Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto – IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä joulukuussa 2013 Asiantuntijoiden nimeämispyyntö Arviointi ja valinta ilmoittautuneiden joukosta Professorit Simon G. Potts (Iso-Britannia) ja Vera Imperatriz- Fonseca (Brasilia) valittiin päävastuuseen Yhteensä kirjoittamiseen osallistui 77 asiantuntijaa kolme tapaamista työn aikana Kaksi muille asiantuntijoille ja IPBESin jäsenvaltioille suunnattua kommentointi- ja arviointikierrosta Lopullinen raportin ja tiivistelmän hyväksyminen IPBES-4 - täysistunnossa helmikuussa 2016 Esko Hyvärinen 2

Raportin sisältö Varsinainen raportti Kuusi lukua 831 sivua Erillinen tiivistelmä Pääviestit (22 kpl) Pölyttäjien ja pölytyksen arvo Nykytila ja kehitys Muutosten syyt, riskit ja mahdollisuudet sekä politiikka- ja toimintavaihtoehtoja Lyhyt tausta aiheesta Päätulokset tarkemmin ja viittauksin varsinaisen raportin osiin Terminologiaa Esko Hyvärinen 3

Pölyttäjät Pölytys pääosin luonnonvaraisten lajien varassa Mesipistiäisiä (> lajia, Suomessa noin 230), perhosia, kärpäsiä, kovakuoriaisia ja muita hyönteisiä sekä lintuja ja lepakoita Esko Hyvärinen 4 Luonnonvaraisten ja tarhattujen pölyttäjien suhteellinen merkitys viljeltävien kasvien pölytyksessä vaihtelee kasvista, alueesta ja viljelytavasta riippuen

Pölyttäjien ja pölytyksen arvo Eläinten suorittama pölytys on välttämätöntä ekosysteemien toiminnalle – lähes 90 % kukkakasveista tarvitsee pölyttäjiä! Yli 75 % maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on sadon määrän ja/tai laadun suhteen riippuvaisia tai hyötyy eläinpölytyksestä Ruoan lisäksi merkitystä myös esimerkiksi lääkkeiden, biopolttoaineiden, kuitujen ja puun tuotannossa Pölytyksen vuotuinen markkina-arvo on maailmanlaajuisesti miljardia euroa Eläinpölytyksen merkitys vaihtelee huomattavasti viljeltävien kasvien välillä ja siten myös alueellisesti Esko Hyvärinen 5

Maatalouden riippuvuus pölytyksestä Eläinpölytyksestä riippuvaisten satokasvien tuotanto on kasvanut 300 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana Erityisesti hedelmien ja siementen tuotanto tarvitsee pölyttäjiä Entistä suuremman ihmismäärän toimeentulo on pölytyksestä riippuvaista Esko Hyvärinen 6

Kesymehiläiset Kesymehiläispesien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti vaikkakin joissakin Euroopan maissa ja P-Amerikassa määrä on vähentynyt Arviolta 81 miljoonaa kesymehiläispesää tuottaa vuosittain tonnia mehiläisvahaa 1,6 miljoonaa tonnia hunajaa tonnia hunajasta myyntiin Taudit ja loiset riskinä Esko Hyvärinen 7

Pölyttäjien ja pölytyksen tila ja kehitys Selkärankaista pölyttäjistä 16 % on maailmanlaajuisesti uhanalaisia Hyönteisistä on käytettävissä vain alueellisia uhanalaisuusarviointeja Luonnonvaraisten pölyttäjien monimuotoisuus ja osin runsaus on vähentynyt sekä esiintymisalue pienentynyt ainakin läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Muualta ei riittävää tietoa varsinkaan hyönteisistä Suomessa mesipistiäisistä noin 20 % ja perhosista 17 % on arvioitu uhanalaisiksi Esko Hyvärinen 8

Paineita ja uhkia Pölyttäjien runsautta, monimuotoisuutta ja terveyttä sekä pölytyspalveluita uhkaavat monet tekijät, mikä muodostaa uhan myös yhteiskunnille ja ekosysteemeille Pölyttäjien ravinnonhankinta- ja lisääntymismahdollisuuksia heikentävät muun muassa: Elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen Monet tehomaatalouden käytännöt Esko Hyvärinen 9

Kasvinsuojeluaineet Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat haitat pölyttäjille muodostuvat aineiden myrkyllisyydestä ja altistumisen määrästä, jotka vaihtelevat alueellisesti riippuen käytetyistä yhdisteistä, mittakaavasta ja maisemarakenteesta Kenttäolosuhteissa tehtyjä tutkimuksia vielä verrattain vähän ja vaikutukset pesiin ja yhteisöihin pääosin tuntemattomia Tuore tutkimus, jossa neonikotinoidien kielteinen vaikutus kenttäolosuhteissa luonnonvaraisten pölyttäjien selviytymiseen ja lisääntymiseen osoitettu Esko Hyvärinen 10

Miten pölyttäjien vähenemiseen voidaan maataloudessa vastata? 1.Hoitamalla ja hyödyntämällä luonnon omia toimintoja niin, että pölytyspalvelut säilyvät ja ympäristöhaitat minimoidaan 2.Vahvistamalla monipuolisia ja vaihtelevia viljelykäytäntöjä, jotka säilyttävät monimuotoisuutta 3.Huolehtimalla pölyttäjien menestymisestä viljelyalueilla  Keskeistä on huomioida sekä maankäytön muutosten, viljelykäytäntöjen, kasvinsuojeluaineiden käytön että ilmastonmuutoksen vaikutuksia pölyttäjiin Esko Hyvärinen 11

Toimenpiteitä Viljelemättömien laikkujen ja pellonreunojen jättäminen maatalousalueille sekä muiden pölyttäjille tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen ja luominen Viljelijöiden valistaminen ja palkitseminen pölyttäjäystävällisistä käytännöistä Kasvinsuojeluaineiden ja GMO-lajikkeiden riskinarviointien parantaminen pölyttäjien näkökulmasta Pölyttäjien altistumisen kasvinsuojeluaineille vähentäminen ja aineiden kulkeutumisen vähentäminen Luomu-viljelyn ja monipuolisemman viljelyn tukeminen Luontaisten elinympäristöjen ennallistaminen (myös kaupunkialueilla) Esko Hyvärinen 12

Kiitos mielenkiinnosta! Esko Hyvärinen