilassa jonka jälkeen se jaetaan sadoille ja tuhansille rakennuksille. Lämpö ei ole kaikille saatavilla sillä putkia ei kannata vetää kovin kauas rakennuksista.

145 Kaukolämmön polttoaineet (yhteistuotantolaitokset CHP)
Puuperäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt paljon.

146 Ruotsin malli Tukholma on uusiutuvan energian edelläkävijä, Helsinki ei. Tukholman sähköstä ja kaukolämmöstä 70%, parin vuoden päästä jo 80% tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Helsingin kaukolämmöstä uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan 3 %. Tukholman kaupunki itse käyttää vain uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Tukholma aikoo olla päästötön kaupunki vuoteen mennessä. Helsingillä ei tällaisia tavoitteita ole.

147 Helen 2020+ -ohjelma: Hiilipäästöt -20% vuoteen 2020 mennessä, hiilineutraali energiantuotanto 2050

148 Käyttäjälle kaukolämpö on hyvin vaivaton
Lämmönjakokeskuksessa on lämmönsiirin joka siirtää verkon lämmön rakennuksen käyttöveteen tai tilojen lämmönjakoon esimerkiksi kierukan välityksellä. Varaajaa ei tarvita. Mahdolliset vuodot löytyvät helposti sillä vesi on värjätty vihreäksi.

149 Neljäsosa kaukolämpölaitoksista tuottaa pelkkää lämpöä, suurinosa sähköä ja lämpöä
Kaikkea kaukolämpöä ei tuoteta korkeahyötysuhteisissa yhteistuotantolaitoksissa.

150 Yhteistuotannon kaukolämpö
Vaivaton ja helppo, mutta sen tuottajalla on myös määräävä markkina-asema. Liittymisestä kaukolämpöön maksetaan liittymismaksu ja käytöstä asiakkailta velotetaan perus- ja energiamaksu. Liittymisteho vaikuttaa liittymishintaan. Kerran kaukolämmön valittuaan talollinen ei voi enää kilpailuttaa energian hintaa kuten sähköä ostaessaan.

151 Yhteistuotantolaitoksien hyötysuhteet
Nykyaikaisissa sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa voimaloissa voi hyötysuhde olla yli 90 %, eli voimalaitoksessa polttoaineen energiasisällöstä yli 90 % pystytään muuntamaan energiaksi.  Vanhojen, pelkkää lämpöä tuottavien lauhdevoimaan perustuvien hiilivoimaloiden hyötysuhde on vain 30 %.

152 Kaukolämmön jakeluhäviöt
Uusien kaukolämpöjärjestelmien jakeluhäviö on alle 10 % ja sähkön-jakelun häviö alle 5 % tuotetusta energiasta.  Kaukolämpöverkon lämpötila on sään mukaan oC. Tuotantolaitoksiin palaava vesi on oC.

153

154 Hinnoittelu Liittymismaksu kaukolämpöön on keskimäärin 3300 euroa.
Lämmönjakokeskus maksaa noin 3500 euroa ja asennus 3000 euroa. 70 prosenttia kaukolämmön hinnasta on kiinteää perusmaksua. 30 prosenttia on ainoastaan käyttöperusteista. Perusmaksu liittyy liittymätehoon, joten se on pienempi energiatehokkaissa rakennuksissa. Myös energiankäyttökustannukset pienenevät jos rakennus on energiatehokas.

155 Kaukolämmön hintakehitys

156

157 Mihin kaukolämpö voisi kehittyä?

158 Verkon lämpöhäviöt pienenevät
Matalalämpöverkon lämpötila on oC kun normaalin lämpöverkon lämpötila on oC. Lämpötila mahdollistaa edelleen käyttöveden lämmityksen. Rakennusten lämmönjako toteutetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä ja ilmanvaihdon jälkilämmityksellä. Investointikustannukset ovat suunnilleen samat kuin normaalissa lämpöverkossa. Kaukolämmön hinnoittelutavasta johtuen rakennuttajan energiankulutusta pienentävät investoinnit eivät muutu täysimääräisesti vuotuisiksi säästöiksi käytön aikana, tässä on Helsingin Energialla kehitettävää passiivirakentajille.

159 Kevytkaukolämpö matalaenergia-asuinalueelle
Esimerkki: Helsingin Honkasuon 1500 asukkaan energiatehokas täydennysrakentamisalue, jonne Helsingon Energia kehittelee sinne sopivaa kevytkaukolämpöverkkoa. Alue on kaukolämpöverkon hännillä ja sillä on muutenkin pieni energiantarve.

160 Prosessilämpöjen hyödyntäminen
Teollisesta ylijäämälämmöstä (prosessien jäähdytysvedet, savukaasut...) voisi tulla merkittävä lämmönlähde Suomessa. Lämpö voitaisiin syöttää kaukolämpöverkkoon. Hyödyntäminen vähentäisi lämpöenergiantarvetta arviolta 4 TWh, eli kymmenen prosenttia kaukolämmöstä. Asiaa yhdessä pohtineet Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy, Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Motiva Oy. Lähde: Teollisesta ylijäämälämmöstä huomisen lämmönlähde? Motiva Oy. Saatavissa: <

161 Mikro CHP

162 Mikä on mikro-CHP? Micro-CHP laitos, combined heat and power (yhdistetty lämpö ja sähkövoimala) mahdollistaa puun, biokaasun sekä nestemäisten biopolttoaineiden käytön rakennus-, maatila- tai lähiökohtaisesti. Energiantuotannon häviöt ovat paljon pienemmät, %, verrattuna suuriin keskitettyihin kaukolämpölaitoksiin (hyötysuhde jakeluverkkoineen %). 1 TEP-tiedote 1/2010

163 RIL-palkittu energiaomavarainen kymmenen matalaenergiatalon kortteli Kempeleessä.
Source: Fact sheet - Sähköä ja lämpöä uusiutuvista kotimaisista polttoaineista. Sent by by Jarno Haapakoski, Volter Oy

164 Mikro CHP-laitos ja tuuligeneraattori kaiken energian takana
Pientaloalueella on oma energialaitos joka tekee pyrolyysireaktiolla sähköä ja lämpöä pieneen kaukolämpöverkostoon hakkeesta Myös varmuuden vuoksi Bio-diesel agregaatti Kaikki on automaattista ja kauko-ohjattavaa Katso YouTube video:

165 Video järjestelmästä

166 Uusia sovelluksia: Mikro CHP pientalon sisällä
Lähde: Lähde:

167 Lisää tietoa erilaisista lämmitysjärjestelmistä: www.motiva.fi
(Valtion omistama energiatehokkuutta konsultoiva yritys) Eräitä ladattavia ohjekirjoja

168 Tiedon on kerännyt